Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista

Sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhdistäminen ei ole aina yksinkertaista ja helppoa. Tästä esimerkkinä on eläkkeensaajan asumistuki, jonka yhdistäminen palkkatyöhön vaatii etuuden saajalta rautaisia ennakoinnin ja ohjeiden noudattamisen taitoja.

Nimen perusteella eläkkeensaajan asumistuen saajaksi mielletään usein vanhuuseläkettä saava henkilö, mutta tämä ei ole koko totuus. Vuoden 2018 lopussa eläkkeensaajan asumistukea saaneista yli 200 000 henkilöstä 26 % oli työikäisiä eli yli 20-vuotiaita mutta alle 60-vuotiaita (Kelan asumistukitilasto 2018). Eläkkeensaajan asumistukea voi saada tiettyjä eläkkeitä saava pienituloinen, joka asuu vakinaisesti Suomessa (Kela 2021).

Eläkkeensaajan asumistuen alkuperäinen tarkoitus on ollut varmistaa leskeksi jääneen eläkeläisen mahdollisuus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon. Vuosien varrella etuuden saajien joukko on kuitenkin moninaistunut, mikä vuoksi etuus ei aina sovi yhteen etuuden saajan elämäntilanteen tai tarpeiden kanssa. (Sosiaaliturvan uudistamiskomitea 2009.)

Eläkkeensaajan asumistukea saavat esimerkiksi sellaiset osatyökykyiset, joille työ on ajankohtaista edelleen eläkkeestä huolimatta. Osatyökykyiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, ja heitä yhdistää lähinnä se, että heidän käytössään ei ole koko työkykyä vaan osa siitä. Syyt osatyökykyisyyteen ovat usein yksilölliset. Lyhytaikainen keikkatyö tai osa-aikatyö sopivat monen osatyökykyisen elämäntilanteeseensa ja työkykyyn. Jo yksittäinen työkeikka voi virkistää ja tukea kokemusta pystyvyydestä sekä osallisuudesta yhteiskuntaan. Lyhytkestoisten töiden yhdistäminen eläkkeensaajan asumistukeen on kuitenkin mutkikasta ja edellyttää ennakointia ja pitkäjänteisyyttä.

Takaisinmaksun uhka

Ikävä yllätys voi seurata, mikäli eläkkeensaajan asumistukeen liittyvien aikarajojen suhteen ei olla tarkkana. Esimerkiksi jos Asiakas A aloittaa alle puoli vuotta kestävän keikkatyön 13.10.2020, eivät työstä saadut tulot vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen ensimmäisenä vuotena. Tämä johtuu siitä, ettei kyse ole jatkuvasta työtulosta. Jatkuvaksi työtulo määrittyy, jos se kestää yli kuusi kuukautta. Vuoden kuluttua keikkatyön aloittamisesta alkaa vuoden mittainen tarkistusjakso, eli Asiakas A:n kohdalla se alkaa 13.10.2021 ja kestää 13.10.2022 saakka. Jos Asiakas A tarkistusjakson aikana aloittaa uuden alle puolen vuoden työsuhteen, vaikuttavat tarkistusjakson aikaiset tulot eläkkeensaajan asumistukeen, jos hän ansaitsee tuona aikana bruttotuloina yli 921 euroa. (Mettälä 2021.)

Ei siis riitä, että Asiakas A on tarkkana saamiensa palkkatulojen määrästä keikkatyötä tai muuta lyhytkestoista työtä tehdessään, vaan hänen tulee kyetä arvioimaan vuositulonsa myös tarkistusjakson ajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta vuotta keikkatyön aloittamisesta. Mikäli henkilö haluaa tehdä tarkistusjakson aikana työtä, on hänen arvioitava vuositulonsa tarkasti jo tarkistusjakson alussa. Jos arvio koko vuoden jakson ajalta menee alakanttiin, on vaarana, että eläkkeensaajan asumistukea maksetaan liikaa ja sitä peritään myöhemmin takaisin. Mahdollinen takaisinmaksu on asia, joka huolestuttaa monia keikkatyöstä kiinnostunutta (ks. esim. Juvonen-Posti ym. 2020, 68). Epävarmuus ja se, ettei riittävän selkeää informaatiota ole saatavilla, voi heikentää halua ryhtyä työhön sekä vähentää koettua hyvinvointia (Harju ym. 2019, 4-5).

Selkeiden ohjeiden lisäksi eläkkeensaajan asumistukeen on peräänkuulutettu lineaarista mallia. Tällöin eläkkeensaajan asumistuessa olisi ansiotulon suojaosa, jolloin palkkatulojen lisääntyessä saatu sosiaaliturva pienenisi vähitellen. Tämä selkeyttäisi etuutta ja mahdollistaisi työn tekemisen ilman pelkoa myöhemmin tulevista ikävistä yllätyksistä.

Kirjoittaja

Niina Pietilä, lehtori, sosiaalialan tutkinto, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Puuttuva pala -hankkeessa. Lisätietoa Puuttuva pala -hankkeesta.

Lähteet

Harju, J. & Kanninen, O. & Karhunen, H. & Kosonen, T. & Matikka, T. & Verho, J. (2019) Sosiaaliturvan byrokratialoukut: Suunnitelma satunnaistetusta kenttäkokeesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/201.

Juvonen-Posti, P. & Saikku, P. & Turunen, J. (toim.) Elinikäistä osallistumista vai elämää työ edellä? Työikäisten monialaisten palveluidenyhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi -loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:40.

Kela 2021. Eläkkeensaajan asumistuki. https://www.kela.fi/elakkeensaajan-asumistuki Viitattu 26.1.2021.

Kelan asumistukitilasto 2018. Sosiaaliturva 2019.  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/303464/Kelan_asumistukitilasto_2018.pdf?sequence=10&isAllowed=y Viitattu 26.1.2021.

Mettälä, R. (2021) Suullinen tiedoksianto 8.2.2021.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA) (2009) Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitean) Ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009: 62.