Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään

Suomen perustuslaissa määritelty itsemääräämisoikeus antaa meille vapauden itseämme koskevassa päätöksenteossa. Teemme päivittäin valintoja toimiessamme itsenäisesti oman tahtomme mukaan. Ikääntyessä toimintakykymme saattaa kuitenkin heikentyä, jolloin oman tahdon toteutuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Mitkä tekijät vaikuttavat ikääntyneen itsemääräämisoikeuden toteutumiseen?

Mahdollistava ympäristö

”Vanhuspalvelulain tarkoituksena on vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.” (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012).

Yhteiset tilat, sisustus, viihtyisyys sekä ympäristön rakenteet tukevat asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista (Aarnio 2019: 51). Mahdollistavassa ympäristössä ikääntyneen osallisuutta omaan arkeen pystytään lisäämään ja tukemaan hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista. Esimerkiksi niin, että henkilöllä on mahdollisuus ruokailla haluamaansa ruokaa, haluamanaan ajankohtana.

Mikäli ikääntyneen arjessa tapahtuu pienikin muutos ympäristössä, se voi heikentää hänen toiminnallista osallistumistansa (Lukkari & Niskasaari 2020: 31). Ammattilaisilla ja omaisilla on usein näkemyksiä siitä, mikä tai millainen on ikääntyneelle paras toimintaympäristö. Nämä näkemykset eivät kuitenkaan aina ole yhteydessä ikääntyneen omaan kokemukseen ja ne saattavat pahimmassa tapauksessa heikentää hänen osallisuuttansa arkeen. Ikääntyneen näkemyksiä tulee aina kunnioittaa ja huomioida toimintaympäristöä suunniteltaessa.

Saavutettavuuden haasteet

Moni ikääntynyt toimii omaisten tai lähipiirin tuella. Suurin osa Murre-Öhmanin (2020) haastattelemista muistisairaiden omaisista kokivat, ettei ikääntyneen asiakkaan hoitovaihtoehdoista ollut heille riittävästi kerrottu. Lisäksi he kokivat, ettei ammattihenkilö ollut kertonut ikääntyneen asiakkaan hoitovaihtoehdoista tyylillä, joka muistisairaan olisi mahdollista ymmärtää. (Murre-Öhman 2020: 55.)

Ikääntyneen muistisairaan tulee saada selkeästi tietoa vaihtoehdoistaan, jotta hän pystyy määrittelemään niistä itselleen mieluisimman. Oman haasteensa tähän tuo alati kehittyvä teknologia. Yhteiskunnassamme yhä useampia asia hoidetaan kivijalkamyymälöiden sijaan älylaitteiden tai sovellusten avulla. Mikäli ikääntyneellä henkilöllä ei ole mahdollisuutta tai kykyä sähköisten palveluiden tai älylaitteiden käyttöön, arjen asioiden hoitaminen tulee haastavammaksi.

”Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla” (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992).

Itsemääräämisoikeuden toteutumisessa yhdeksi pääkohdaksi nousi asiakkaan mahdollisuus oman hoidon suunnitteluun. Tätä mieltä olivat niin asukkaat, henkilökunta kuin johtajatkin. (Hakkarainen & Kalenius 2012: 54.) Ideaalitilanne olisikin se, että ikääntynyt saisi tarvitsemansa tuen sekä tiedon oman hoitokokonaisuutensa suunnitteluun, joka sitten toteutettaisiin moniammatillisesti vanhuspalveluiden eri toimijoiden kanssa.

Vanhuspalveluiden palvelujärjestelmässä on edelleen olemassa rutiineja ja toimintatapoja, joiden vuoksi ikääntyneen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen saattaa heikentyä. Oletko sinä koskaan miettinyt, miltä tuntuisi menettää vapaus valita?

Kirjoittaja:

Nora Nurmi, geronomi (AMK) ja vanhustyö (YAMK) – opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Aarnio, Hanna. 2019. Asukkaan itsemääräämisoikeus tehostetussa palveluasumisessa. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Vanhustyö YAMK.

Hakkarainen, Katja & Kalenius, Pirjo. 2012. ”Ei oo mitään pakko, ei ollenkaan” Vanhusten itsemääräämisoikeuden toteutuminen tehostetussa palveluasumisessa. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. Annettu Helsingissä 28.12.2012

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Annettu Helsingissä 17.8.1992.

Lukkari, Anne & Niskasaari Hanna. 2020. Ikääntyneiden näkemyksiä arjesta ja asumisesta. Tarvekartoitus osana käyttäjälähtöistä kehittämishanketta. Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Toimintaterapian tutkinto-ohjelma.

Murre-Öhman, Elise. 2020. Kotona asuvan muistisairaan vanhuksen itsemääräämisoikeus – Muistisairaan ja läheisen oma kokemus. Helsinki: Helsingin yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta.