Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?

Eveliina Holmgren ja Eveliina Perttu · 25.6.2018
Kuva: Pixabay

Lähtisitkö mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos osallistuminen olisi helppoa, eikä velvoittaisi sinua mihinkään? Oletko kuullut pop up -vapaaehtoistoiminnasta?

Perinteisesti vapaaehtoistyö on nähty pyyteettömänä, kenties sitovanakin valintana, johon yksilö käyttää omaa vapaa-aikaansa. Kuitenkin käsitteen määrittely on muuttunut ja muuttumassa: Laimio ja Välimäki (2011: 10) määrittelevät vapaaehtoistoiminnan olevan yksilön ”omasta halusta lähtevää, palkatonta toimintaa, jota tehdään omia arvoja vastaavan yhteisön hyväksi. Se on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus.”

Vapaaehtoistyö voidaan siis nähdä yksilön oikeutena, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistajana ja yksilön omien arvojen määrittelemänä toimintana, jossa vapaaehtoistyön tekijä hyötyy vapaaehtoistyöstä yhtä lailla kuin taho, johon työtä tehdään.

 

Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä

Suomessa tehdään paljon vapaaehtoistyötä: joka kolmas suomalainen (yhteensä 1,4 miljoonaa suomalaista) osallistuu vapaaehtoistyöhön. Suurimmat vapaaehtoistoiminnan toiminta-alat ovat liikunnan ja urheilun, lasten ja nuorison sekä seniorien ja vanhusten parissa tehty vapaaehtoistyö.

Vuonna 2015 minimipalkalla (10 e/h) mitattuna vapaaehtoisten toiminnan arvo oli 2,95 miljardia euroa. (Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015.) Vapaaehtoistyö on sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta tärkeää, ja siksi EU:ssa on pyritty edistämään vapaaehtoistyöhön osallistumisen mahdollisuuksia lainsäädännöllisellä tasolla. Myös Suomessa valtiovarainministeriö asetti vuonna 2015 työryhmän selvittämään vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämistarpeita, tarkoituksena kehittää vapaaehtoistoiminnan yleisiä edellytyksiä (Valtiovarainministeriö 39/2015).

Vapaaehtoistyön osallistumisen suurimpana esteenä pidetään ajan puutetta (Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015). Kuitenkin 25–34-vuotiaista suuri osa (65 %) ja myös joka kolmas 65–79-vuotias (29 %) olisi valmis pyydettäessä tekemään vapaaehtoistyötä. Keskeisenä haasteena on ollut kehittää sellaisia uusia vapaaehtoistyön muotoja, jotka sopisivat sekä 2000-luvun käsitykseen vapaaehtoistyöstä että ihmisten nykyiseen elämäntyyliin ja arkeen.

Yhdysvaltalainen Jeremy Baras (2016) on kehittänyt suositun pop up -ilmiön ympärille uudenlaisen tavan toteuttaa vapaaehtoistyötä. Pop up -tapahtumina pidetään satunnaisesti järjestettäviä tapahtumia, jotka mahdollistavat ihmisten osallistumisen kulloiseenkin toimintaan. Pop up -vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, johon vapaaehtoisen on helppo hypätä mukaan, osallistua sen ajan, kun itse haluaa, ja nähdä oman tekemisen vaikutukset nopeasti (Laimio & Välimäki 2011).

 

Opinnäytetyö: yksilöllisiä motiiveja vapaaehtoistyöhön osallistumiselle

Suomessa Siskot ja Simot -järjestö on pop up -vapaaehtoistyön edelläkävijä. Siskojen ja Simojen pop up -tapahtumiin – aina pihatalkoista tanssiaisiin – osallistuu satoja vapaaehtoisia vuosittain. Vapaaehtoinen voi valita itselleen tapahtumista sopivimmat.

Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden Eveliina Pertun ja Joni Tammisalon opinnäytetyössä haastateltiin varttuneempia vapaaehtoistyön tekijöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa vapaaehtoisten kokemuksia osallisuudesta, motivaatiosta sekä Siskot ja Simot -järjestön heille tarjoama tuesta. Opinnäytetyössä selvisi, että useat vapaaehtoiset olivat haaveilleet jo työelämässä ollessaan vapaaehtoistyöhön osallistumisesta, mutta osallistumisen motiivit olivat yksilöllisiä.

Opinnäytetyö koskettaa yhteiskunnallisesti ajankohtaisesti aihetta sekä potentiaalisesti vapaaehtoistyöhön osallistuvaa ihmisryhmää: eläkkeelle jääneet henkilöt nähdään yhtenä sellaisena ryhmänä, jolla voisi olla paljon mahdollisuuksia, potentiaalia ja kiinnostusta vapaaehtoistyön toteuttajina.

 

Psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia

Pop up -vapaaehtoisten parissa osa koko vahvaa me-henkeä (esim. tapahtumiin aktiivisesti osallistuvat), kun taas toiset kokivat olevansa irrallisia. Kuitenkin esille nousi se, että pop up -tapahtumissa muodostui erilaisia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita niin vapaaehtoisten ja autettavien välille kuin myös vapaaehtoistenkin kesken.

Haastatellut vapaaehtoiset kokivat vahvasti, että antaessaan toisille he saivat jotakin myös itselleen: esimerkiksi psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Omalla toiminnallaan he mahdollistavat myös vastapuolelle tunteen yhteisöllisyydestä ja tuovat lisää sisältöä näiden elämään. Osa toteutti pop up -vapaaehtoistyössä omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan (esim. laulamista eri tapahtumissa), osa taas haki jatkuvuutta työuran jälkeiseen elämään ja oman asiantuntemuksen käyttöön.

Opinnäytetyössä havaittiin myös vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksen merkitys: esimerkiksi muistikuntoutujan kohtaamisessa lyhyetkin koulutustilaisuudet voivat auttaa vapaaehtoistyön onnistumisessa, vaikkei työhön osallistuminen sinänsä vaadi erillistä koulutusta.

Yhteenvetona opinnäytetyössä todetaan, että Siskot ja Simot -järjestö on onnistunut rakentamaan pop up -tapahtumineen ympärilleen paljon yhteisöllisyyden tunnetta ja keräämään ihmisiä yhteen tekemään yhteistä hyvää. Keikkatyyppinen vapaaehtoistyö, järjestön tarjoama tuki sekä monipuolinen pop up -tyyppinen toiminta näyttävät olevan niitä avaintekijöitä, jotka saavat vapaaehtoiset osallistumaan mielellään (ja liikaa sitouttamatta) mukaan vapaaehtoistyöhön. Varttuneempien vapaaehtoistyöntekijöiden kokemukset osoittavat, että vapaaehtoistyö voi antaa paljon sekä työn tekijöille että työn tuloksesta nauttijoille.

Kirjoittajat:

Eveliina Holmgren, psykologian lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Eveliina Perttu, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Baras, J. 2016. PopUp Republic – How to start your own successful pop-up space, shop and restaurange. New Jersey: John Wiley & sons.

Laimio, A. & Välimäki, S. 2011. Vapaaehtoistyötoiminta kehittyy. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.

Perttu, E., & Tammisalo, J. 2018. Elä tätä päivää, uneksi huomisesta, opi eilisestä: Vapaaehtoisten osallisuuden kokemukset ja motivaatiotekijät Siskojen ja Simojen pop up -tapahtumissa. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vanhustyön koulutusohjelma, opinnäytetyö.

Valtiovarainministeriön raportti – 39/2015. Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu – kaikki käy. Vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän loppuraportti.

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. 2015. Tilastoaineisto.

ikäihmisetjärjestötyöosallisuusvapaaehtoistyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
      Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
      23.6.2020
    • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      4.6.2020
    • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
      Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
      6.5.2022

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023
    • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa – Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta

      21.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ▼ 2018 (12)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ▼ marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ▼ toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys etäkuntoutus geronomi hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi hyvinvointiteknologia Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kosketus kotihoito kotona asuminen kulttuurisensitiivisyys monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus motivaatio muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittäminen yksilöllisyys yksinäisyys ympäristö

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste