Kotihoidon asiakkaan arki asemoituu useimmiten pitkälti kotiin tai kodin läheisyyteen. Mitä koti fyysisenä tilana ja henkisenä paikkana hänelle edustaa? Millaisia merkityksiä siihen liittyy? Liittyykö siihen turvan ja levon tunne, vai haasteita ja yksinäisyyttä – vai kaikkea tätä? Nämä tunteet ja tunnelmat varmasti vaihtelevat kotihoidon asiakkailla päivästä toiseen – kuten meillä kaikilla.

Kotiin[1] liittyy läheisesti arki, mutta myös juhla. Kotiin liittyy muistoja: iloja, mutta myös suruja[2]. Koti on ihmiselle osaltaan myös identiteetin jäsentämisen ja rakentamisen näyttämö. Kotihoidon[3] työntekijät menevät ihmisen kotiin, yksityiselle alueelle. Kodissa kohdataan arjessa – asiakkaan arjessa. Kodissa autetaan, tuetaan, edistetään, kannustetaan – toimitaan voimavarasuuntautuneesti. Jokainen kotihoidon työntekijä vie mukanaan kohtaamistilanteeseen omat käsityksensä, arvonsa, asenteensa ja ennakko-oletukset myös arjesta – siitä millainen on hyvä arki ja hyvä elämä. Laatusuositusten[4] mukaan:

”Hyvä elämänlaatu ei ole pelkästään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tahi eriasteista hoidon ja huolenpidon tarpeen arviointia ja siihen vastaamista. Kyse on laajasti hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun, itsemääräämisoikeuden ja toimivan arjen turvaamisesta”.

Arjen tavanomaisena haasteena voi olla myös yksinasuminen, jolloin asiakkaalla ei ole arjessa ketään läheistä ihmistä tai vain vähän muita ihmisiä. Yksin asuminen[5] muuttaa avun tarvetta,  mutta myös avun saamisen mahdollisuuksia, kun esimerkiksi puoliso ei ole apuna ja tukena. Tutkimukset osoittavat, että nimenomaan sosiaalinen hyvinvointi, ihmissuhteet ja kuulumisen tunne edistävät terveyttä ja pitkää ikää[6]. Laatusuositusten mukaan hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2017) täytyisi iäkkäillä ihmisillä olla mahdollisuus elää omanlaistaan hyvää elämää omassa yhteisössään.

Sosionomien koulutuksessa lähtökohtana on sosiaalipedagoginen lähestymistapa. Sen mukaan ihmisen subjektius ja elämänhallinta ovat työn keskeisiä tavoitteita. Tällöin pyritään ihmisen itseapuun ja siihen, että asiakasta autetaan saavuttamaan mahdollisimman onnistunut arki. Toisin sanoen, tällöin asiakasta autetaan hänen tavoitteissaan kohti hyvää arkea. (Hämäläinen 1996; Nivala & Ryynänen 2019). Yhtenä sosiaalialan työn päämääränä voidaankin pitää  kansalaisten hyvinvoinnin (well being) lisäämistä[7].

Tarkasteltaessa arkea monialaisesti, sitä jäsennetään usein monitieteisestä näkökulmasta käsin. Tällöin, painotetaan alasta ja tiedeperustasta riippuen esimerkiksi ihmisen toimintakykyä, fyysistä ja psyykkistä terveyttä, osallisuuden kokemista, taloudellista turvaa tai hyvää arkea. Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa[8] kehitetään kotihoitoon vaadittavaa monialaista osaamista. Hankkeen tuloksena sote-alan opiskelijoiden kyky toimia moniammatillisissa ja -alaisissa verkostoissa kehittyy. Tämä edellyttää sitä, että opiskelijat tutustuvat muihin oman alansa lähialoihin ja ammattilaisiin – millaista asioita asiakkaan hyvinvointi, terveys ja toimintakyky muodostuvat myös työparin näkökulmasta tarkasteltuna. Samalla he perehtyvät siihen, millaisia asioita muiden alan ammattilaiset pitävä tärkeänä asiakkaan arjessa. Opiskelijoiden ja moniammatillisessa työryhmässä toimivien ammattilaisten osaaminen, keskinäinen arvostus ja ymmärrys erilaisen osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista kotona asuvien tukemisessa, vahvistuvat hankkeen myötä. Hankkeen monialaiseen harjoitteluun osallistuneet opiskelijat pohtivat asiakkaan arkea. Heille tärkeiksi asioiksi nousi esille seuraavia kysymyksiä liittyen asiakkaan arkeen:

Mikä on asiakkaan tapa elää ja olla, miten voimme siihen saada kurkistuksen?

Mikä mahdollistaa ja estää arjessa toimimista?

Arjen, toimintakyvyn ja eletyn elämän tarkempi tarkastelu. Tarinan takana olevat merkitykset. 

Mistä asiakkaan arjessa ja kokemuksissa on kyse? Asiakkaaseen ja hänen arkeensa tutustuminen Elämänhistoriaan tutustuminen

 Mitä on asiakkaantahtinen prosessi?

 Millaisia voimavaroja asiakkailla on?

Arjen ymmärtämisen lisäksi tarvitaan asiakasosaamista

Kotiin vietävien palveluiden yhteydessä tarvitaan vahvaa sensitiivisyyttä, empatiaa, läsnäolon taitoa ja voimavaralähtöistä työotetta. Asiakkaan arjen ymmärtämisen lisäksi tavittaan asiakasosaamista. Taitoa lähestyä asiakasta hänen toiveistaan ja tarpeistaan käsin, ei ammattilaisen lähtökohdista. Asiakkaan tarpeista lähtevä osaamiseen voi ajatella kuuluvan kyky asennoitua asiakkaan elämäntilanteeseen avoimesti ja eettisesti. Esimerkiksi sosiaalialan koulutuksessa opiskelijoiden empatiataitojen [9] kehittymistä saatetaan kuitenkin joskus pitää itsestään selvänä asiana[10]. Yksilöllinen asiakaskohtaisen arjen tarve tunnistetaan työn lähtökohdaksi (merkityksellisyys, arvot, tarpeet, toiveet, odotukset). Asiakastyössä positiivinen ihmiskuva on sen perusedellytys. Asiakkaan arjen ymmärtämiseksi voidaan ajatella tarvittavan muun muassa seuraavia taitoja, kuten:

• palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointia
• vuorovaikutus-, kohtaamis- ja viestintäosaaminen
• kyky antaa ja vastaanottaa kehittävää ja rakentavaa palautetta
• omaisten ja läheisten tarpeiden huomioinen
• haavoittuvuuden osaamista.[11]

Hyvissä Handuissa Himassa -hankkeessa kehitetään kotihoidon työntekijän osaamiskarttaa, johon myös edellä mainitut osaamiset liittyvät. Empatia on puolestaan kyky edistää ihmisten välistä kohtaamista ja vuoropuhelua, joten näin ajatellen se on tärkeää myös itse kehittämistyössä. Ammatillinen empatia ei ole vain asiakasta varten, vaan se on myös työkavereita ja koko työyhteisöä kohtaan osoitettua myötäelämisen kykyä ja kykyä jakaa tunteita[12]. Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden sote alan osaamisen täyttää toimintaympäristön muutostarpeisiin vastaavaa osaamista tuottaen asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa ja palvelua[13] – jokaisen asiakkaan omannäköistä arkea tukien.

Teksti on julkaistu myös Geroblogissa: Asiakkaan ainutlaatuinen arki

Kirjoittaja:

Eija Raatikainen, sosiaalialan yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Aerschot, L. V. 2018. Ikääntyneet ihmiset, koti ja hoivan tarpeet: sosiaalisia kysymyksiä, teknologisia vastauksia. Teoksessa, Ranta, J., Räsänen, J.-M. & Gunther, K. (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Sosiaalityön tutkimuksen seura 2018, 7–18.

Ahosola, P. & Lumme-Sandt, K. 2019. Vanhustyön kehittämishankkeet vanhuspalvelujärjestelmän vastuita rakentamassa. Janus 27 (3), 229–243.

Granfelt, R. 2018. Sosiaalityö kodin rakentamistyönä yhteiskunnan marginaaleissa. Teoksessa, Ranta, J., Räsänen, J.-M. & Gunther, K. (toim.)  Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Sosiaalityön tutkimuksen seura 2018, 61–72.

Grant L., Kinman G. & Alexander K. 2014. What’s All this Talk About Emotion? Developing Emotional Intelligence in Social Work Students, Social Work Education 33: 7, 874–889, DOI: 10.1080/02615479.2014.891012

Kangasniemi M., Hipp K., Häggman-Laitila A., Kallio H., Karki S., Kinnunen P., Pietilä A.-M., Saarnio R., Viinamäki L., Voutilainen A., Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.

Kotihoito ja sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2018. Saatavana osoitteessa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138808/Tr41_19.pdf?sequence=5&isAllowed=y

IFSW/ IASSW 2004. Ethics in Social Work, Statement of Principles. Saatavana osoitteessa: https://www.iassw-aiets.org/archive/ethics-in-social-work-statement-of-principles/

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa.

Gaudeamus, Helsinki.

LAATUSUOSITUS: Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Julkaisuja 2017:6. Saatavana osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mikola, T. 2019. ”Saattohoito on matka, matka potilaan kanssa, mutta myös matka omaan itseen”: Saattohoito-osaaminen kotisairaalassa sairaanhoitajan kokemana”. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto-ohjelma.

Raatikainen, E., Rauhala, L.A. & Mäenpää, S. 2017. Qualified Empathy – a key element for an empowerment professional. Teoksessa Hämäläinen, J. (toim.): Vuosikirja 2017.  Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 2017, 113–122.

Raatikainen, E., Rauhala, L.A. & Mäenpää, S. (2020). Empathy – Is it too often taken for granted? Saatavana osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2020/02/26/empathy-is-it-too-often-taken-for-granted/

Raatikainen, E., Rahikka A., Saarnio, T. & Vepsä P. 2020. Ammattina sosionomi. Sanoma Pro.

[1] Kodista puhuttaessa voidaan tarkastella myös kodittomuutta, jolloin se on ”enemmän kuin asunnon puute, yhdistäen huono emotionaalinen ja fyysinen hyvinvointi, sosiaalisten suhteiden, yksityisyyden ja turvallisuuden puute ja vähentynyt kontrolli omasta elämästä tulevaisuudesta” (Mayock ym. 2016, 129, Granfeltin 2018 mukaan).
[2] Esimerkiksi saattohoitoa (Mikola, T. 2019).
[3] Kotihoitoa ja laitos- ja asumispalveluja sai vuoden 2018 lopussa yhteensä noin 20 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138808/Tr41_19.pdf?sequence=5&isAllowed=y
[4] LAATUSUOSITUS hyvän ikääntymisen turvaamiseksi  ja palvelujen parantamiseksi  2017–2019.
[5] Myös hankemaailmassa ilmenee tämä kahtiajako, sillä esimerkiksi Ahosola ja Lumme-Sandin mukaan (2019, 241) on merkittävää, ettei hankerahaa ole juurikaan kanavoitu ilman omaisten tukea eläville vanhoille ihmisille tai, jos on niin omaisettomille vanhuksille suunnattu hanketoiminta saattaa asemoida heidät helposti syrjäytymistä vastustaviin hankkeisiin, jolloin heidät pakotetaan asettumaan potentiaalisten syrjäytyneiden asemaan.
[6] Aerschot, L.V. 2018. Ikääntyneet ihmiset, koti ja hoivan tarpeet: sosiaalisia kysymyksiä, teknologisia vastauksia. Teoksessa, Ranta, J., Räsänen, J.-M. & Gunther, K. (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Sosiaalityön tutkimuksen seura 2018.
[7] IFSW/ IASSW 2004. Ethics in Social Work, Statement of Principles.
[8] Hyvissä Handuissa Himassa -hanke: https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/hyvissa-handuissa-himassa. Hyvissä Handuissa Himassa hankkeen tavoitteena on, että aikaisemmin mainittujen tavoitteiden lisäksi se, että Sote-alan opiskelijat kiinnostuvat kotihoidosta työpaikkana tai yritystoiminnasta kotona asumisen tukeen liittyen. Kehittämisellä vastataan hallituksen kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotihoitoa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin, Stadin ammattiopiston ja kotona asumista tukevien sidosryhmien sekä valtakunnallisen Harkat-hankkeen kanssa.
[10] Grant, Kinman & Alexander (2014).
[11] ks. blogi/ Kokkala 2020 (tulossa)
[12] Raatikainen, Rauhala & Mäenpää (2017; 2020).
[13]http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Vantaalla ollaan huolissaan koulukiusaamisen seurauksista. Nuorilla on perusopetuslain mukaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, mutta käytännössä opiskeluympäristö ei ole kiusatulle turvallinen. Kiusaamisella on kauaskantoiset seuraukset ja kiusaamisen vaikutukset voivat vaikuttaa nuoren arkeen aikuisuuteen asti.

Huolestuttavan moni koululainen kokee koulukiusaamista. Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan syrjivää kiusaamista on kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista, mikä kertoo karua kieltä koulukiusaamisesta ja nuorten tilanteesta. Vantaan kouluterveyskyselyn (2019) mukaan kiusaaminen on kahden vuoden aikana noussut 4.―5.-luokilla mutta laskenut 8.―9.-luokilla.

Vantaalla on pohdittu ratkaisuja koulukiusaamisen kitkemiseksi ja yhtenä vaihtoehtona sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Tiina Tuomela esittänyt kymmenen muun valtuutetun kanssa koulurauha-asiamiehen viran perustamista. Vaikka sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth ei pidä viran perustamista parhaana ratkaisuna, on hän yhtä mieltä valtuutettujen kanssa siitä, että koulukiusaamista on tärkeä ehkäistä.

Koulukiusaamisen ehkäisy on yhteiskunnallisesti merkittävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut pohtia kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinoja sekä hyvinvointia ja koulurauhaa edistäviä keinoja.

Vantaan sivistystoimen tavoitteena taas on ollut vuoden 2019 ajan kiusaamisen vähentäminen. Työtä on päätetty jatkaa myös tulevana vuonna. Lisäksi sivistystoimi on laatinut Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelman vuosille 2020―2025, jossa esitetään toimenpide-ehdotuksia kiusaamisen vähentämiseksi.

Koulukiusaamisen kalliit seuraukset

Koulukiusaamisella on kauaskantoiset seuraukset, eivätkä kaikki kiusatuiksi joutuneet toivu kokemuksistaan koskaan. Kiusatun kokemien psyykkisten ja fyysisten kärsimysten lisäksi koulukiusaaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. On arvioitu, että  koulukiusaamisesta aiheutuvat kustannukset yhden henkilön osalta ovat noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kiusatuiksi tulleilla on psyykkistä ja psykosomaattista oireilua, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia tavallista enemmän vielä vanhempanakin, sekä riski tulla kiusatuksi vielä työelämässä. Kiusaajilla taas on havaittu aikuisiällä ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, aggressiivisuuteen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia sekä heikkoa menestystä työelämässä.

Uusia keinoja koulukiusaamisen kitkemiseksi

Vantaalla vuosien 2019–2021 aikana toteutettavan Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Yhtenä keinona ohjelmassa on ollut uusien erityisnuorisotyöntekijöiden palkkaaminen. Heidän tehtävänään on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja madaltaa kynnystä kertoa koulukiusaamisesta niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Toisena esimerkkinä kiusaamisen ehkäisystä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ry:lle myönnetty tuki Yhteisötalon perustamiseen yhdessä kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. Yhteisötalon tarkoituksena on niin ikään tukea lasten ja perheiden hyvinvointia tarjoamalla koulunkäynnin tukea, mielekästä tekemistä ja ystäviä sekä vahvistamalla tukiverkostoja.

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on panostus tulevaisuuteen. Lähtökohtana hyvinvointia tukevassa työssä on, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa ja elää tulematta kiusatuksi!

Kirjoittaja

Tiina Harju, Sosiaalialan YAMK-opiskelija. Teksti on kirjoitettu osana Muuttuva sosiaalinen todellisuus -opintojaksoa.

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160694/okm16.pdf>. Luettu 24.11.2019.

Taloussanomat 18.4.2011. Nuori putoaa putkesta – lasku 1,2 miljoonaa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001708425.html>. Luettu 23.11.2019.

Kouluterveyskysely 2017. THL. Oppilaat voivat paremmin peruskoulun alaluokilla kuin yläluokilla. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-2017-oppilaat-voivat-paremmin-peruskoulun-alaluokilla-kuin-ylaluokilla>. Luettu 24.11.2019.

Vantaan kaupunki 1. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Vastaus Tanja Vahvelaisen ja Tiina Tuomelan sekä 9 muun aloitteeseen koulurauha-asiamiehen viran perustamisesta. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 23.11.2019.

Vantaan kaupunki 2. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Avustus myönteisen erityiskohtelun ohjelman toteuttamiseen. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 24.11.2019.

Vantaan kaupunki 3. 11.11.2019. Kaupunginhallituksen pöytäkirja. Toiminta-avustuksen myöntäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:lle yhteisötalotoimintaan. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148524>. Luettu 24.11.2019.

Vantaan kaupunki 12.11.2019. Vantaan budjetti ensi vuodelle on 1,8 miljardia euroa. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/148043>. Luettu 24.11.2019.

Vantaan kaupunki 22.10.2019. Sivistystoimen lausunto. Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2020―2025. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: <https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadAttachmentQuestionAnswerFile?FileId=916b8a03-85bc-4380-90f5-aaee010c57cc>. Luettu 24.11.2019.

“I never thought of empathy as being a skill that can be taught or learned.”

“I learned that empathy has a structure and it can be controlled. There is a model for empathy and it can be taught, learned, practiced and cultivated.”

The starting point for learning empathy is crucially important. Quite often, Social Services students start their professional reflections by considering themselves as highly empathic persons. It is seen as self-evident because they have become social services students and have chosen a field related to Social Services. It concerns a “self-image” and the idea of being a ‘perfect, kind, and empathic professional’, without any mistakes or weaknesses. For example, according to Grant, Kinman and Alexander (2014), students’ empathy skills are often taken for granted and everyone expects that they will be able to demonstrate an awareness of their own emotional resilience and the impact of their actions when working with clients. Still, students are surprised to hear that empathy can be taught and learned or developed.  This is what we call ‘Qualified Empathy’ (QE).

“I did not know that empathy can be trained and was listed as a skill.  After reading the article and discussed in class, I came to realize how important it is to understand this topic to be able to do the practice in the future. I do believe now that qualified empathy does exist and can be trained.”

Qualified Empathy in interaction

We have previously (Raatikainen & Rauhala & Mäenpää 2017) defined a QE professional as a practitioner with the ability to frame any client interaction using accurate or targeted empathy. This empathy is not only for the clients, but also for the professionals themselves and the environments surrounding the interactions, in other words, our understanding of the QE professional is someone who has empathic skills and compassion towards themselves, colleagues, clients and the environment. Qualified empathy needs compassion for empathic action.  Qualified empathy includes the ability for professional self-reflection, emotional management skills and a healthy set of boundaries.  It contains the ability to tell the difference between sympathy and empathy.  It includes the ability to use compassion so that we act in an empathic way. Qualified Empathy is the ability to reflectively and emotionally separate oneself from another and to understand the context; then in an intentional process focus on understanding the other persons’ viewpoint both cognitively and emotionally (Raatikainen et al. 2017) (Raatikainen & Rauhala & Mäenpää 2017). Qualified empathy is more than “just” empathy – it is a professional way of thinking, acting, and responding in order to support change.

The empathic professional can be described using over 50 adjectives

In our results[1], students2 (n=20) used many adjectives describing what an empathically abled person is or should be. According the data, over 50 adjectives were listed. Most of the adjectives were positive, which is not surprising. The most important ability of the empathic person was that they understood the speaker. Students’ also identified adjectives like; sensitive, intuitive, caring, good listener, empowering, calm, kind, human, openness, reflective, perfect, flexible and non-judgmental; as necessary characteristics of empathic professionals. The most commonly mentioned adjectives were also kind, caring, sensitive and a good listener.

According our previous study (Raatikainen & Rauhala & Mäenpää 2017), we found that the “qualified empathic person” also has the ability to recognize the dark side of empathy, not just to see the “lighter side” of empathy. Our data showed that this was something the students had not yet recognized, prior to the intervention[2]. Qualified empathy also requires that the professional knows his/her own shadows and accepts them as a part of their humanity.

“For me key words are ability to play different roles, openness, understanding, sensitivity, reflection, involvement, respect, self-awareness, perspective, purpose, decoding, warmth, compassion, imagination, flexibility, subjectivity.”

The overall list for the “empathically abled person” was long, and it is not realistic for practitioners to embody all of the descriptors. Development of oneself as an empathically abled person and the skills attached is a process. We all agreed that this is a demanding list for any professional. The main point is that there is a willingness to count empathy as a part of the client-professional relationship.  As part of our research project, we also asked students, what they would do differently in the future (because of their new way of thinking about empathy, as a Qualified Empathy skill). Students shared the following answers:

“I also wanted to separate of pity (feeling sorry for someone) and sympathy (feeling for somebody) from empathy”

“I feel like empathy is such a big learning curve there is so much more to know, and I have only scratched the surface”. 

“In learning of the difference between empathy and sympathy, this was a huge realization for me and a game changer in terms of consciousness towards the words that I use and the way that I will attempt to speak to others in the future” 

“In the future, I will remember not just to pay attention to what my client is feeling and what their emotions are, but also listen to myself and be aware of my own emotions and reflect on those”

Qualified Empathy teaching interventions need to continue

The aim of our teaching intervention[3] was to help students internalize the deeper skills of empathy or ‘qualified empathy’.  Social Services students initially felt they were already empathic before the intervention, but still they evaluated that they had learned and understood (after the intervention) more about qualified empathy in practice. Qualified Empathy should be considered as running through the curriculum and represented in many courses. According Schumann, Zaki and Dweck (2014) people’s mindsets powerfully affect whether they exert effort to empathize when it is needed most.  Furthermore, according our findings there is strong evidence that it needs to be taught using different kinds of teaching methods, and – what is most important – is that we talk about it (empathy) actively during the studies, not just assume it exists or as Grant, Kinman and Alexander (2014) put it – ‘taken for granted’.

[1] Study has been done by using a mixed-methods approach to evaluate the outcomes of qualitative data. Data based on a course intervention (that aimed to enhance students’ empathy skills) during spring 2017. We collected data using open questionnaires, learning diaries, final internship tasks (written documentation) during a one semester in spring 2019.
[2] The participants were first-year undergraduate social work students taking part in Individual and Community counselling (ICC) and Supporting Everyday Lives (SDL) courses during one semester (20 ETCS).
[3] We explored ways of teaching empathy using aesthetic methods as discussed with Austring and Sørensen (2009)

Eija Raatikainen & Leigh Anne Rauhala & Seija Mäenpää
Kirjoittajat työskentelevät Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa.

Literature:

Austring,  B.  D.  &  Sørensen,  M.  (2006)  Æstetik  og  læring  –  en  grundbog  om  æstetiske

læreprocesser (Aesthetics and learning – a textbook on aesthetic learning processes).

Copenhagen, Denmark: Hans Reitzels Forlag, 83–101.

Austring, B. & Sørensen, M. (2011) A Scandinavian View on the Aesthetics as a Learning Media. Journal of Modern Education Review. February 2012, Volume 2, No.2, p.90-101. 4, 7-8.

Grant, L., Kinman, G. & Alexander, K. (2014) What’s All this Talk About Emotion? Developing Emotional Intelligence in Social Work Students, Social Work Education, 33:7, 874-889, DOI: 10.1080/02615479.2014.891012

Raatikainen, E., Rauhala, L.A. & Mäenpää, S. (2017). Qualified Empathy – a key element for an empowerment professional. Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 2017, 113-122.

Schumann, K, Zaki, J., Dweck, C.S. (2014) Addressing the empathy deficit: beliefs about the malleability of empathy predict effortful responses when empathy is challenging. Journal of personality and social psychology, 107(3), p.475.