Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
2

Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin

Sirpa Puusti · 11.2.2019

Palvelut muuttuvat koko ajan digitaalisemmiksi. Ikäihmiset käyttävät digitaalisia palveluja tulevaisuudessa yhä enemmän ja osaavammin. Digitalisaatio mahdollistaa käyttäjälähtöisiä palveluja, joilla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveysalalla. Käyttäjälähtöisen toimintatavan omaksumiseen tarvitaan työelämässä yhteistoiminnallista, tulevaisuuteen tähtäävää työskentelyä.

Nykypäivän ikäihmiset ovat aktiivisia, koulutettuja, osallistuvia yhteiskunnan jäseniä. Ikäihmiset ovat moninaisia; ei ole yhtä ikäihmistyyppiä, ei yhtenäistä ikäihmisten asiakaskuntaa. Monimuotoiset elämänkulut ja yksilölliset tarpeet vaikuttavat ikääntymiseen. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan matkapuhelin on yhä suositumpi laite internetin käyttöön, ja sen käyttötarkoitukset monipuolistuvat. 65−74-vuotiaista eläkeläisistä 75 prosenttia käyttää internetiä (Tilastokeskus 2018).

Digitaalisilla etäpalveluilla voidaan lisätä sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistaa osallisuus sosiaalisuuteen niiden kotona asuvien ikääntyneiden kohdalla, jotka eivät enää kykene osallistumaan kodin ulkopuolisiin harrastuksiin. Ihmisen jäädessä eläkkeelle kolmannessa iässä vapaa-aika lisääntyy ja harrastamisen kulta-aika on usealla eläkeläisellä alkamassa. Ikääntyneet käyttävät tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia verkkopalveluita ja ovat osa digitaalisia yhteisöjä, joilla he pitävät helposti yhteyttä läheisiinsä.

Harrastamisen merkityksestä Kärnä (2009) ja Ruoppila (2004) ovat todenneet, että kolmannessa iässä harrastukset ja kiinnostuksen kohteet tekevät elämästä aikaisempaa mielekkäämpää, mikä parantaa toimintakykyä ja tukee identiteettiä. Harrastus on toimintatapa, jolla ihminen irtaantuu arjesta. Harrastukset tuottavat tyydytystä, sosiaalista arvostusta ja hyväksyntää. (Kärnä 2009: 225, 229; Ruoppila 2004: 476−481.)

Etäkuntoutuksen yleisenä ohjenuorana voidaan pitää, että etäkuntoutus tarkoittaa etäteknologiaa käyttävien sovellusten, kuten matkapuhelimen, tietokoneen tai tablettitietokoneen, tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Käyttäjälähtöisyydessä on tärkeä kunnioittaa ikääntyneiden yksityisyyttä sekä sitä, että ikääntynyt nauttii, on ylpeä ja käyttää teknologiaa säännöllisesti. Verkossa keskustelu on prosessinomaista ja toiminnallista mielipiteiden, tunteiden ja ajatusten vaihtoa ihmisten välillä. Verkossa keskustelua kuvaa asiayhteys, johon vaikuttavat sosiokulttuuriset tekijät. (Salminen ym. 2016: 11; Peek ym. 2016; Rahikka 2013: 41, 48.)

Ikääntyneet mukana käyttäjälähtöisessä kehittämisessä

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni kehitettiin osallisuutta vahvistava etätoimintapalvelua kotihoidon ikääntyneille asiakkaille. Kehittämistyö tehtiin yhteistyössä Myllypuron Monipuolisen palvelukeskuksen ja alueen kotihoidon kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää käyttäjälähtöistä etätoimintapalvelua yhteistoiminnallisesti kotihoidon työntekijöiden ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Kaksisuuntaisen videoyhteyden välityksellä tarjottiin etätoimintaa ikääntyneille kotihoidon asiakkaille.

Kuusi ikääntynyttä kotihoidon asiakasta osallistui kolmen kuukauden aikana kerran viikossa etätoimintajaksoon. Luontoaiheinen teema, joka on kuviossa 1. kuvattuna etätoiminnan kalenteriin, johdatteli ikääntyneitä päivän keskustelu aiheeseen.

Kuvio 1. Kalenterin etätoiminnan luontoteemat ohjasivat keskustelua (kuva: Sirpa Puusti)

Tulosten mukaan ikääntyneet asiakkaat kokivat etätoimintana tarjottuun palveluun osallistumisensa mielekkäänä harrastamisena, kiinnostavana toimintana ja ihmisten tapaamisena. Tulevaisuuden etätoimintapalvelulta odotetaan oman kiinnostuksen mukaista toimintaa.

Etätoiminnan onnistumiseen ja hyväksymiseen vaikuttavat toimiva tekniikka, riittävä tiedottaminen ja sosiaalisen verkoston tarjoama tuki. Etätoiminta lisäsi ikääntyneiden toimijuutta. Luontomerkitys kiinnittyi ikääntyneiden elämänkulussa tapahtuneisiin asioihin, jotka ilmenivät lapsuuden muistelemisena. Luonto merkitsi ikääntyneelle myös kodissa mielipaikkana avautuvaa ikkunanäkymää, josta pääsi seuraamaan luontoa ja vuodenaikaa.

Jyrkämän (2007) mukaan toimijuuden modaliteettimallin ja elämänkulun näkökulmasta tarkasteltuna (ks. kuvio 2.) ikääntyneet toivat esille osaamista, kykenemistä, haluamista, voimista, täytymistä ja tunteita osallistuessaan etätoimintaan ja muistellessaan lapsuuden luontokokemuksia (Jyrkämä 2007: 206−207).

Kuvio 2. Toimijuuden modaliteetit etätoimintaan osallistumisessa (Jyrkämää 2007 mukaillen, kuva: Sirpa Puusti)

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksissa korostui osallisuuden tunne

Ikääntyneet halusivat osallistua keskusteluun ja pitivät tärkeänä, että voivat jakaa omia kokemuksiaan. Kontaktin ottaminen muihin etälaitteen välityksellä, vaikka vain kuuntelemalla muiden kertomuksia, lisäsi haastateltavien mielestä osallisuuden kokemista, tunnetta kuulumisesta joukkoon. Ikääntyneet kokivat pääsevänsä keskustelemaan toisensa kanssa vastavuoroisesti.

He kokivat etätoiminnan olevan väylä muihin ihmisiin. Etätoimintaan osallistuminen helpotti ikääntyneiden mielestä yksin olemista. Ikääntyneet pohtivat myös, voisiko ylipäätään etälaitteen välityksellä ystävystyä. He toivat esille, että ystävystyminen olisi mahdollista, mutta kiinteämpi suhde vaatisi enemmän aikaa tutuksi tulemiselle.

Palvelujärjestelmän menestymiselle on tärkeää se, kuinka asiakkaat pääsevät tasavertaisesti osallistumaan palveluiden toiminnalliseen kehittämiseen ja vaikuttamiseen (Pohjola 2017: 320). Yhteistoiminta on ollut toimijalähtöistä kehittämistä, jossa yhdessä tekemällä kehitettiin käyttäjälähtöistä etätoimintapalvelua. Käyttäjälähtöisen palvelun perustana on asiakkaan tarpeisiin vastaava toiminta, asiakasymmärrys ja tieto asiakkaiden palvelukokemuksesta.

Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Käyttäjälähtöinen etätoimintapalvelu, yhteistoiminnallinen kehittäminen”. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018, vanhustyön ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Kirjoittaja:
Sirpa Puusti, opiskelija, vanhustyön ylempi AMK-tutkinto-ohjelma
Kuva: Mira Piispanen

Lähteet:

Jyrkämä, Jyrki 2007. Toimijuus- ja toimijatilanteet. Aineksia ikääntymisen arjen tutkimiseen. Teoksessa Seppänen, Marjaana & Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.): Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kärnä, Sirpa 2009. Hyvinvoinnin pysyvyyttä ja muutosta kolmannessa iässä. Ikääntyvien henkilöiden elämänkulun seuranta vuosina 1991 ja 2004 Varkauden kaupungissa. Kuopion yliopiston julkaisuja. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Yhteiskuntatieteet 166. Kuopion yliopisto.  Saatavana osoitteessa: <http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1076-8/urn_isbn_978-951-27-1076-8.pdf >.

Pohjola, Anneli 2017. Asiakkaan pitkä tie palveluihin vaikuttajaksi. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.): Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuudenmuutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino.

Peek, Sebaastian & Theodorus, Michael & Wouters, Eveline, J. M. & Luijkx, Katrin, G. & Vrijhoef, Hubertus 2016. What it takes to successfully implement technology for aging in place: Focus groups with stakeholders. Journal of Medical Internet Research 18 (5). Saatavana osoitteessa: <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4904824/>.

Rahikka, Anne 2013. Dialogi auttavissa verkkopalveluissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ammattilaisten kertomuksia kommunikaatiosta. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Saatavana osoitteessa: <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41885/rahikka_vaitoskirja.pdf>.

Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Heiskanen, Tuija & Naamanka, Johanna & Stenberg, Jan-Henry & Vuononvirta, Tiina 2016. Suositukset etäkuntoutukseen. Teoksessa Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Stenberg, Jan-Henry (toim.): Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Saatavana osoitteessa: <http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df>

etätoimintakäyttäjälähtöinen palvelukäyttäjälähtöisyystoimijuusyhteistoiminta

2 Kommenttia

  • Sari Hämäläinen says: 11.2.2019 at 15:24

    Mielenkiintoinen näkövinkkeli harrastamiseen. Aihepiirejä olisi paljon. Sovellusta voisi hyödyntää myös muille ikäryhmille, kuten vammautuneille, jotka kiinnostuneita luonnosta ja virikeryhmänä saada lapsia/nuoria innostumaan lähtemään luontoon.

    Reply
  • Katja Kuunsalo says: 26.9.2019 at 14:02

    Kuulostaa aivan mahtavalta! Kunhan kehitys kehittyy, niin ehkä tulevaisuudessa etäkuntoutukseen voisi osallistua omallakin laitteella. Silloin toiminnan kustannuksetkin pienenisivät.
    Myös minulla tuli mieleen, että tätä voisi hyödyntää vaikka lastensairaalan pitkäaikaisosastolla heidän kanssaan, jotka eivät pääse pitkiin aikoihin ulkoilemaan.
    Hienoa työtä!

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien…
    26.1.2022
  • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
    Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta…
    21.3.2022
  • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
    Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät…
    1.9.2021

Geroblogin bloggaajat

Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

Geroblogin bloggaajan ohje


    • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
      VTT, yliopettaja
      ,
      puh. 040 057 8279
    • Jasmi Lassila,
      koulutussuunnittelija,

      puh. 050 439 7439
    • Marianne Roivas,
      FT,
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      ,
      puh. 040 714 5153

Uusimmat jutut

  • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

    23.3.2023
  • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

    14.3.2023
  • Vain taivas on rajana

    1.3.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (7)
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
      • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
      • Vain taivas on rajana
    • ▼ helmikuu (1)
      • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
    • ▼ tammikuu (3)
      • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
      • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
      • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
  • ► 2022 (31)
    • ► joulukuu (1)
      • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
    • ► marraskuu (1)
      • Sinäkin voit olla kehittäjä
    • ► lokakuu (2)
      • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
      • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
    • ► kesäkuu (4)
      • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
      • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
      • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
      • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
    • ► toukokuu (6)
      • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
      • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
      • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
      • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
      • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
    • ► huhtikuu (4)
      • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
      • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
      • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
    • ► maaliskuu (7)
      • Diabetesosaaminen kotihoidossa
      • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
      • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
      • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
      • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
      • Muistimatkaa pelillistämässä
    • ► helmikuu (4)
      • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
      • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
      • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
      • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
    • ► tammikuu (2)
      • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
      • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
  • ► 2021 (15)
    • ► marraskuu (2)
      • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
      • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
    • ► syyskuu (3)
      • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
      • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
      • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
    • ► kesäkuu (3)
      • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
      • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
      • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
    • ► toukokuu (2)
      • Matka mieshoitajaksi
      • Onnelliset suudelmat myös vanhana
    • ► maaliskuu (2)
      • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
      • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
    • ► helmikuu (2)
      • Luontoretkellä hoivakodissa
      • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
    • ► tammikuu (1)
      • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
  • ► 2020 (33)
    • ► joulukuu (2)
      • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
    • ► marraskuu (2)
      • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
      • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
    • ► lokakuu (2)
      • Matkalla HyMy-kylään
      • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
    • ► syyskuu (3)
      • Saattohoidon vapaaehtoiset
      • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
      • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
    • ► elokuu (3)
      • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
      • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
      • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
    • ► kesäkuu (4)
      • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
      • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
      • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
      • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
    • ► toukokuu (3)
      • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
      • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
      • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
    • ► huhtikuu (3)
      • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
      • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
    • ► maaliskuu (3)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Saanko olla sellainen kuin olen?
      • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
    • ► helmikuu (4)
      • Maaseudulla asutaan vielä!
      • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
      • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
      • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
    • ► tammikuu (4)
      • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
      • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
      • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
      • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
  • ▼ 2019 (26)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
      • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
    • ▼ marraskuu (2)
      • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
      • Kuka bongaa pilkeläisen?
    • ▼ lokakuu (2)
      • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
      • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
    • ▼ syyskuu (1)
      • Värikeidas aisteja avaamaan
    • ▼ elokuu (2)
      • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
      • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
    • ▼ kesäkuu (4)
      • Luonto on myös Sinun
      • Yksilönä sairaalapyjamassa
      • Vanheneminen haltuun
      • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
    • ▼ toukokuu (3)
      • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
      • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
      • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
    • ▼ huhtikuu (3)
      • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
      • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
      • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
    • ▼ maaliskuu (2)
      • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
      • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
    • ▼ helmikuu (2)
      • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
      • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
    • ▼ tammikuu (3)
      • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
      • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
      • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
  • ► 2018 (12)
    • ► joulukuu (2)
      • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
      • Kuuntele, kun kosketan
    • ► marraskuu (3)
      • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
      • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
      • Kenen koti?
    • ► kesäkuu (4)
      • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
      • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
      • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
      • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
    • ► toukokuu (2)
      • Kuuluuko kaikille?
      • Koti kuntoon – ajoissa!
    • ► huhtikuu (1)
      • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsanat

asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen mielen hyvinvointi monialainen tiimiharjoittelu monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yksilöllisyys yksinäisyys

© 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste