Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta

Laura Närhi · 16.1.2020
Kuva: Saanatunturi, Laura Närhi

Vaellusretki Lapin maisemissa, mielenkiintoinen kahvipöytäkeskustelu, kanojen hoito ja ruokkiminen, mukava lukunurkkaus erillisellä lampulla ja sopivan tukevalla nojatuolilla tai rauhallinen hetki takkatulen loisteessa. Tässä on esimerkkejä käyttäjien näkökulmasta lyhytaikaishoidosta, jonne olisi mukava mennä ja jossa voisi viihtyä. Miten nämä toteutuvat intervalli- eli lyhytaikaishoidon yksiköissä Suomessa?

Omaishoitaja tarvitsee tukea omaishoitajana toimimiseen. Omaishoitajan vapaapäivät ovat yksi tärkeä keino tukea omaishoitajan jaksamista. Omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista kannattaa tukea, sillä omaishoidon taloudellinen merkitys on yhteiskunnalle on suuri (Shemeikka & Buchert & Pitkänen & Pehkonen-Elmi & Kettunen 2017).

Omaishoitajista kuitenkin vain noin puolet käyttää heille kuuluvia lakisääteisiä vapaapäiviään (Surakka 2012; Linnosmaa & Jokinen & Vilkko & Noro & Siljander 2014; Leppäaho & Kehusmaa & Jokinen & Luomala & Luoma 2019). Sijaishoidon järjestämisen tavat eivät ole muuttuneet vuonna 2006 toteutetun kuntakyselyn jälkeen, vaikka tiedossa on, että omaishoitajat jättävät vapaansa käyttämättä sopimattomien sijaishoitovaihtoehtojen vuoksi. (Linnosmaa ym. 2014.)

Omaishoitomuistiperheen tarpeita vastaamaton lyhytaikaishoito

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni haastatteluissa syiksi olla käyttämättä omaishoitajan vapaapäiviä nousi mm. muistisairauteen sairastuneen haluttomuus mennä lyhytaikaishoitoon, lyhytaikaishoidossa viihtymättömyys, tekemisen ja keskustelukaverin puute, laitosmainen ympäristö sekä muistisairauteen sairastuneen kokemus kuin olisi vankilassa lukkojen takana.

Nämä ovat linjassa lyhytaikaishoitoa koskevien aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että omaishoitajan vapaapäivien käyttöä ovat estäneet hoidettavan haluttomuus mennä lyhytaikaishoitoon ja omaishoitajan huoli viedä hoidettava hoitoon (Surakka 2012), laitoshoitopainotteisuus (Linnosmaa ym. 2014) sekä huonot kokemukset siitä, että hoidettava kotiutuu lyhytaikaishoidosta huonokuntoisempana kuin oli sinne mennessä (Salin 2008).

Hyvän lyhytaikaishoidon tuntomerkit

Kuva: Hetki kanan kanssa, Laura Närhi

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni toteutettiin kaksi lyhytaikaishoidon kehittämiseen tähtäävää kehittämistyöpajaa yhdessä muistisairauteen sairastuneiden, heidän läheistensä ja lyhytaikaishoidossa työskentelevien hoitajien kanssa. Työpajan tuloksena tehtiin ehdotus: Hyvän lyhytaikaishoidon tuntomerkit.

Kehittämisideoita tuli runsaasti, joten mainitsen tässä vain muutamia. Tärkeänä pidettiin laitosmaisuuden purkamista ja pienempiä yksiköitä. Pienemmät yksiköt nähtiin rauhallisempina, henkilökohtaisempina, viihtyisämpinä ja kodinomaisempina sekä luottamussuhteen muodostaminen hoitajiin nähtiin helpompana.

Osallistaminen ja osallistuminen arkisiin askareisiin nähtiin tärkeänä. Niiden nähtiin lisäävän muistisairauteen sairastuneen omanarvon tunnetta ja hyödylliseksi kokemisen tunnetta, ylläpitävän toimintakykyä sekä aktivoivan aivoja. Myös Hurnasti, Topo ja Mönkäre (2014) ovat todenneet, että osallistuminen arkisiin askareisiin tukee toimintakyvyn ylläpysymistä ja elämänlaatua (Hurnasti & Topo & Mönkäre 2014).

Toiminta toivottiin toteutettavan pienryhmissä. Esimerkiksi muistisairauteen sairastuneen toive vaellusretkestä Lapissa ideoitiin toteutettavaksi kuvaesityksenä tarinan sekä muistisairauteen sairastuneiden muistojen ja kertomusten kera osallistavana toimintahetkenä. Eläinten hyödyntämistä toivottiin myös. Eläimet nähtiin yhtenä motivointikeinona liikkumiseen ja toimimiseen. Aktiivisen toiminnan on todettu vaikuttavan positiivisesti muistisairauteen sairastuneen mielialaan, levottomuuteen, sosiaalisiin suhteisiin sekä tunteeseen merkityksellisyydestä (Smita & De Langec & Willemsea & Twiskd & Pota 2016). Muistisairaat henkilöt hyötyvät säännöllisestä liikkumisesta samalla tavalla kuin muutkin ihmiset, ja liikkumisen on todettu aktivoivan aivojen alueita tehokkaasti (Folder 2014).

Yksilölliset ratkaisut lyhytaikaishoidon toteuttamiseksi

Omaishoitajat toivoivat yksilöllisten toiveiden huomioimista vapaiden käytön mahdollistamiseksi. Näitä olivat esimerkiksi mahdollisuus hakea sairastunut iltaisin kotiin ja tuoda aamuisin takaisin tai se, että tuttu hoitaja hakisi sairastuneen lyhytaikaishoitoon. Ylipäätään toivottiin sairastuneen historian tuntemista ja hyödyntämistä lyhytaikaishoidossa.

Kuva: Jokainen on erilainen, Laura Närhi

Lyhytaikaishoito on toteutunut aika lailla samanlaisena jo vuosia (vrt. Linnosmaa ym. 2014.). Olisiko jo aika muuttaa ajatusmalleja ja kokeilla jotain uutta?

On helpompaa kesyttää villi idea käyttökelposeksi ratkaisuksi kuin kehittää kesy idea hyväksi uudeksi ratkaisuksi. Edward De Bono. (Ojasalo & Moilanen & Ritalahti 2014.)

Jokainen muistiperhe on yksilöllinen ja kaikille ei sovi samanlainen tapa käyttää lyhytaikaishoitoa. Sointu (2016) painottaakin, että omaishoitajien palvelut tulisi suunnitella yksilöllisesti, jotta omaishoitajilla olisi todellinen mahdollisuus käyttää jaksamista tukevia vapaapäiviä (Sointu 2016).

Kirjoittaja:

Laura Närhi, toimintaterapeutti ja vanhustyön ylempi AMK -opiskelija

Lähteet:

Forder, Marjo 2014. Muistisairaan fyysinen toimintakyky. Teoksessa Hallikainen, Merja & Mönkäre, Riitta & Nukari, Toini & Forder, Marjo (toim.): Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duedecim. 107−120.

Hurnasti, Tuula & Topo, Päivi & Mönkäre, Riitta 2014.Muistisairaan hyvä arki. Muistisairaan päivittäisten toimien sujuminen. Teoksessa Hallikainen, Merja & Mönkäre, Riitta & Nukari, Toini & Forder, Marjo (toim.): Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duedecim. 131−156.

Linnosmaa, Ismo & Jokinen, Sari & Vilkko, Anni & Noro, Anja & Siljander, Eero 2014. Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 9/2014. <http://www.julkari.fi/handle/10024/125550>. Luettu 24.3.2019.

Leppäaho, Suvi & Kehusmaa, Sari & Jokinen, Sari & Luomala, Oskari & Luoma, Minna-Liisa 2019. Kaikenikäisten omaishoito – Omais- ja perhehoidon kysely 2018. Teoksessa Anja Noro (toim.): Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015−2018. Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 25−36. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161377/R_61_2018_OMPE_11022019.pdf?sequence=1&isAllowed=y>.  Luettu 4.4.2019.

Ojasalo, Katri & Moilanen, Teemu & Ritalahti, Jarmo 2014. Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3. uudistettu painos. Helsinki: Sanomapro.

Salin, Sirpa 2008. Lyhytaikaisen laitoshoidon reaalimalli vanhuksen kotihoidon osana. Tampere: Tampereen yliopisto. 51−61.

Shemeikka, Riikka & Buchert, Ulla & Pitkänen, Sari & Pehkonen-Elmi, Tuula & Kettunen, Aija 2017. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviytymiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37/2017. <https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2017/03/37_Omaishoitajien-tarvitsemat-tukitoimet-teht%C3%A4v%C3%A4ss%C3%A4-selviytymiseen_.pdf>. Luettu 19.11.2019.

Smita, Dieneke & De Langec, Jacomine & Willemsea, Bernadette & Twiskd, Jos & Pota, Anne Margriet 2016. Activity involvement and quality of life of people at different stages of dementia in long term care facilities. Aging & Mental Health 20 (1). 100−109. Saatavana sähköisesti vain tunnuksilla. Luettu 5.10.2019.

Sointu, Liina 2016. Hoiva suhteessa. Tutkimus puolisoaan hoivaavien arjesta. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavana sähköisesti osoitteessa: <http://tampub.uta.fi/handle/10024/99617>. Luettu 23.3.2019.

Surakka, Jukka 2012. SUFACARE – Supporting Family Caregivers and Receivers. Omaishoitajien ja hoidettavien tukeminen koulutuksen, käytännön tukitoimien ja osallisuuden avulla Suomessa ja Virossa. Helsinki: Arcada Publications 4/2012.

hyvinvointilyhytaikaishoitomuistisairausomaishoitoosallistaminensijaishoitotoimintakyky

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät…
      1.9.2021
    • Vain taivas on rajana
      Vain taivas on rajana
      1.3.2023
    • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      21.4.2020

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

      23.3.2023
    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ▼ 2020 (33)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ▼ marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ▼ syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ▼ elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ▼ toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ▼ helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ▼ tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste