Muistiystävällisen ympäristön edistäminen on tärkeä teema. Yksi merkittävä keino muistiystävällisen ympäristön edistämisessä on asenteiden muuttaminen positiivisemmiksi muistikuntoutujia kohtaan. Kutsumme sinut astumaan muistikuntoutujan saappaisiin kuvitteellisella matkalla HyMy-kylään. HyMy-kylä on Metropolia Ammattikorkeakoulun aitoon asiakas työhön pohjautuva oppimis- ja opetusympäristö, joka tarjoaa monipuolisia sote-alan palveluita (Metropolia n.d.).
Oletko koskaan miettinyt, miltä ympäristö vaikuttaa muistikuntoutujan näkökulmasta? Tai miten voisit itse edistää ympäristön muistiystävällisyyttä?
”Seison Metropolian sisäänkäynnin edessä. En ole aivan varma, mihin olen menossa. Vähän jo väsyttäisikin. Ehkä se on tämä epävarmuus. Voisin istahtaa penkille. En näe sitä missään. Nuoria vilahtelee ohi. Toivottavasti en ole tiellä, sillä heillä näyttää olevan kiire. Ohjeiden mukaisesti menen D-sisäänkäynnistä sisälle. Hui, kauhistus. Lasiset pyöröovet. En ikinä mene tuollaisiin. Onneksi vieressä on painikkeella avattava ovi ja nuoretkin näyttävät sitä käyttävän. Olipa siinä ystävällinen nuori. Piti ovea minulle auki. Toivottavasti muistin hämmennykseltäni kiittää. Penkki! Nyt pääsen istumaan ja muistelemaan, kuinka pääsen eteenpäin.”
Muistikuntoutujien määrä kasvaa tulevaisuudessa
Tällä hetkellä muistikuntoutujia on maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa (WHO 2018: 4). Suomessakin noin 193 000 ihmistä kärsii jonkin asteisesta muistisairaudesta. Vuosittain noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin etenevään dementiaan johtavaan muistisairauteen. (Muistiliitto 2017.)
Muistisairauksien tuomia haasteita
Itse muistipulmien lisäksi muistisairaudet aiheuttavat muitakin kognitiivisia oireita, kuten kielellisten toimintojen, uuden oppimisen, hahmottamisen tai toiminnanohjauksen haasteita. Muistisairauksiin liittyvä tarkkaavaisuuden heikentyminen vaikeuttaa oleellisen tiedon erottamista meluisessa ja rauhattomassa ympäristössä. Ympäristöstä tehtyjen havaintojen tulkitseminen hidastuu. (Rappe ym. 2018: 40–41, 115–116.)
Useiden tehtävien samanaikainen suorittaminen tai useat vuorovaikutus- ja valintatilanteet voivat aiheuttaa tiedonkäsittelyn ylikuormittumista. Muistisairaus heikentää myös aisteja ja aiheuttaa sekaannusta niiden välillä. Esimerkiksi näköaistin tarkkuus, laajuus, syvyyden tunnistaminen ja valonvoimakkuuden vaihtelun sieto heikentyvät ja vaikeuttavat ympäristön hahmottamista. (Department of Health 2015: 23–28.)
”Katselen ympärilleni. Missään ei lue HyMy-kylää. Tuossa on joku infotaulu. Onpa pientä tekstiä. Olisiko täällä jokin merkki jossain? Seinissä? Lattiassa? Tuossa tulee iloinen nuori kysymään, josko hän voisi auttaa. Nyt olenkin menossa Hyvinvointipalveluihin enkä HyMy-kylään. Kerron hänelle osaavani jatkaa matkaa omin päin, jotta hän ehtii hakea kahvin taukonsa aikana. Lähden köpöttelemään neuvottuun suuntaan. Täällä on paljon tuoleja ja pöytiä. Olenkohan menossa oikeaan suuntaan sittenkään? Näyttää enemmän joltakin opiskelupaikalta. Tuossa näyttää olevan ovi ulos. Ei sinne. Eteenpäin sanoi mummo hangessa. Tuossa onkin infotiski, jonka kyltti on ylhäällä. Olisiko tämä jo HyMy-kylä? Ei ollut. Jatkan matkaa vasemmalle. Toivottavasti tarkoitti vasenta, sillä en oikein saanut selvää sanoista, kun on hieman hälyistä. Tuossakin olisi sopiva levähdyspaikka, jos täytyy huilata. Mitä jalat sanovat? Ei vielä.”
Muistiystävällisen ympäristön edistäminen
Muistisairauksiin liittyvät aistien ja tiedonkäsittelyn haasteet vaikeuttavat sopeutumista ympäristöön, jolloin esimerkiksi sosiaalinen vuorovaikutus ja fyysisen ympäristön tunnistaminen ja siellä kulkeminen hankaloituvat. Näihin haasteisiin voidaan vastata muokkaamalla ympäristöä muistiystävällisemmäksi. Tietyssä ympäristössä toimimiseen tarpeellinen tieto tulee erottaa turhasta ja jäsentää pieniksi kokonaisuuksiksi, jotka on helpompi pitää mielessä. (Rappe ym. 2018: 40–41.)
Muistikuntoutujan paikkaan orientoitumista ja haluttuun paikkaan löytämistä edistetään esimerkiksi välttämällä toistuvia tiloja sekä käyttämällä tunnistettavia maamerkkejä ja opasteita. Hallinnan tunnetta voidaan puolestaan tukea suunnittelemalla ympäristö niin, ettei se ruuhkaudu. Aistien haasteisiin voidaan vastata valosuunnittelulla ja häiritsevien aistiärsykkeiden välttämisellä. (Department of Health 2015: 29–30.)
“Jatkan matkaani eteenpäin. Nyt käytävä laajenee korkeaksi ja lasiseksi. Olen valoisassa käytävän kohdassa. Tässä on mukava katsella vihreää sisäpihaa. Vähän tuo kirkas auringonvalo sattuu silmiin, kun ensin olin sähkövalojen alla tuolla ja nyt tässä. Vessaan pitäisi kohta päästä.”
Arvostavan kohtaamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa
Muistikuntoutujat vähentävät usein sosiaalisia menojaan häpeän tai paheksuvien katseiden pelossa, mikä lisää syrjäytymis- ja masentumisriskiä. On hyvä muistaa puhutella muistikuntoutujaa kuten aikuista ihmistä, mutta tarpeen tullen soveltaa omaa puherytmiä. Suvaitsevasta, kiireettömästä ja arvostavasta ilmapiiristä hyötyvät kaikki.
“Tässä on hissit. Pitikö mennä hissillä? Ei. Mihin nyt. Nyt ei ole opiskelijoitakaan missään. Onpa hankalaa. Tuolla näyttäisi olevan joku ihminen. Menen hänen luokseen kysymään, mihin jatkan matkaani. Hei, hip hurraa! Olen viimein perillä. Missä on vessa?”
Muistikuntoutujat mukaan ympäristön suunnitteluun
Toimimme kaikki samassa ympäristössä. Muistikuntoutujille tulisi mahdollistaa ympäristö, jossa heillä on yhdenvertaiset edellytykset toimia ja osallistua.
Muistiystävällisen ympäristön kehittämisessä oleellista on muistitietouden lisääminen ja muistikuntoutujien ottaminen mukaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön, sillä se mahdollistaa aidon asiakasymmärryksen.
Muistiystävällinen ympäristö sopii kaikille ja kaikki voivat edistää sitä.
Kuva: PxHere
Kirjoittajat:
Henrik Enqvist, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Jussi Kuikka, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Maiju Timonen, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Pinja Huovila, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tarja Vähä-Ruka, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Muistiliitto 2017. Muistisairaudet. <https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet>.
Tuula Mikkola (päätoimittaja),
Marianne Roivas,
Ei kommentteja