Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna

Merja Hoffrén-Mikkola, Sini Eloranta, Tuula Mikkola, Marjatta Komulainen ja Sari Teeri · 12.10.2022
Kuva: Pixapay

Sosiaali- ja terveysalalla on otettu käyttöön suuri määrä digitaalisia ja teknologisia innovaatioita. Kotihoidossa digitaalisia ja teknologisia palveluja edustaa etähoito, jossa kotihoidon työntekijä ja kotonaan asuva ikäihminen ovat yhteydessä toisiinsa kuvapuhelinpalvelun (videopuhelun) avulla kuva- ja ääniyhteyksin.  Etähoito on muuttanut työntekijöiden työtä ja sen vaatimuksia. Seuraavassa tarkastellaan etähoitoa  teknologisena innovaationa sosiaali- ja terveyspalvelujen sulautumisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Etähoito kotihoidon palveluna lisääntyy koko ajan. Sitä toteutetaan tällä hetkellä jo kaikissa maakunnissa ja vajaassa 50 % kaikista kotihoidon toimintayksiköistä (Josefsson & Hammar, 2022). Pääasiassa etäyhteydellä toteutetaan lääkehoidon ja ruokailun varmistamista. Maakuntien välillä on tällä hetkellä suuria eroja siinä, miten kattavasti niissä toteutetaan kuntoutusta, kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä lääkäripalveluja ikääntyneille etäyhteyksillä. Osittain tämä voi johtua teknologiayhteyksistäkin, jotka ovat joillain alueilla vielä heikot. Eri etäpalveluiden yleisyys vaihtelee kuitenkin saman maakunnankin sisällä paljon toimintayksiköittäin ja etäpalveluiden kaikkea potentiaalia ei vielä hyödynnetä.

Etähoidosta positiivisia kokemuksia ja vaikutuksia työhyvinvointiin

Kotihoidon etähoito työntekijöiden hyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta tutkimushankkeessa (Työsuojelurahasto 2021–2023) olemme selvittäneet uudenlaisen työtavan omaksumista ja etäkotihoidon vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin digiteknologian käyttöönoton jälkeen. Hankkeessa tehtyjen tutkimushaastattelujen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että myös inhimillistä vuorovaikutusta ja ihmisen terveydentilan arviointia sisältävää työtä pystytään toteuttamaan etäältä, mitä aikaisemmissa tutkimuksissa hoitajat ovat pohtineet (Husebø & Storm 2014, Kuoppakangas ym. 2020, Melkas ym. 2020).

Etäkotihoidon työntekijät kokivat ammattiylpeyttä ja työtyytyväisyyttä. Vanhustyössä työskentelee paljon henkilöstö, jotka harkitsevat jopa työn lopettamista (Kröger ym. 2018). Ammattiylpeyden ja työtyytyväisyyden tunteiden vahvistuminen etähoidossa, lisää vanhustyön vetovoimaisuutta.  Työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää yhteisten toimintatapojen luominen uudenlaisen työtavan omaksumisessa.

Teknologisten innovaatioiden sulautumiseen vaikuttavat niiden hyödyllisyys ja riskit

Etähoidon toteuttaminen palveluna on työntekijöiden näkökulmasta esimerkki innovaation sulautumisesta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sulautuminen on usein hidasta ja siihen tiedetään vaikuttavan monia tekijöitä. Greenhalgh ym. (2004) systemaattinen katsaus esittelee useita tekijöitä, joilla on todettu olevan vaikutusta siihen, tulevatko uudet innovaatiot lopulta sulautumaan terveysalan palveluorganisaatioihin.

Teknologisen innovaation hyödyllisyydellä ja näkymisellä on vaikutusta sen hyväksymiseen ja käyttöönottoon. Hyöty voi olla suhteellista, jolloin innovaatioilla on selkeä ja yksiselitteinen etu tehokkuudessa tai kustannustehokkuudessa. Suhteellisen hyödyn ilmetessäkin toimintaan sulautuminen vie yleensä aikaa, koska hyödyn puntarointi organisaatiossa vaatii runsasta keskustelua. Jos innovaation hyödyt ovat näkyvissä oletetuille käyttäjille, se omaksutaan helpommin.

Innovaatioon liittyvillä riskeillä on sen sijaan päinvastainen vaikutus hyväksytyksi tulemiseen. Jos innovaation lopputuloksesta on suuri epävarmuus ja sen käyttö koetaan siten riskialttiiksi, innovaation käyttöönotto on selvästi epätodennäköisempää.

Teknologisen innovaation käyttökokemuksilla on yhteys sen hyväksymiseen ja käyttöönottoon.

Innovaation käytettävyydellä on suuri merkitys sen hyväksymiseen, sulautumiseen ja käyttöönottoon osana toimintaa. Innovaation todennäköisten käyttäjien arvojen ja normien ja koettujen tarpeiden kanssa yhteensopivat innovaatiot myös omaksutaan helpommin. Käyttäjien henkilökohtaisten arvojen ja normien lisäksi tulee huomioida innovaation yhteensopivuus organisaation ja ammattialan normien, arvojen ja toimintatapojen kanssa.

Innovaation hyödyntämistä ja käyttöä edistää avaintoimijoiden kokemus käyttämisen yksinkertaisuudesta ja helppoudesta. Jos käyttö koetaan monimutkaiseksi se vastaavasti vähentää halukkuutta innovaation käyttämiseen.  Koettua monimutkaisuutta voidaan vähentää käytännön kokemuksella innovaatiosta ja sen esittelyllä. Jos innovaatio voidaan jakaa paremmin hallittaviin osiin ja se otetaan käyttöön asteittain, sen käyttöönotto helpottuu.

Mahdollisuus kokeilla innovaation käyttöä rajoitetusti ennen kuin tehdään päätös helpottaa sen hyväksymistä osaksi toimintaa. Myös mahdollisuus mukauttaa ja kehittää tai muuten muokata innovaatiota omien tarpeiden mukaisesti helpottaa hyväksymistä ja käyttöön ottamista.

Organisaation mukautuvuus ja innovaation merkityksellisyyteen työtehtävien näkökulmasta edistää sulautumista ja käyttöönottoa

Myös organisaation toiminnalla on merkitystä uuden teknologisen innovaation hyväksymiseen. Jos organisaatio kykenee mukauttamaan toimintaansa innovaation tarpeiden mukaan, innovaatio sulautuu sinne helpommin. Lisäksi tärkeään on innovaation merkityksellisyys organisaation työntekijöiden eli käyttäjien työsuoritusten näkökulmasta. Jos uusi teknologia parantaa työsuoritusta, se tulee olemaan helpompi omaksua.

Käyttäjän osaamisen tukemista ei pidä unohtaa uuden teknologisen innovaation käyttöönotossa

Uuden teknologian käyttäjiltä vaaditaan uudenlaisia taitoja ja tietoja, jotta he osaavat käyttää sitä.  Teknologisen innovaation käyttöönottoa helpottaa, jos käyttämisen edellyttämät tiedot ja taidot voidaan määritellä ja tarvittaessa myös siirtää tarpeen mukaan kontekstista toiseen. Työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että teknologian käyttöön ja sen mukauttamiseen osaksi omaa työtä on mahdollista saada tukea, kuten koulutusta, perehdytystä ja ”help desk-neuvontaa”.

Avoimuus ja tuki helpottavat innovaatioiden sulautumista

Uuden innovaation käyttöönotto on usein viisiportainen prosessi siten, että ensin vaaditaan tietoisuus innovaatiosta, sitten suostuttelu sen kokeiluun, kolmantena päätös käyttöönotosta, neljäntenä toteutus ja viidentenä vahvistus (Rogers 1995, Greenhalgh ym., 2004 mukaan). Näiden lisäksi tärkeä käyttöönoton edellytys on, että oletetut käyttäjät ovat tietoisia innovaatiosta eli että heillä on riittävät tiedot siitä, mitä se tekee ja kuinka sitä käytetään ja he ovat selvillä siitä, miten innovaatio tulee vaikuttamaan heihin sekä sen kustannuksista (Greenhalgh ym., 2004).

Onnistunut käyttöönotto on todennäköisempää lisäksi, jos oletetuilla käyttäjillä on jatkuva pääsy tietoihin siitä, mitä innovaatio tekee ja riittävä koulutus ja tuki sen toimintaan liittyvistä kysymyksissä (esim. innovaation sovittamisesta päivittäiseen työhön). Näiden lisäksi on oleellista, että oletetuille käyttäjille annetaan riittävästi palautetta käyttöönoton seurauksista ja että heillä on riittävä mahdollisuus, itsenäisyys ja tuki innovaation mukauttamiseen tarkoitusta vastaavaksi (mt.).

Päätös innovaation käyttöönotosta organisaatioon voidaan tehdä monella tasolla. Innovaation oletetuille käyttäjille, usein organisaation työntekijöille, päätös innovaation käytöstä voi tulla ulkoa päin ilman, että siihen pääsee vaikuttamaan. Tällöin on kyse arvovaltaisesta päätöksestä. Päätös voi olla myös kollektiivinen päätös, jolloin jokaisella yksilöllä on ääni, mutta viime kädessä on suostuttava ryhmän päätökseen.

Tiedetään, että arvovaltainen päätös voi nopeuttaa käyttöönottoprosessia ja lisätä innovaation käyttöönottoa hetkellisesti mutta se vähentää mahdollisuutta siihen, että innovaatio hyväksytään, sen käyttöönotto toteutetaan onnistuneesti ja se sulautuu saumattomasti osaksi työtä.

Palvelutarpeen arviointi ja asiakasvalinta avainasemassa etähoidon toteutuksen kehittämisessä

Korona-ajan poikkeusolot on vauhdittanut etähoidon käyttöönottoa ja onnistuneen sulauttamisen tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin.  Etähoidon asiakasmäärät ja samalla palvelua toteuttavien työntekijöiden määrät ovat kasvaneet korona-ajan poikkeusolojen seurauksena. Kasvu on kuitenkin tapahtunut osittain pakon sanelemana eikä uusien innovaatioiden käyttöönottoa ole välttämättä ehditty toteuttaa hallitusti ja riittävästi huomioiden uuden teknologian palvelujen sulautumisen edellytyksiä.

Jos halutaan edistää etähoidon työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, huomiota tulee kiinnittää etähoidon asiakkaiden palvelutarpeisiin ja asiakasvalinnan kehittämiseen. Näin palvelua pystytään tarjoamaan paremmin asiakkaille, jotka siitä parhaiten hyötyisivät. Palvelua tulisi kehittää myös työn toteuttamisen ehtojen ja asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Liiallisen tehokkuuden odotukset ovat uhka työn toteuttamiselle ja työtyytyväisyyden säilymiselle.

Kirjoittajat

Merja Hoffrén-Mikkola, LitT, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Sini Eloranta, sh, TtT, dosentti, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

Tuula Mikkola, VTT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Marjatta Komulainen, VTM, lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Sari Teeri, TtT, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lähteet

Greenhalgh, T., Robert, G., MacFarlane, F., Bate, P. & Kyriakidou, O. 2004. Diffusion of innovations in service organizations: Systematic review and recommendations. Milbank quarterly 82 (4), 581 – 629. doi:10.1111/j.0887-378x.2004.00325.x

Husebø AML, Storm M. Virtual Visits in Home Health Care for Older Adults. Scientific World Journal. 2014;2014:689873.

Josefsson, K. & Hammar, T. (2022). Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kuoppakangas, P., Lindfors, J., Stenwall, J., Kinder, T., & Talonen, A. (2020). COVID-19 triggering homecare professionals’ change of attitudes towards e-Welfare. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 12(3), 241-249.

Kröger T., Van Aershot L., Puthenparambil J M. 2018. Hoivatyö muutoksessa: suomalainen  vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto.

Melkas H, Hennala L, Pekkarinen S, Kyrki V. Impacts of robot implementation on care personnel and clients in elderlycare institutions. Int J Med Inform. 2020 Feb;134:104041.

 

 

etähoitotegnologiset innovaatiotvanhustyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      21.12.2020
    • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      11.4.2022
    • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      10.6.2021

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023
    • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa – Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta

      21.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ▼ 2022 (31)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ▼ marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ▼ lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ▼ toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ▼ maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät identiteetti ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen luovat menetelmät monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus monikulttuurisuus muistisairaus musiikki omaishoito osallisuus saattohoito saavutettavuus suun terveydenhoito suun terveys teknologian hyödyntäminen toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste