Johanna Huiko-Lahtinen ja Tanja Marjomaa selvittivät opinnäytetyössään, miten liikuntakeskuksia tulisi kehittää, jotta ne innostaisivat ikääntyviä asiakkaita jatkamaan aktiivista harjoittelua myös ikävuosien karttuessa.
Väestörakenteen muuttuessa on tärkeää tunnistaa, millainen ympäristö palvelee mahdollisimman hyvin kaikenikäisiä liikunnan harrastajia. Viime vuosikymmeninä ikänormien merkitys on vähentynyt, mikä näkyy elämäntyylien muutoksena ja nuoruuden ihannoimisena. Entistä useampi ikääntyvä haluaa elää omannäköistä elämää hyvinvoinnistaan huolehtien.
Eri liikuntamuotojen yhdisteleminen ja paikallaanolon välttäminen edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Monipuolisella liikuntaharjoittelulla jokainen iästä riippumatta voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa. Jostain syystä ikääntyvät henkilöt eivät ole kuitenkaan löytäneet liikuntakeskuspalveluja harjoittelunsa tueksi. Myös osalle kyselyymme vastanneista liikuntakeskusten erilaiset harjoittelumahdollisuudet olivat jääneet vieraiksi.
Tieto, vuorovaikutus ja viihtyisä ympäristö lisäävät aktiivisuutta
Kyselymme mukaan aiemmin omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla ja terveyden edistämiseen liittyvällä tietoisuudella on ikää suurempi vaikutus lajivalintoihin ja liikunta-aktiivisuuteen. Tieto hyvinvoinnin edistämisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa toimintakyvyn säilymiseen oli monille tärkeä liikkeelle saava voima. Vastauksissa korostui myös vaihtelun merkitys liikuntamotivaation ylläpitämiselle. Ryhmäliikuntatuntien ja kuntosaliharjoittelun yhdistäminen tekee harjoittelusta monipuolista ja innostavaa, lisää sosiaalisia suhteita sekä tarjoaa mahdollisuuden liikkua suositusten mukaisesti itselle mieluisalla tavalla.
Vastauksissa toivottiin monipuolisia helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja, joiden suunnittelussa huomioidaan eri-ikäisten tarpeet ja tavoitteet kokonaisvaltaisesti. Monet kiinnittävät huomiota myös tilojen viihtyisyyteen. Siisti ympäristö osoittaa arvostusta asiakkaita ja kanssaharjoittelijoita kohtaan sekä vahvistaa turvallisuudentunnetta.
Harjoittelun turvallisuuteen liittyi myös se, että liikuntakeskuksessa on helppo liikkua ja sieltä löytyvät ergonomiset helppokäyttöiset laitteet. Ikääntyvien asiakkaiden kannalta viihtyisyyttä lisääviksi tekijöiksi nousivat myös tilaan sopiva valaistus ja miellyttävä äänimaisema, jotka auttavat hahmottamaan muuten nopeatempoista ympäristöä.
Lisäksi toimintaympäristön suunnittelussa tulisi huomioida sosiaalinen ulottuvuus ja osallistumista tukevat palvelut; neuvonta, ohjaus ja vuorovaikutus. Kyselymme tulokset osoittivat, että terveystiedon jakaminen ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen ovat keskeisessä asemassa ikäystävällisen ympäristön muodostumisessa ja esteiden purkamisessa.
Iäkkäämmät vastaajat kaipasivat muita enemmän kannustusta ja muita ihmisiä harjoittelunsa tueksi. Liikuntakeskuksissa henkilökunnalla on merkittävä rooli vahvistaa asiakkaiden turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä harjoitteluvarmuutta. Vuorovaikutustilanteet sekä ohjaajan erityisosaaminen ja ohjaustapa muodostavat asiakkaalle liikuntaelämyksen sekä palveluille ominaista vaihtelua. Miellyttävät liikuntakokemukset lisäävät motivaatiota ja tavoitteisiin sitoutumista.
Ikääntyvien ryhmät ovat aiempaa vaativampia asiakkaita
Ympäristösuunnittelulla ja räätälöidyillä palveluilla voidaan lisätä ikääntyvän väestön liikkumista terveyttä edistävälle tasolle. Ikääntyvät asiakkaat eivät välttämättä koe tarvetta ulkonäkökeskeisille palveluille, vaan heitä houkuttelevat liikuntaympäristöt tarjoavat yhdenvertaisuuden kokemuksen muiden asiakkaiden kanssa. Palvelu, joka auttaa asiakasta tunnistamaan tarpeensa ja saavuttamaan tavoitteensa, sitouttaa hänet yhteisen onnistumisen kautta toimintaan myös tulevaisuudessa. Aidon asiakasymmärryksen luominen edellyttää kuitenkin halua ja kykyä samastua asiakkaan asemaan ja tavoitella yhteisyyden tunnetta.
Lisätietoa
Huiko-Lahtinen, Johanna & Marjomaa, Tanja 2021. Ikäystävällinen ympäristö. Liikuntakeskukset ikääntyvien ihmisten terveyttä edistämässä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyöhön liittyvään kyselyyn vastasi 167 yli 65-vuotiasta liikuntakeskusasiakasta. Aineiston analysoinnissa yhdisteltiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Kirjoittajat
Johanna Huiko-Lahtinen, geronomi AMK, valmistunut Metropoliasta joulukuussa 2021
Tanja Marjomaa, geronomi AMK, valmistunut Metropoliasta jouluna 2021
Lähteet
Cerin, Ester & Nathan, Andrea & Cauwenberg, Jelle van & Barnett, Anthony 2019. Neighbourhood built environment and older adults’ physical activity. Teoksessa Lane, Anna P. (toim.): Urban Environments for Healthy Ageing: A Global Perspective. Routledge Advances in Sociology. Oxfordshire, UK; New York, USA: Routledge Taylor & Francis Group. 69–88.
Dufva, Mikko 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Helsinki: Sitra.
Hänti, Sirpa 2021. Asiakkaista ansaintaan. Asiakaskeskeinen liiketoimintamalli. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.
Laine, Antti & Vehmas, Hanna 2020. Fitness in Finland: Department Stores of Healthy Life Styles. Teoksessa: Scheerder, Jeroen & Vehmas, Hanna & Helsen, Kobe (toim.): The Rise and Size of the Fitness Industry in Europe. Fit for the Future? Lontoo, UK: Palgrave Macmillan / Springer Nature. 177–198.
UKK-instituutti 2020. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Päivitetty: 28.10.2020.
Tuula Mikkola (päätoimittaja),
Marianne Roivas,
Mia Rosenström,
Ei kommentteja