Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
1

Koti kuntoon – ajoissa!

Katja Torkkel-Immonen ja Niina Räty · 7.5.2018
Turvallinen koti on kaiken a ja o. Kuva: Pixabay

Mitä koti meille merkitsee? Mikä tekee kodista kodin? Näihin kysymyksiin löytyy varmasti jokaiselta meiltä vastaus. Entäpä mikä merkitys kodilla on muistisairaalle? Miten koti voisi mahdollistaa mahdollisimman pitkälle hyvän ja omannäköisen elämän muistisairaalle?

Muistisairaalle turvallisuuden tunne on ensiarvoisen tärkeää. Myös kodin pitää olla turvallinen ja ennen kaikkea – tuntua turvalliselta. Tunne siitä, että kotona on hyvä olla, korostuu. Useimpien ikääntyneiden toiveena on, että omassa kodissa voisi asua mahdollisimman pitkään. Siksi asunnon turvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin muistisairauden edetessä.

Muisti muuttuu, arki muuttuu – puheenvuoroja muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnista ja turvallisesta ympäristöstä -julkaisussa kerrotaan hyvän kotiympäristön merkityksestä muistisairaalle. Muistisairauksiin liittyy erilaisia oireita, jotka vaikuttavat muun muassa hahmottamiseen, ymmärtämiseen ja liikkumiseen. Kyky ymmärtää aistien välittämää tietoa muuttuu. Tilan, ajan ja esineiden hahmottamisen kyky sekä keskittyminen ja tarkkaavaisuus hankaloituvat. Hahmottamisen vaikeudet voivat aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta tutussakin ympäristössä ja jopa omassa kodissa voi eksyä muistisairauden edetessä.

Esimerkki selkeästi sisustetusta olohuoneesta (kuva: Pixabay)

Jotta koti tuntuisi edelleen turvalliselta ja jotta muistisairas pystyisi toimimaan siellä itsenäisesti mahdollisimman pitkään, tulisi sinne tehdä arjen ja kodin toimintoja helpottavia muutostöitä. Entä milloin muutostyöt pitäisi tehdä? Vastaus on, että ajoissa! Mielellään jo eilen. Muutostyöt tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin muistisairas vielä pystyy omaksumaan muutokset osaksi tuttua ja turvallista kotiaan.

Entä mitä kodissa pitäisi muuttaa? Muutostarpeiden kartoittaminen lähtee aina ihmisen elämään tutustumisesta. Millaisessa kodissa henkilö haluaa asua? Millaisessa ympäristössä hän tuntee olonsa turvalliseksi? Muutostöiden suunnittelussa tulee aina kuunnella sairastunutta itseään ja sisustuspäätökset tulee tehdä yhdessä hänen kanssaan. Yhdessä on hyvä pohtia arkipäivän kulkua ja sitä, millaisia vaikeuksia kotona asumisessa on tai voi myöhemmin ilmetä.

Muutostöiden yhteydessä puhutaan paljon esteettömyydestä. Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön mukaan esteettömyys ja turvallisuus korostuvat muistisairauden edetessä, kun toiminnanohjaus, lähimuisti ja hahmottaminen heikkenevät. Esteettömyys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään fyysistä esteettömyyttä, kuten kynnysten ja mattojen poistamista. Esteettömyyttä pitää aina tarkastella useasta eri näkökulmasta, kuten fyysisestä, visuaalisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta. Esteettömyys tarkoittaa siis myös sitä, että ymmärretään myös muistisairaan ihmisen hahmotukseen liittyvät haasteet ja huomioidaan ne muutostöitä suunniteltaessa. Muistiesteetön koti on selkeä, turvallinen, ymmärrettävä ja asukkaansa näköinen. Oleellista on, että muistisairas tuntee olevansa kotonaan.

Selkeyttä ja ymmärrettävyyttä voidaan parantaa esimerkiksi väreillä, valaistuksella ja kalustuksella. Punainen väri on se, jonka hahmottaminen säilyy pisimpään muistisairaalla. Valkoinen katoaa ensimmäisenä, se näyttää tyhjältä. Siksi esimerkiksi wc-pöntön kansi olisi hyvä vaihtaa värilliseksi, mieluiten juuri punaiseksi. Myös valokatkaisimet on hyvä ympäröidä esimerkiksi punaisella teipillä, jolloin ne erottuvat paremmin seinästä.

Valaistuksella voidaan tukea havainnointia, korostaa huomioitavia asioita, ohjata toimintaa oikeaan suuntaan, auttaa löytämään etsittyjä asioita. Yleisen valaistuksen tulee olla tasainen, eikä se saa häikäistä tai aiheuttaa tummia katvealueita. Kalustuksen osalta on hyvä suunnitella esimerkiksi keittiön kaapistojen käytettävyyttä ja miettiä huonekalujen sijoittelua niin että se tukee hahmottamista. Kulkuväylien on hyvä olla selkeitä ja väljiä. Kalustuksen määrään ja tukevuuteen on myös hyvä kiinnittää huomiota.

Entä mistä voi saada apua ja neuvontaa kodin muutostöihin ja suunnitteluun? Vanhustyön keskusliitto tarjoaa korjausneuvontaan liittyviä palveluita valtakunnallisesti. Tarvittaessa korjausneuvoja tulee kotiin kartoittamaan tilannetta ja vie prosessia eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla toimivan Toimiva Koti -yrityksen esteettömyysklinikka on esteettömään ja turvalliseen kotona asumiseen keskittynyt myyntinäyttely ja myymälä, josta saa myös apua kodin muutostöiden suunnitteluun. Myös Muistiliiton internet-sivuilta löytyy käytännön neuvoja asumisen tueksi. Ympäristöministeriön julkaisemassa “Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin” -oppaassa on myös paljon konkreettisia neuvoja ja apulomakkeita muutostöiden kartoittamiseen.

Muutostöiden suunnittelussa ei siis kannata jäädä yksin, vaan apua ja neuvoja on saatavilla ja niitä kannattaa hyödyntää. Jotta muistisairas ihminen voisi elää turvallista ja omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään omassa kodissa, on muutostarpeiden ennakointi ensiarvoisen tärkeää.

Toimi siis nyt, eikä 15. päivä!

Kirjoittajat:

Katja Torkkel-Immonen ja Niina Räty ovat Vanhustyön tutkinto-ohjelman opiskelijoita

esteettömyyskotona asuminenmuistisairausturvallisuus

1 Kommentti

  • Päivi L.ßs says: 8.5.2018 at 22:33

    Tärkeä asian nostitte esiin. Kaikkien ikääntyvien kannattaa pohtia tarvittavia muutostöitä hyvissä ajoin, se ei ole vain muistikuntoutujien ja heidän läheistensä asia. Turvallinen, esteetön ja toimiva koti on hyvä ympäristö itsenäiseen ja omannäköiseen elämiseen.

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
    Vaikuta omaan ikääntymiseesi
    28.4.2020
  • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
    Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös…
    18.6.2020
  • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
    Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
    6.5.2022

Geroblogin bloggaajat

Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

Geroblogin bloggaajan ohje


    • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
      VTT, yliopettaja
      ,
      puh. 040 057 8279
    • Jasmi Lassila,
      koulutussuunnittelija,

      puh. 050 439 7439
    • Marianne Roivas,
      FT,
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      ,
      puh. 040 714 5153

Uusimmat jutut

  • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

    23.3.2023
  • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

    14.3.2023
  • Vain taivas on rajana

    1.3.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (7)
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
      • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
      • Vain taivas on rajana
    • ▼ helmikuu (1)
      • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
    • ▼ tammikuu (3)
      • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
      • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
      • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
  • ► 2022 (31)
    • ► joulukuu (1)
      • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
    • ► marraskuu (1)
      • Sinäkin voit olla kehittäjä
    • ► lokakuu (2)
      • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
      • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
    • ► kesäkuu (4)
      • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
      • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
      • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
      • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
    • ► toukokuu (6)
      • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
      • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
      • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
      • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
      • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
    • ► huhtikuu (4)
      • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
      • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
      • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
    • ► maaliskuu (7)
      • Diabetesosaaminen kotihoidossa
      • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
      • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
      • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
      • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
      • Muistimatkaa pelillistämässä
    • ► helmikuu (4)
      • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
      • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
      • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
      • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
    • ► tammikuu (2)
      • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
      • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
  • ► 2021 (15)
    • ► marraskuu (2)
      • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
      • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
    • ► syyskuu (3)
      • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
      • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
      • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
    • ► kesäkuu (3)
      • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
      • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
      • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
    • ► toukokuu (2)
      • Matka mieshoitajaksi
      • Onnelliset suudelmat myös vanhana
    • ► maaliskuu (2)
      • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
      • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
    • ► helmikuu (2)
      • Luontoretkellä hoivakodissa
      • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
    • ► tammikuu (1)
      • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
  • ► 2020 (33)
    • ► joulukuu (2)
      • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
    • ► marraskuu (2)
      • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
      • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
    • ► lokakuu (2)
      • Matkalla HyMy-kylään
      • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
    • ► syyskuu (3)
      • Saattohoidon vapaaehtoiset
      • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
      • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
    • ► elokuu (3)
      • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
      • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
      • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
    • ► kesäkuu (4)
      • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
      • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
      • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
      • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
    • ► toukokuu (3)
      • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
      • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
      • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
    • ► huhtikuu (3)
      • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
      • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
    • ► maaliskuu (3)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Saanko olla sellainen kuin olen?
      • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
    • ► helmikuu (4)
      • Maaseudulla asutaan vielä!
      • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
      • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
      • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
    • ► tammikuu (4)
      • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
      • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
      • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
      • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
  • ► 2019 (26)
    • ► joulukuu (2)
      • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
      • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
    • ► marraskuu (2)
      • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
      • Kuka bongaa pilkeläisen?
    • ► lokakuu (2)
      • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
      • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
    • ► syyskuu (1)
      • Värikeidas aisteja avaamaan
    • ► elokuu (2)
      • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
      • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
    • ► kesäkuu (4)
      • Luonto on myös Sinun
      • Yksilönä sairaalapyjamassa
      • Vanheneminen haltuun
      • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
    • ► toukokuu (3)
      • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
      • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
      • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
    • ► huhtikuu (3)
      • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
      • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
      • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
    • ► maaliskuu (2)
      • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
      • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
    • ► helmikuu (2)
      • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
      • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
    • ► tammikuu (3)
      • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
      • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
      • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
  • ▼ 2018 (12)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
      • Kuuntele, kun kosketan
    • ▼ marraskuu (3)
      • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
      • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
      • Kenen koti?
    • ▼ kesäkuu (4)
      • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
      • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
      • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
      • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
    • ▼ toukokuu (2)
      • Kuuluuko kaikille?
      • Koti kuntoon – ajoissa!
    • ▼ huhtikuu (1)
      • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsanat

asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät identiteetti ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikääntyvät maahanmuuttajat ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kosketus kotihoito kotona asuminen luovat menetelmät monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus motivaatio muistisairaus omaishoito osallisuus saattohoito saavutettavuus suun terveydenhoito toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteisöllinen asuminen yksilöllisyys yksinäisyys

© 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste