Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Luovat menetelmät hoivakodin arjessa – Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia

Anu-Riikka Eerola ja Mia Rosenström · 21.12.2022
Kuva: Wordart

Luovilla menetelmillä (musiikki, kuva, draama, digitaalinen verkko-ohjaus) pyritään syrjäytymisen ehkäisemisen lisäksi lisäämään hoivakotien asukkaiden hyvinvointia, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä ylläpitämään tulevaisuuden uskoa.​ Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä – hankkeen (05/2021–03/2023) tavoitteena on ollut myös lisätä usein ylikuormittuneen hoitohenkilökunnan hyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Työviihtyvyyden lisääntymisellä toivotaan olevan positiivinen vaikutus hoivahenkilökunnan työmotivaatioon, työssä pysymiseen ja viihtymiseen.

Luovien menetelmien hyödyntäminen hoivakodeissa lisää hoitajien työtyytyväisyyttä

Luovien menetelmien käyttäminen hoivakotiympäristössä on perusteltua hoitajien näkökulmasta käsin. Tutkimusten mukaan hoitajat suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti luovien menetelmien käyttöön hoidon tukena. (Broome 2017.) Luovien menetelmien hyödyntäminen omassa työssä lisää hoitajien tyytyväisyyttä työhönsä, parantaa työilmapiiriä sekä luo tunnetta omasta työstä nauttimisesta (Robertson & McCall 2018). Lisäksi hoitajat ovat tuoneet esille, että yhteinen luova tekeminen lisää heidän kiinnostustaan asukasta sekä tämän elämänhistoriaa kohtaan. Tämä puolestaan syventää hoitajan ja asukkaan välistä hoitosuhdetta sekä parantaa asukkaan hoidon laatua. (Broome 2017.) Hoitajien tyytyväisyyden työhön voidaan olettaa lisääntyvän, koska asukkaita miellyttävät kulttuurikokemukset vaikuttavat positiivisesti muun muassa asukkaiden kivun kokemukseen, jolloin asukkaat voivat paremmin.  Asukkaiden tyytyväisyys lisää myös hoitajien tyytyväisyyttä. (Koponen ym. 2018.)

Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä – hankkeen alkaessa Seniorisäätiön hoivakotien työntekijöitä kysyttiin alkukartoituskyselyllä tietoja siitä, kuinka paljon, ja minkälaista luovaa toimintaa työntekijät käyttävät hoiva- ja hoitotyössään. Vastausten mukaan 43 % hoivakotien työntekijöistä käyttää työssään luovia menetelmiä viikoittain, päivittäin luovia menetelmiä käyttäviä työntekijöitä oli lähes 10 % ja kuukausittain 14 % vastaajista. Noin joka viides kyselyyn vastannut hoivakodin työntekijä käytti luovia menetelmiä 1–3 kertaa vuodessa.

Kävimme hankkeen aikana myös haastattelemassa kahta Seniorisäätiön Mariankodin hoitajaa ja kysyimme heiltä heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan luovan toiminnan ilmenemisestä hoivakodissa sekä miten he näkevät luovan toiminnan vaikuttavan hoivakodin asukkaisiin. Vaikka hoivakodin arjessa aikaa luovuudelle jää toisinaan liian vähän, kokevat hoitajat luovuuden tärkeänä. Luovuus tuo vaihtelua päiviin, vaikuttaen näin positiivisesti sekä hoitajien työssä jaksamiseen että asukkaiden arkeen. Kun hoitajat näkevät, että asukkaat viihtyvät ja voivat hyvin, lisääntyy hoitajien hyvä mieli ja työssä viihtyminen. Hoitajat kertoivat luovuuden lisäävän myös hoivakodin kodinomaisuutta.

Luovia menetelmiä hyödynnetään monipuolisesti – musiikki suosituin menetelmä

Sekä alkukartoituksen tulokset että hoitajien haastattelu osoittivat, että suosituin hoivakodeissa käytetty luovan toiminnan muoto on musiikki, kuten musiikin kuuntelu, kehorytmit, laulaminen, soittaminen ja levyraati, jota 71 % kyselyyn vastanneista hoivakotien työntekijöistä käytti työssään. Toiseksi suosituin luovan toiminnan muoto oli sanallinen ilmaisu, esimerkiksi runot, tarinat, muistelu ja lukeminen (57 %). Kolmanneksi suosituimpia olivat erilaiset pelit ja leikit välineillä (52 %), esimerkiksi muistipelit, ja neljänneksi suosituimpia liike ja liikkuminen, kuten tuolitanssi tai vapaa liike musiikin mukaan (48 %).  Noin neljännes hoivakotien työntekijöistä mainitsi hyödyntäneensä työssään kulttuuritapahtumissa, kuten konserteissa tai taidenäyttelyissä käymistä (29 %) sekä käyttäneensä muistelua luovia menetelmiä hyödyntäen (24 %). Käsin tekemistä, esimerkiksi neulomista, virkkaamista, ompelua, nikkarointia, kivi- ja metallitöitä, puutöitä ja askartelua, käytti työssään 14 % vastaajista. Sen sijaan draamaa ja teatterilähtöisiä luovia menetelmiä, tai tanssia ja laulua sekä osallistumista etätapahtumiin käytetään huomattavasti vähemmän.

Luovuus tuo lisäarvoa hoitajien ja asukkaiden yhteiseen arkeen

Hoivakodin hoitajat kokevat, että luova toiminta hoitomuotona auttaa päivän kulussa ja tukee sekä asukkaita että hoitajia. Esimerkkinä tästä on hoitolaulujen käyttäminen suihkutilanteessa asukkaan rauhoittamiseksi. Joskus myös muun muassa runoilla asukasta voidaan auttaa ylös sängystä tai tuolista.  Haastateltavat hoitajat kertoivat, että luovuus on hoivakodin arjessa sallittua ja hyväksyttävää ja jokainen saa käyttää luovuutta omalla tavallaan. Hoitajille luovuus hoitotyössä on taidelähtöisten menetelmien lisäksi myös muun muassa leivontaa, hemmottelua, keskustelua ja yhdessä oloa. Ulkopuoliset luovat toimijat, jotka tuovat muun muassa konsertteja tai taidetta hoivakotiin, nähdään tärkeänä. Tämä tuo mielekkyyttä asukkaiden lisäksi myös hoitajille: ”Silloin voin irrottautua perustyöstä ja nauttia elämyksestä tai toiminnasta yhdessä asukkaiden kanssa.”

Luovien menetelmien käyttäminen asiakastyössä tuokin selvästi työhyvinvointia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Alkukartoitukseen osallistuneet vastaajat korostivat, että luovien menetelmien käyttöön liittyy positiivisia tunteita ja kokemuksia, ja että siitä on toisinaan erittäin paljon hyötyä, kun osaa käyttää luovuutta työssään. Hyvät vaikutukset näkyvät siinä, että yhteishenki lisääntyy ja mieliala kohenee.  Mielestäni on jokaisen ihmisen perusoikeus saada ja kokea luovuutta ja kulttuuritoimintaa koko elämänkaarensa ajan. Se on mielestäni se tapa, jolla katson myös työtäni, eli se on työni ydin ja se tuntuu hienolta, kun löytyy uusia keinoja ja tapoja, joilla asiakkaat voivat ilmaista itseään tai kokea päivittäistä arkea ja juhlaa, eräs vastaajista kertoo.

Blogikirjoitus liittyy ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä hankkeen ”Elossa! vanhustyön luovemmat kasvot” – podcastsarjan kuudenteen jaksoon, joka on julkaistu 11.11.2022. Yhdeksän jakson podcastsarjassa keskustellaan laajasti hoivakotien ja luovien alojen yhteistyön mahdollisuuksista. Jaksot ovat kuunneltavissa:

Spotify: https://open.spotify.com/show/4rLoGOvCdNVLmfM3NWr9yW

SoundCloud: https://soundcloud.com/laurea-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat:

Anu-Riikka Eerola

Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Projektikoordinaattori, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke

Mia Rosenström

Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Projektityöntekijä, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke

Lähteet:

Broome, E., Denning, T., Shneider, J. & Brooker, D. (2017). Care staff and the creative arts: exploring the context of involving care personnel in arts interventions. International Psychogeriatrics, 29(12), 1979–1991.

Koponen, T., Honkasalo, M-L. & Rautava, P. (2018). Cultural plan model: integrating cultural and creative activities into care units for the elderly. Arts & Health 10(1), 65–71.

Robertson, J. M. & McCall, V. (2018). Facilitating creativity in dementia care: the co-construction of arts-based engagement. Ageing & Society 40, 1155–1174.

Elossa-hankkeen logo

hoivakotiluovat menetelmätvanhustyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
      Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
      28.9.2021
    • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
      Draamasta iloa hoivakotien arkeen
      10.2.2022
    • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan…
      4.2.2021

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?

      17.1.2023
    • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi

      13.1.2023
    • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?

      10.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ▼ 2022 (31)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ▼ marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ▼ lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ▼ toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ▼ maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus palveluasuminen saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vanhuuteen varautuminen vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!