Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?

Anna Puustelli-Pitkänen · 6.6.2018
Osa geronomitutkinnon opettajatiimistä pääsi poseeraamaan fanittamansa rap-mummo Eilan kanssa.

Metropolian geronomiopiskelijat järjestivät toukokuussa Katseet kohti vanhustyön tulevaisuutta – tilaisuuden, jossa keskusteltiin muun muassa siitä, miten Suomessa tulevaisuudessa vastataan vanhustyön haasteisiin. Lue tästä, millaisia ajatuksia yrittäjyyteen liittyvässä hankkeessa mukana ollessa heräsi ja miten yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen sote-uudistuksen alla.

Asiantuntijoiden mukaan aikaperspektiivi, eli tulevaisuuteen suuntautuminen, on tällä hetkellä vanhuspalvelujen suunnittelussa erittäin tärkeää. Mitä menneestä voidaan oppia, kun suunnitellaan parempaa tulevaisuutta? Keskeisiksi teemoiksi nousivat yhteistyö yli ammattirajojen, merkityksellisen elämän mahdollistaminen kotona, yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Tilaisuudessa puhuttiin myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä: vanhustyössä tarvitaan tulevaisuudessa yhä innovatiivisempia ratkaisuja ja rohkeaa monialaista yrittäjyyttä.

Yksityinen hyvinvointiala on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Ikääntyneiden palveluissa tämä näkyy siinä, että monet kunnat ostavat esimerkiksi palveluasumista yksityiseltä palveluntuottajalta. Sote-uudistus on tuonut mukanaan myös palveluiden yksityistämiseen liittyviä pelkoja: tuoko kilpailun lisääminen luvattua laatua ja asiakaskeskeisyyttä vai jylläävätkö kovat arvot alalla, jossa etiikan pitäisi olla valintojen lähtökohtana?

Kuka hoitaa heikoimmat asiakkaat?

Sote-uudistuksen tavoitteena ovat yhdenvertaiset palvelut, hyvinvointierojen kaventaminen ja kustannusten kasvun hillintä. Uudistus lupaa edistää myös pienyrittäjyyttä, työllisyyttä sekä monimuotoisempaa palveluiden tarjontaa. Asiakkaalle uudistus lupaa valinnanmahdollisuuksia: asiakas voi jatkossa valita palveluntuottajan, mikä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua.

Valinnanvapausjärjestelmä on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Tutkittuaan valinnanvapauslain sisältöä eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa. Valiokunta huomautti muun muassa aikataulun kireydestä vaatien muutokselle pidempää siirtymäaikaa. Mitä positiivista parjatussa valinnanvapausjärjestelmässä sitten on? Yksityisen palveluntuotannon etuja ovat tunnetusti ketteryys, palvelumuotoilu ja lähestyttävyys. Pitkällä aikavälillä yksityisen sektorin monet innovaatiot tuottavat palveluita myös julkiselle sektorille, mikä hyödyttää asiakkaitakin. Palvelun parantuminen ei siis välttämättä heikennä tehokkuutta ja nosta kustannuksia.

Valinnanvapausjärjestelmässä palveluntuottajille tulee kuitenkin asettaa laatuehdot, jotta asiakkaat saavat laadukasta palvelua. Pitää myös varmistaa, että haavoittuvimmat ryhmät eivät jää uudistuksessa alakynteen. Esimerkiksi muistisairaan asiakkaan on saatava myös yksityiseltä palveluntuottajalta laadukasta palvelua, vaikka tällaisen asiakkaan hoitaminen ei ole helppoa eikä halpaa. Valinnanvapausjärjestelmän haasteena onkin, miten runsaasti tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat otetaan huomioon.

Yrittäjät rakentamassa hyvää vanhuutta

Geronomi (AMK) Maija Marttila on pyörittänyt Liljanne-kotia Alavudella jo toistakymmentä vuotta. Yrityksellä on pitkä historia ja vankka asema alueella. ”Attendo rakentaa parhaillaan viereen, mutta ei pelota yhtään”, Marttila kertoo naurahtaen. Kuusiolinnan eli alueen kuntien yhteisyrityksen alihankkijana Liljanne-kodin paikat täyttyvät, ja alueen asukkaat tuntevat niin yrittäjät kuin heidän arvomaailmansakin. Marttila korostaakin eettistä päätöksentekoa ja hyvän vanhuuden rakentamista. ”Eräs Liljanne-kodin asukkaista totesi, ettei olisi uskonut saavansa näin hyvää elämää vielä ehtoopäivillekin. Hieno palaute yrittäjälle”, Marttila toteaa.

Tällä hetkellä Helsingissä palvelutalo Villa Ensin esimiehenä toimiva Maarit Ylimäki on työskennellyt vuosikymmeniä vanhustyön yrittäjyyden parissa. Yrityksen perustaminen oli hänen mukaansa ennen paljon helpompaa. Nyt isot yritykset saattavat pelottaa pienestä yrityksestä haaveilevia. Villa Ensin maine asiakkaan yksilöllisyyden huomioivana palvelutalona tuo kuitenkin taloon asiakkaita jonoksi asti. Ylimäki arvelee epävarman tulevaisuuden lisänneen kiinnostusta pientä palvelutaloa kohtaan.

Geronomi (AMK) Katri Ikonen haaveili vuosia perhekodin perustamisesta. Elokuussa 2016 pyörähti käyntiin Lohjan ensimmäinen perhekoti ja Ikosen haaveet ikäihmisten huolehtimisesta kiireettömästi kotona toteutuivat. ”Teemme kaikkea mahdollista ja ihan vaan tavallista. Niin rakkaita nuo mummelit”, toteaa Ikonen. Toiminnasta heijastuu aito välittäminen ja ennen kaikkea eettisesti toteutettava vanhustyö.

Miten yrittäjät suhtautuvat palvelujärjestelmän uudistuksiin? ”Kaikki selviää aikanaan, nyt keskitytään omaan työhön”, toteaa Liljanne-kotia pyörittävä Marttila. Ylimäen huoli kääntyy johtajuuteen: isojen yritysten johtajat eivät tunne alaa riittävästi, mikä heijastuu suoraan organisaation toimintaan. Ikonen ennustaa perhekotien lisääntyvän. Ympärivuorokautisesti sitova toiminta ei ole kovin monelle houkutteleva vaihtoehto, mutta esimerkiksi omaishoidolle tarjottavat lyhytaikaisjaksot, yö- tai päivähoidot ovat kokeilunarvoisia ratkaisuja.

Osaajat vaikuttamaan ja yrittämään

Usein vanhustyön kentällä kuulee näkemyksiä siitä, että päättäjät eivät tunne alaa ja ratkaisuja tehdään vain taloudellisin perustein. Vanhustyöntekijän voi olla vaikea kuvitella itseään vaikuttajana. Vanhustyön ammattilaisten pitäisi kuitenkin ottaa enemmän vastuuta ja etsiä keinoja, miten saisivat äänensä kuuluviin.

Vaikuttamisen lisäksi on tärkeä tukea vanhustyötä tekevien yrittäjyystaitoja. Geronomiopiskelijoiden kanssa keskustellaan paljon julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleista. Geronomit työskentelevät pääosin julkisella sektorilla ja järjestötoiminnassa, mutta jokaisessa opiskelijaryhmässä on kuitenkin muutama yrittäjähenkinen opiskelija, joka valmistuttuaan perustaa yrityksen. Osalla rohkeus yrittäjyyteen ei riitä, sillä palveluverkoston laajuus lisää epätietoisuutta. Opintojen aikana käydään paljon keskusteluja isojen kansainvälisten yritysten toiminnan etiikasta, mutta yhtä merkittävää olisi puhua siitä, miten opiskelijoiden pitäisi rohkeammin harkita yrittäjyyttä. On sallittua haaveilla menestyvästä, laadukkaita palveluja tarjoavasta yrityksestä, jota pyörittää ammattitaitoinen iäkkäiden hyvinvoinnin edistäjä.

Sitran vanhempi neuvonantaja Harri Männistö kirjoittaa Sitran blogissa (20.4.2018) sote-kentän kaipaavan yrittäjyyden tuomaa energiaa. Nykyään puhutaan paljon sektorit ylittävästä verkostoitumisesta. Varsinkin vanhustyössä yhteistyö yritysten kanssa voisi mahdollistaa monialaisia innovaatioita. Monipuolinen tarjonta tulisi nähdä kansalaisten etuna.

Katseet kohti vanhustyön tulevaisuutta -tilaisuudessa esiintyi myös rap-mummo Eila Nevanranta. Hänen sanomansa ei jäänyt epäselväksi: ”Tsiigaa vierasta silmiin… ota kädestä kii.” Nevanranta innosti vanhustyön tulevia ammattilaisia huomioimaan ennen kaikkea yksilöllisyyden. Sote-palveluja suunnitellaan jokaiselle meistä, ja vanhustyön ammattilaiset ja muut osaajat voivat olla mukana suunnittelussa. Kaikenlaista ja kaikenikäisten yrittäjyyttä tarvitaan!

Tutustuttavaksi:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_16+2018.aspx
https://www.sitra.fi/blogit/yrittaminen-sallittua-sotessakin/

Kirjoittaja:

Anna Puustelli-Pitkänen, YTM, geronomi (AMK) työskentelee vanhustyön lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee myös asiantuntijalehtorina Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa.

hyvinvointiyrittäjyyssotevalinnanvapausvanhuspalvelut

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      10.6.2021
    • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      21.12.2020
    • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
      Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati…
      16.6.2021

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023
    • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa – Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta

      21.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ▼ 2018 (12)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ▼ marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ▼ toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste