Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?

Essi Holopainen · 17.1.2023
Kuva: Dean Mitchell, Pixabay

Vuoden 2030 ennusteen mukaan yli 65-vuotiaita on jo 1,5 miljoonaa Suomen väestöstä. Tarve ympärivuorokautiselle hoivalle kasvaa, ja noin joka viides yli 85-vuotias ikääntynyt tulee tarvitsemaan tehostettua palveluasumista. Jotta laadukasta hoitoa ja palveluita pystytään tarjoamaan, tarvitaan keinoja arvioida ikääntyneiden voimavaroja ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti.

Vuonna 2020 Helsingin kaupungin alueella toimi 23 palveluntuottajaa. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä oli 62 ja vuoden loppuun mennessä noin 48 %:lle ympärivuorokautisen hoivan 75-vuotta täyttäneistä asiakkaista, oli tehty RAI-arviointi. (THL 2021: Matikainen 2021: 72.) Vuoden 2020 aikana vanhuspalvelulakiin tehtyjen muutosten vuoksi kaikkien kuntien tulee ottaa käyttöön RAI-arviointivälineistö iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa viimeistään 1.4.2023 (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012).

RAI-arviointivälineistö (Resident Assessment Instrument) on havainnoinnin ja tiedonkeruun väline, jolla pyritään selvittämään ikääntyneiden palveluiden ja hoidon tarvetta. RAI-välineistö antaa tietoa ikääntyneen muuttuneesta toimintakyvystä ja voimavaroista ikääntyneen hoitoon osallistuville henkilöille. (THL 2021). Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Ympärivuorokautisen hoivan piiriin kuuluu henkilöitä, joilla on jatkuva tarve ympärivuorokautiseen huolenpitoon. (Kuntaliitto 2020).

Ympärivuorokautinen hoiva on sosiaalihuoltolain alaista asumispalvelua, jota toteuttaessa on huomioitava, että sen piirissä oleva henkilö saa tarpeenmukaiset kuntoutus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301 § 21).

Työntekijöiden kokemus RAI:sta

RAI-arvioinnin tarkoitus on vahvistaa asiakkaan palvelujen ja hoidon suunnittelua sekä järjestämistä oikea-aikaisesti. Opinnäytetyössäni selvitin lomakekysellyllä kahden ympärivuorokautisen hoivan yksikön, Itäkeskuksen palvelutalon ja Myllypuron seniorikeskuksen, henkilöstön osaamista RAI-arviointivälineen käytössä, ja heidän kokemustaan sen hyödyntämisestä työssään. Kyselyyn vastanneita oli viidestä eri ammattiryhmästä.  Työssäni kysyttiin ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöltä, millainen on heidän oma kokemuksensa RAI-osaamisestaan, miten he hyödyntävät RAI:ta työssään ja millaista tietoa he siitä kokevat tarvitsevansa. Kuviosta 1 ilmenevät RAI:sta saadut tiedot henkilökunnan kokemana.

Ympyräkaavio, jossa kuvattu RAI-arvioinnista saadut tiedot henkilökunnan (n=60) kokemana. 35% kokee hyödyllisenä 25% ei osaa sanoa 22% erittäin hyödyllisenä 10% melko hyödyllisenä 8% täysin hyödyttömänä

Kuvio 1. Henkilöstön kokemus RAI-tietojen hyödynnettävyydestä

Ammattiryhmittäin yli puolet kokee RAI-arviointijärjestelmästä olevan apua työssään. Kyselyyn vastanneista suurin osa (42 %) ei osannut sanoa miten hyödyntää RAI-arviointia päivittäisessä työssään. Heistä kuitenkin 30 % koki, että RAI voisi auttaa heitä työssään melko hyvin. Vastanneista 15 % koki, että RAI:n hyödyt ovat melko vähäiset ja 8 % erittäin vähäiset päivittäisessä työssään. Vastauksissa korostui, että RAI:sta saadaan tietoa asiakkaiden palvelutarpeesta ja hoitoisuudesta. Yleisesti vastaajat kokivat, että RAI-arviointi antaa kokonaisvaltaisesti tietoa asukkaan voimavaroista ja toimintakyvyn ulottuvuuksista. Kuviossa 2 esitellään, kuinka moni henkilökunnasta kokee, että RAI:sta on apua työhön.

”Käytän sitä hoitosuunnitelman pohjana. Sieltä poimin asukkaan vahvuuksia, sekä missä hän tarvitsee apua. Tällöin myös hyvä ajankohta haastatella omaisia.”

”Tulostan uudet mittarit ja vertaan edellisiin puolen vuoden takaisiin tuloksiin (ellei voinnin merkittävän muutoksen takia arviointia ole tehty uudelleen lyhyemmällä välillä) Jos asukkaalla toimintakyky on heikentynyt siltä osin, että kyseisellä henkilöllä on mahdollista kuntouttaa yhtä hyväksi kuin aikaisemmin.”

Vastausten perusteella 27 % koki tärkeäksi RAI-arvioinnin tekemisen yhdessä toisen henkilön kanssa. Tätä mieltä olivat myös ne, jotka eivät olleet RAI-arviointeja tehneet koskaan. Yksiköissä RAI:n käyttöaika oli suoraan verrannollinen hoitotyön työkokemuksen kanssa.

”Toisen työkaverin näkemystä, liikkumisosioissa mm. fysioterapeutin arviota, sh:n lääkitys ja diagnoosein tarkistelussa.”

Henkilöstöstä (n=60) kokee RAI:sta olevan apua työssään.

Kuvio 2. Henkilöstön kokemus RAI:sta oman työn apuna

Koulutusta toivotaan

Kyselyyn vastanneista 65 % osallistuu RAI:n tekoon omassa yksikössä. Ammattiryhmästä riippumatta 52 % vastanneista toivoi lisää koulutusta. He kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta RAI:n käyttöön, raporttien hyödyntämiseen ja RAI-mittareiden kertaamiseen. Vastauksista esiin tuleva koulutustarve on ilmeinen, varsinkin kun RAI-arviointi koskettaa huomattavaa osaa koko henkilöstöstä.

”Koen tarvitsevani lisää koulutusta RAI mittariraporttien hyödyntämisestä ja tulkitsemisesta.”

”Miten järjestelmää käytetään?”

”Kaipaisin ehkä lisää tieto RAI-mittari tietojen tulkitsemisesta.”

Vastausten mukaan Itäkeskuksen palvelutalon ja Myllypuron henkilöstö koki oman RAI-osaamisen lähtökohtaiseksi melko hyväksi. Vastaajajoukko oli suhteellisen pieni, eikä sen perusteella ole merkityksellistä tehdä eri ammattiryhmien osaamistason välistä vertailua. Pidempi hoitotyön työkokemus nousi vastausten perusteella merkittävimmäksi osaamista nostavaksi tekijäksi, jota sinänsä voi pitää odotettavana tuloksena.

Huomion arvoista on, että noin puolet vastaajista kokee osaavansa tehdä RAI-arvioinnin oikein. Merkityksellistä oli, että suurin osa henkilöstöstä koki, että RAI-arvioinnista olisi apua heidän työssään ja siitä saadut raportit ja mittarit ovat hyödyllisiä. Kaikissa ammattiryhmissä toivottiin lisää RAI-koulutusta tulosten hyödyntämiseen. Myös aikaresursseja toivottiin lisää RAI:n tekemiseen. Henkilöstöltä löytyi halua ja intoa kehittää omaa RAI-osaamista tulevaisuudessa. Tahtotilana on hyvien toimintatapojen löytäminen henkilökunnan RAI-osaamisen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi.

Kirjoitus perustuu vanhustyön ylemmän AMK:n opinnäytetyöhön RAI henkilöstön työvälineenä arviointivälineen hyödyntäminen seniorikeskuksissa. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022, vanhustyön ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Kirjoittaja

Essi Holopainen, fysioterapeutti (AMK) ja valmistuva vanhustyön (ylempi AMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Kuntaliitto 2020. Asumispalvelut ja laitoshoito. Päivitetty 2.12.2020. Viitattu 18.11.2022.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Annettu Helsingissä 9.7.2020. Viitattu 18.11.2022.

Laki sosiaalihuollosta 130/2014. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetty 30.12.2014. Viitattu 18.11.2022.

Matikainen, Kristiina 2021. Ulkoistetun palvelun strateginen johtaminen RAI-tunnuslukuja hyödyntäen. Teoksessa Heikkilä, Rauha & Mäkelä, Matti & Havulinna, Satu & Hietaharju, Pauliina & Lind, Maarit & Noro, Anja (toim.) Valoisa tulevaisuus. RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Tietoa RAI-järjestelmästä. Päivitetty 30.09.2021. Viitattu 18.11.2022.

henkilökuntaikääntyneetpalveluasuminenRAI-arviointi

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      15.3.2022
    • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
      Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
      28.4.2022
    • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä…
      4.4.2022

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?

      17.1.2023
    • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi

      13.1.2023
    • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?

      10.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät identiteetti ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikääntyvät maahanmuuttajat ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kosketus kotihoito kotona asuminen luovat menetelmät monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus motivaatio muistisairaus omaishoito osallisuus saattohoito saavutettavuus suun terveydenhoito toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteisöllinen asuminen yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!