Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa

Aija Chrons · 12.2.2020

Suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaineet ovat nousseet Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle. Kotihoidossa työpaineet näkyvät erityisesti ylitöiden lisääntymisenä ja henkilökunnan riittämättömyytenä. Kiire ja kiireen tunne ovat tuoneet lisää rasitusta työntekijöille ja lisänneet niin psyykkistä kuin henkistä kuormittuneisuutta. (Kröger & Aerschott & Puthenparambil 2018.)

Kotihoitoa pidetään sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueena kaikissa kunnissa, mutta samaan aikaan kotihoidon työntekijöihin kohdistuva kritiikki on meillä lisääntynyt muita Pohjoismaita yleisemmiksi. Vanhustyön tilanteesta ja työntekijöiden jaksamisesta voidaan olla jo valtakunnallisesti huolestuneita.

Minkälaisia ovat kotihoidon työntekijöiden kokemukset kotihoidossa? Mitkä toimenpiteet edistäisivät työntekijöiden työssä onnistumista ja jaksamista tulevaisuudessa? Tämä blogikirjoitus perustuu YAMK-opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden jaksamiseen liittyviä kokemuksia heidän omasta työstään.

Turhautuminen kuormittumisen ytimessä

Työn kuormittumista aiheuttivat kotihoidossa merkittävimmin asiakkaiden määrä ja työn kiireisyys. Nämä aiheuttivat työntekijöille ennen kaikkea riittämättömyyden ja työn hallitsemattomuuden tunnetta, joka heijastui myös työntekijän työstä palautumiseen sekä vapaa-aikaan. Lisäksi kuormittumisen kokemuksiin vaikuttivat merkittävästi johtajuuden ja työn organisointiin liittyvät haasteet.

Työssä turhautumista ja motivaation laskua aiheuttivat kotihoidossa eniten organisaation toiminnan keskeneräisyys, resurssoinnin haasteet, toimimattomat työskentelyvälineet, perehdyttämisen ja koulutuksen puute sekä viestintään ja organisointiin liittyvät toiminnot.

Moni kotihoidon työntekijä koki arvostamisen ja kuulemisen ilmapiirin huonontuneen. Työntekijöitä ei kuultu työhönsä liittyvissä linjauksissa tai päätöksissä, jotka ohjautuivat esimiesten kautta organisaation ylimmältä johdolta. Organisaatiomuutos näyttäytyi työntekijöille hallitsemattomana ja suunnittelemattomana prosessina. Työimua ja motivaatiota heikensivät myös esimiesten vaihtuminen ja epävarmuuden lisääntyminen sijaisten saamisesta.

Arjen kuormittuminen

Työtilanne kotihoidossa osoittautui raskaaksi ja kiireiseksi suuren asiakas- ja työmäärän vuoksi. Työntekijät kokivat kuormittumisensa vaikuttavan jopa keskittymiskykyynsä ja työstä palautumiseensa. Lisäksi henkilökunnan puute ja henkilöstörakenteen epätarkoituksenmukaisuus aiheuttivat työntekijöille riittämättömyyden tunnetta.

Työntekijät tekivät jatkuvasti lisä- ja ylitöitä, koska he eivät ehtineet tehdä suunniteltuja asiakaskäyntejä työvuoronsa aikana. Lisäksi sijaistarve lisävuoroihin oli päivittäistä. Myötätuntoinen hoitaja ajatteli usein enemmän työkaverinsa kuormittumista kuin omaa jaksamistaan.

Eettisesti vaikeissa asiakastyön tilanteissa työntekijät joutuivat punnitsemaan ammattitaitoaan ja henkisten voimavarojensa riittävyyttä. Hoito- ja hoivatyössä eettiset kysymykset vaativat usein henkilökohtaisia ja vaikeita valintoja, eikä niihin ole yleensä yhteisesti sovittuja tai yksimielisiä ratkaisuja (Molander 2014).

Johtajuuden vaikutukset työssä jaksamiseen

Johtajuuteen ja esimiestyöhön liittyvillä asioilla oli selkeästi vaikutusta työntekijöiden työssä jaksamiseen ja kuormittumiseen liittyvissä kokemuksissa. Työntekijät kokivat jääneensä liian yksin ratkaisemaan käytännön haasteita työssään. He kaipasivat esimieheltä henkilökohtaista palautetta ja napakampaa vastuunottamista niin tiimien organisoinnista kuin työntekijöiden jaksamisen mahdollistamisesta. Työntekijöillä oli selkeä tarve olla työssään autonomisempia ja olla mukana työn organisoinnissa.

Työntekijät kokivat tekevänsä kotihoidossa monipuolista ja usein antoisaa ja motivoivaakin työtä, mutta he kaipasivat lähijohtajuutta, joka selkeyttäisi työn tavoitteita ja linjauksia. Lisäksi työntekijöiltä tuli esille selkeä tuen saamisen tarve esimieheltään. Ennen kaikkea henkilökohtaisia keskusteluja ei koettu olevan riittävästi esimiehen kanssa. Kotihoidon työhyvinvoinnin johtamisen koettiin toimivan teoriassa mutta huonommin käytännön työssä.

Organisaation toiminnassa itseohjautuvuuden kehittäminen näyttäytyi monelle kotihoidon hoitajalle ainoastaan esimiesten työkaluna, jolla ei ollut merkitystä työntekijän tekemälle työlle. Tiimipalavereihin ei monikaan työntekijä ehtinyt, joten monet mielsivät, ettei ylin organisaation johto tiedä, minkälaista kotihoidon arki on tai miten työntekijät jaksavat työssään.

Kehittämistarpeet

Työn kehittämisen suurimmiksi tarpeiksi nousivat kotihoidon riittävät resurssit, tiimien toimivuus, perehdyttäminen ja koulutus sekä henkilöstöhallintoon liittyvät ratkaisut ja linjaukset. Tulevaisuuden kehittämiskohteeksi mainittiin lisäksi itseohjautuvuus, joka selkiyttäisi työntekijöiden vastuualueita sekä tehostaisi viestintää ja yleisesti johtajuutta kotihoidossa.

Työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan parantaa erilaisilla työaikajoustoilla ja hyvällä johtamisella. Vastuu työpaikan onnellisuudesta olisikin jaettava työntekijän, työnantajan ja työyhteisöjen kesken (Kivilahti 2011; Suojanen 2017).

Hyvinvoinnin hyödyt

Hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät luovat innovatiivisen, tuottavan ja kilpailukykyisen organisaation. Kun työntekijä voi kokea olevansa kyvykäs, uskoo hän itsekin suorittavan tehtävänsä menestyksekkäästi. (Martela 2014.)

Työn kuormitustekijöihin vaikuttamalla voidaan parantaa työntekijöiden työssä jaksamista ja työhön sitoutumista. Tieto työn kuormittavuuden aiheuttajista ja työn voimavaroista kotihoidossa on tärkeää erityisesti kotihoidon toimialalle ja sen johtamiselle. Henkilöstön tarinoita ja kokemuksia voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin, työilmapiirin ja johtamisen kehittämisessä. Lisäksi työntekijöiden kokemukset avartavat sosiaali- ja terveysalan päättäjien tietoisuutta kotihoidon tilanteesta ja antavat tukea tuleville kotihoitoon liittyville päätöksille ja linjauksille. On lisäksi huomioitava, että työn kuormittuneisuuden ja työhyvinvoinnin kokemukset ovat aina suorassa yhteydessä myös asiakkaiden hyvinvointiin (Työterveyslaitos 2019).

Kotihoidon henkilöstön hyvinvoinnin avainkehittäjiä ovat organisaation johto ja esimiehet. Organisaatiolla on olemassa monia keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisemään henkilöstön liiallista kuormittumista tai jopa uupumista. Eikö viimein olisi aika ottaa vakavasti huolta hoidon toteutumisesta ja hoitajien jaksamisesta vanhustyössä? Työn hallittavuuteen hoitajat tarvitsevat selkeästi yhteistyön ja johtajuuden vahvistamista jaksaakseen työssään.

Kirjoitus pohjautuu kehittämistyöhön: Onnistuinko tänään – jaksanko huomenna? Kertomuksia työn kokemuksista kotihoidossa. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020, vanhustyön ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Kirjoittaja:

Aija Chrons, tammikuussa 2020 valmistuva vanhustyön (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kivilahti, Eevaliisa 2011. Suomalaisten sairaanhoitajien kokema työhyvinvointi Suomen ja Norjan terveydenhuollon organisaatioissa. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Kröger, Teppo & Aerschot, van Lina & Puthenparambil, Jiby Mathew 2018. Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto. YFI-julkaisuja.

Martela, Frank 2014. Positiivisen psykologian voima. Toimittanut Uusitalo-Malmivaara Lotta. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Molander, Gustaf 2014. Hoidanko oikein? Eettinen kuormitus hoito- ja hoivatyössä. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Suojanen, Ilona 2017. Young professionals and the pursuit of happiness at work.  Doctor of Philosophy. The University of Edinburgh. Työsuojelurahaston tutkimustieto. Saatavana sähköisesti osoitteessa: https://www.tsr.fi/documents/20181/860652/117200-loppuraportti-117200_vaitoskirja.pdf.

Työterveyslaitos 2019. Työntekijöiden eettinen kuormitus vanhustenhoidossa huolestuttaa. Tiedote 08/2019. Saatavana sähköisesti osoitteessa: https://www.ttl.fi/tyontekijoiden-eettinen-kuormitus-vanhustenhoidossa-huolestuttaa/.

johtajuuskotihoitokuormittuminenmotivaatiotyössä jaksaminenvanhustyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      21.12.2020
    • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      19.5.2022
    • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      11.4.2022

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

      23.3.2023
    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ▼ 2020 (33)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ▼ marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ▼ syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ▼ elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ▼ toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ▼ helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ▼ tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste