VR todellisuuden hyödyntäminen opinnoissa tukee valmentautumista ennakoimattomiin asiakastilanteisiin

Sosiaalialan ammattilaiselta odotetaan monenlaista osaamista, kuten haastavissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kohtaamisen taitoa, monimutkaisten palvelujärjestelmien haltuun ottamista, lainsäädännön ja yhteiskunnan rakenteiden tuntemusta ja tulkintaa sekä eettisesti virittynyttä työotetta. Moni näistä taidoista on sellainen, jonka opetteleminen vaatii tuekseen pedagogista kekseliäisyyttä ja uudenlaista lähestymistapaa – kuten virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä opiskelussa.

Virtuaalitodellisuuden (VR) avulla voidaan tuottaa todellisuutta muistuttavia ympäristöjä, jolloin esimerkiksi sosiaalialan työlle tyypillisiä tilanteita voidaan harjoitella jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa aidon kokemuksen työympäristöstä ja esimerkiksi 360-työympäristöissä käyttäjä voi liikkua virtuaalitodellisuudessa ja tutustua ympäristöön (1, s. 6). Tämä mahdollistaa monenlaisiin ympäristöihin ja työtilanteisiin tutustumisen ennakoivassa ja turvallisessa luokkahuoneympäristössä sen sijaan, että tilanteet jäävät ainoastaan käytännössä oppimisen nojaan.

Virtuaalisen todellisuuden hyödyt

Virtuaalisen todellisuuden hyötyjä opinnoissa:

• tulevaisuuden työympäristöt tulevat lähemmäksi opiskelijoita
• tuntemattoman herättämä jännitys ja pelko hälvenee
• erilaisia kohtaamistilanteita voi harjoitella ilman virheiden tekemisen pelkoa
• harjoitusten jälkeinen omien tunteiden reflektointi antaa mahdollisuuden tutustua omiin reagointitapoihin uusissa, vaativissa tilanteissa
• reflektointi tekee myös omat tunteet tunnistettaviksi
• mahdollisesti vaaralliset tilanteet voi oppia ennakoimaan
• haastavien tilanteiden kohtaaminen ilman todellista vaaraa
• lisää ongelmanratkaisukykyä ja aktiivisuutta. (2, s. 137; 3, s. 71-74)

Virtuaalisessa todellisuudessa opiskelija oppii jotain myös itsestään

Virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä ei ole kyse yksinomaan tilanteissa olemisesta tai harjoittelusta, vaan opiskelija pääsee reflektoimaan ja sanoittamaan kokemaansa. (4, s. 74, 83). Keskeistä on myös se, että opiskelijan on mahdollista oppia tilanteissa toimintamallien lisäksi paljon itsestään. Pysähtymisen paikkoja ovat esimerkiksi kysymykset siitä, minkälaisia ajatuksia ja tunteita tilanne herättää tai minkälaisia reaktioita ja toimintaa ne saavat aikaan? Opiskelija ei jää ajatustensa kanssa yksin, vaan ajatuksia on mahdollista jakaa ja kehittää muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa käydyssä moniäänisessä dialogissa. Virtuaalimaailman hyödyntämisen opinnoissa on myös todettu lisäävän opiskelijoiden kykyä ymmärtää erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan (5).

Opiskelija tulee myös tietoisemmaksi omasta osaamisestaan ja taidoistaan, mikä lisää hänen varmuuttaan todellisissa työtilanteissa. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen voikin olla merkittävä opetusväline parempaan itsetuntemukseen ja aiempaa vahvempiin valmiuksiin astua sosiaalialan tehtäviin. Tämä voi lisätä tulevien ammattilaisten luottamusta omaan osaamiseensa ja selviytymiseensä työkentällä, jolla tilanteet eivät ole ennakoitavissa eikä käsikirjoitusta voi juurikaan opetella ennakkoon. Virtuaalisen todellisuuden hyödyntäminen opetuksessa tukee työelämään siirtymistä ja luo pysyvyyttä alalle, jolla nopea työntekijöiden vaihtuvuus tällä hetkellä vaikuttaa työn onnistumisen mahdollisuuksiin.

Vaikka virtuaalitodellisuus tarjoaisikin arvokkaita mahdollisuuksia opetukseen, on sen käyttö sosiaalialalla Suomessa vielä vähäistä. Sen sijaan esimerkiksi terveydenhuollon koulutuksissa VR-teknologiaa on hyödynnetty esimerkiksi kirurgian osaamisessa (6, s. 17-18).  Kansainvälisesti on todettu sosiaalialan ammattilaisten alkaneen tunnistaa virtuaalimaailman hyödyntämisen mahdollisuuksia, mikä tukee ajatusta VR-teknologian hyödyntämisestä myös alan koulutuksessa. Huttar ja Brintzenhofeszoc (7, s. 137-138) toteavat, että virtuaalitodellisuutta hyödynnetään tällä hetkellä lähinnä suorien käytännön taitojen opettelussa. Heidän mukaansa virtuaalitodellisuutta voisi kuitenkin hyödyntää laajemmin esimerkiksi asiakkaiden edunvalvonnan tai yhteisöjen rakentamisen opettamisessa sekä jo valmistuneiden sosiaalialan ammattilaisten osaamisen kehittämisen välineinä.

Metropolian sosiaalialan YAMK -tutkinto on mukana ITSHEC-hankkeessa (Integration of transversal skills into health and social care higher education and curriculum) (8), jossa kehitetään VR-teknologiaan pohjautuvia pedagogisia ratkaisuja transversaalien taitojen edistämiseksi. Transversaaleilla taidoilla tarkoitetaan kaikille aloille yhteisiä niin sanottuja laaja-alaisia tai siirrettäviä taitoja, kuten ihmissuhde- sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä kriittistä ja luovaa ajattelua.

Helsingissä Metropolian kampuksella järjestettiin kansainvälinen intensiiviopintojakso syksyllä 2022 (9). Intensiiviviikon aikana sosiaali- ja terveysalan kansainvälinen korkeakouluopiskelijaryhmä tutustui VR-teknologiaan, perehtyi sosiaali- ja terveysalan kehitteillä olevaan VR-oppimisympäristöön sekä suunnitteli, käsikirjoitti ja toteutti oman prototyypin VR-oppimisympäristöstä. Intensiiviviikon toteutuksen tuloksena havaittiin muun muassa, että VR-todellisuuden hyödyntämisen arviointi ja oman oppimisympäristön suunnittelu johdatti jo itsessään reflektoimaan haastavia asiakastilanteita ja transversaalien taitojen käyttöä näissä tilanteissa syvällisesti. Kehittämistyö jatkuu ITSHEC-hankkeessa uusien VR-ratkaisujen luomisella sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopintoihin.

Kirjoittajat

Niina Pietilä (VTL) toimii opettajana Metropolian sosiaalialan tutkinnoissa ja asiantuntijalehtorina ITSHEC-hankkeessa.

Eija Raatikainen (KT) toimii yliopettajana Metropolia sosiaalialan tutkinnoissa, IK teemavastaavana ja hän on ITSHEC -projektin Suomen koordinaattori (ERASMUS+) sekä Sosiaalipedagogisen aikakauskirjan apulaispäätoimittajana.

Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii opettajana Metropolian sosiaalialan tutkinnoissa ja asiantuntijalehtorina ITSHEC-hankkeessa.

Kansainvälisessä ITSHEC-hankkeessa (metropolia.fi) kehitetään transversaalien taitojen pedagoginen viitekehys sekä opetusmetodeja ja -materiaalia transversaalien taitojen oppimiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Transversaaleilla taidoilla tarkoitetaan kriittistä ja luovaa ajattelua, ihmissuhde- sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä oppimaan oppimista. Taitojen omaksuminen valmentaa opiskelijoita muuttuvaan työelämään ja ne ovat oleellisia elinikäisen oppimisen kannalta. Hanke toteutetaan seuraavien korkeakoulujen yhteistyönä: Universitat Pompeu Fabra, Escola Superior D’infermeria del Mar, Immersium Studio Barcelona, University of Split ja Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto). Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+-KA2 Strategic Partnership.

Lähteet

1. Aho, J. & Laivuori, N. & Lindholm, M. & Toivonen, O. 2022. VR-materiaalien käyttöopas. Maahanmuuttajien työelämätaitojen vahvistavat VR-materiaalit ja niiden käyttö. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 144. Turun ammattikorkeakoulu. Luettavissa: Luettu 22.12.2022.
2. Huttar, C.M. & Brintzenhofeszhoc, K. 2020. Virtual Reality and Computer Simulation in Social Work Education: A Systematic Review. Journal of Social Work Education 2020, vol. 56, no 1, 131-141.
3. Wagner, C. & Liu, L. 2021. Creating Immersive Learning Experience: A Pedagogical Design Perspective. Teoksessa Hui, A. & Wagner, C. (eds.) Creative and Collaborative Learning Through Immersion: Interdisciplinary and International Perspectives. Springer, 71 – 87.
4. Wagner, C. & Liu, L. 2021.
5. Herrera F., Bailenson, J., Weisz, E., Ogle, E. & Zaki, J. 2018. Building long-term empathy: A large-
   scale comparison of traditional and virtual reality perspective-taking. PLoS ONE 13(10): e0204494.
6. Ranta, J. 2022. Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet. Teoksessa Drake, M. (toim.) Kun kielitaito kangertelee virtuaalitodellisuus voi auttaa. Virtuaalitodellisuuskokeiluja maahanmuuttajille. Turun ammattikorkeakoulu. Luettu 22.12.2022
7. Huttar, C.M. & Brintzenhofeszhoc, K. 2020.
8. ITSHEC-hanke. Haettu 23.12.2022.
9. ITSHEC-hanke, Koonti intensiiviviikosta. (Video Youtube-verkkosivulla). Haettu 23.12.2022