RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.

Kotihoidon hoitaja on saanut vastuuasiakkaansa RAI-arvioinnin valmiiksi. Hän tarkastelee arviointimittarin tuloksia ja huomaa joitakin kohonneita mittariarvoja sekä aktivoituneita herätteitä. Hoitaja tarkastelee herätteitä tarkemmin ja huomaa ympärivuorokautista hoitoon joutumisen uhkaa enteilevän herätteen aktivoituneen. Hän myös muistaa asiakkaan usein mainitsevan, että haluaa asua omassa kodissaan niin kauan, kun se on mahdollista. Hoitaja miettii, kuinka hän hyödyntää arvioinnin tarjoaman tiedon, oman kokemuksen asiakkaasta sekä oman ammattitaitonsa, jotta asiakkaan kotona asumista voitaisiin vielä tukea.

Iäkkäiden kotona asumista pyritään tukemaan niin kauan kuin se on turvallista ja mielekästä. Se on sekä yhteiskunnallisesti, että inhimillisesti tavoiteltavaa, sillä iäkkäiden määrä kasvaa, hoitotyöntekijöitä tarvitaan yhä enemmän ja kuitenkin myös moni haluaa asua ja elää itsenäisesti. RAI-arviointiväline tarjoaa mainion työkalun asiakkaan toimintakyvyn sekä mahdollisien uhkien arvioinnin helpottamiseksi. Lisäksi laki vaatii sen käyttöä iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnissa 1.4.2023 (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012).

RAI-arvioinnin CAP 4-heräte auttaa havaitsemaan asiakkaan ympärivuorokautiseen hoivaan joutumisen riskin. Kiinnostukseni juuri tuohon herätteeseen kumpusi työhistoriastani. Olin huomannut, että aikaisella puuttumisella iäkkään toimintakyvyn muutoksiin voitaisiin vaikuttaa asiakkaan ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymistä ehkäistä ja siirtää.

Päivittäisistä toimista selviytyminen ennustaa mm. laitos- ja sairaalahoidon ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja käyttöä. Lisäksi se ennustaa elinolojen järjestelyjen tarvetta ja elinaikaa. Hankaluudet päivittäisissä toimissa myös alentavat elämänlaatua, heikentävät itsenäisen elämän edellytyksiä sekä ovat lisäävät riskiä tapaturmille. Näiden syiden vuoksi päivittäistä toiminnoista selviytymisen arviointiin on kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä vaikuttamaan ennaltaehkäisevässä mielessä. (Heikkinen & Kauppinen & Laukkanen 2013.)

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni halusin selvittää, miten kotihoidon henkilökunta kokee oman osaamisensa herätteistä ja CAP 4-herätteestä. Tavoitteena oli lisätä henkilökunnan tietoutta CAP 4-herätteestä ja sen tulkinnasta. Henkilökunnan kokemusta osaamisestaan selvitin kyselylomakkeella. Lisäksi henkilökunta toivoi perehdytystä, jossa asiakasesimerkin avulla voidaan oppia lisää. Työpajoja järjestettiin kolme. Seurantakyselyllä ja haastatteluilla selvitin henkilökunnan kokemusta osaamisestaan, kun työpajoista oli kulunut kolme kuukautta.

Työpajatyöskentely koettiin positiivisena. Työpajaan osallistuneet ilmoittivat työpajojen herättäneen mielenkiintoa aiheeseen ja palauttaneen mieleen herätteisiin liittyviä asioita. Työpajaan osallistumisella näytti olevan monia positiivisia vaikutuksia osaamisen kokemukseen herätteistä. Tulokset osoittivat myös, että työpaja lisäsi siihen osallistuneiden kykyä hyödyntää herätteitä työtehtävissään.

Tulokset osoittivat, että henkilökunta koki osaamisensa herätteistä yleisesti tutummiksi, kuin ne kysymykset, jotka kohdentuivat yhteen herätteeseen. Työpajaan osallistuminen ei nimittäin vaikuttanut lisäävän osaamisen kokemusta CAP 4-herätteestä eikä lisäävän CAP 4-herätteen hyödyntämistä työssä.

Havaittiin lisäksi, että kotihoidon henkilökunnalla vaikuttaisi olevan intoa ja halua käyttää sekä yleisesti herätteiden, että CAP 4-herätteen tarjoamaa tietoa hyväksi. Työpajoihin osallistuneet jalkauttavat osaamistaan ja oivaltamistaan tiimeissä. Osaamisen ja oppimisen prosessi on kuitenkin aikaa vievää ja nämä tulokset eivät ole vielä mitattavissa.

Kehittyminen kohti RAI-asiantuntijuutta on aikaa vievä prosessi. Toimintatapojen ovat mahdollista muovautua hyväksi koettujen käytänteiden perusteella, mutta se vaatii aikaa, sitoutumista ja kehittäjiä.

Kirjoittaja:

Leena Jaatinen, Sairaanhoitaja YAMK, valmistunut Metropoliasta Vanhustyö YAMK -tutkinnosta tammikuussa 2022.

Lähteet:

Heikkinen, Eino & Kauppinen, Markku & Laukkanen, Pia 2013. Toimintakyvyn käsitteen ja arvioinnin evoluutio ja kehittämistarpeet. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia 3.uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2020. E-kirja.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Annettu Helsingissä 9.7.2020.  Viitattu 25.12.2021.