Riittäviä psykologipalveluita on edelleen erittäin haasteellista saada ennaltaehkäisevään työhön varhaiskasvatuksen tueksi. Ennalta ehkäisevän työn merkityksestä ja varhaiskasvatuksen riittämättömistä resursseista puhutaan paljon. Yhteiskunnallinen tilanne ja uutisointi kertovat jatkuvista perheiden, lasten ja nuorten sosiaalista ongelmista. Haasteita esiintyy niin kotona, päiväkoti- kuin koulumaailmassakin. Siitä huolimatta varhaiskasvatuksen psykologien toimien lisäämistä joudutaan perustelemaan päätöksentekijöille perinpohjaisesti ja aloitteita resurssien lisäämiseksi on äärimmäisen vaikea saada läpi.
Valtuustoaloitteella lisää henkilöstöä
Nurmijärvellä Kaisu Paulanto ja 32 muuta valtuutettua allekirjoittivat 30.1.2013 Valtuustoaloitteen psykologipalveluiden saamiseksi ennaltaehkäisevään työhön varhaiskasvatuksen tueksi. Psykologipalveluiden tarvetta perusteltiin mm. sillä, ettei käytettävissä olleilla resursseilla pystytä tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatuspsykologin työtä. Valtuustoaloitteessa esitettiin Nurmijärvelle perustettavaksi varhaiskasvatukseen alueellisesti 2-3 uutta psykologin tointa.
Varhaiskasvatuksen psykologipalvelut ovat Nurmijärvellä, kuten monessa muussakin kunnassa, täysin riittämättömällä tasolla. Nurmijärvellä on toiminut kuusi terveyskeskuspsykologia, joiden vastuulla on ollut huolehtia niin kouluikäisistä, kuin alle kouluikäisistäkin lapsista. Valtuustoaloitteen taustaselvitysten mukaan yhden terveyskeskuspsykologin asiakaspohja on kattanut noin 1500–1900 lasta. Palveluita psykologit ovat tarjonneet Nurmijärvellä neuvolaikäisille, esiopetusikäisille ja peruskouluikäisille. Yläkouluilla on ollut käytössä yksi psykologi, eikä palveluita ole voitu resurssien puutteesta johtuen tarjota lainkaan lukioikäisille tai toisen asteen oppilaille.
Valtuustoaloitteessa psykologipalveluihin kaivattiin erityisesti tointa, joka mahdollistaisi varhaiskasvatuksen konsultoivan psykologipalvelun. Työnkuva ehdotetussa toimessa sisälsi mm. hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen liittyviä työtehtäviä. Myös läsnäolo päiväkodin arjessa, henkilöstön ja johdon konsultointi, suunnittelu- ja kehittämistehtävät, perheiden tukeminen, selvittelytyö, yhteistyö neuvoloiden ja erityistyöntekijöiden kanssa sekä yhteistyö konsultoivien erityislastentarhaopettajien kanssa listattiin aloitteessa konsultoivan psykologipalvelun ydintehtäviksi.
Tarve varhaiskasvatuksen psykologipalveluille ilmeinen
Tarve varhaiskasvatuksen tukena oleville psykologipalveluille on ilmeinen. On sanomattakin selvää että lapsen kehityksen ja kasvatuksen haasteisiin on tärkeää puuttua ennaltaehkäisevästi ja varhaisen puuttumisen keinoin heti kun niitä ilmenee. Ottaen huomioon kunnalliset psykologiresurssit, joita Nurmijärvellä on koulumaailmaan tarjota, on jo varhaiskasvatuksessa voitava aloittaa lasten ongelmia ennalta ehkäisevä ja korjaava työ.
Palvelujen ilmeisestä tarpeesta, niiden merkityksestä ja valtuustoaloitteen asiantuntevista perusteluista huolimatta psykologipalveluiden lisääminen varhaiskasvatukseen on osoittautunut käsittämättömän haasteelliseksi. Asian käsittely vaati pitkän lausuntokierroksen ja useita istuntoja. Sivistyslautakunta antoi tukensa yhden psykologin viran perustamiselle ja ehdotti kulujen huomioimista vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Ennen varsinaista päätöstä lausuntokierroksella käytiin tyypillistä keskustelua resurssien siirtoon liittyen. Esille keskusteluissa nousivat mm. ehdotukset lastentarhanopettajan tai psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssin muuttamisesta psykologin vakanssiksi. Onneksi kyseiset toimet saatiin kuitenkin säilytettyä ennallaan. Lausuntokierroksen lopputuloksena valtuustoaloite johti yhden psykologin palkkaukseen 1.8.2014 voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten velvoitteiden hoitamiseen toisen asteen koulutuksessa. Lopputulos oli tyhjää parempi mutta kaukana siitä, mitä THL:n ja Psykologiliiton yleiset suositukset tai alkuperäinen aloite psykologipalveluilta vaativat. Kunnanhallituksen näkökanta asiaan oli, ettei aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että se aloitteena voidaan todeta loppuun käsitellyksi.
Satu Kajander, sosionomi ylempi AMK-opiskelija
Lisätietoa aiheeseen liittyen:
Päätöksenteko- dokumentit ja liitteet oheisen linkin kautta (Valtuusto, Pöytäkirja 12.11.2014 Pykälä 102 ja 104): http://nurmijarvi02.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Minna Finstadk:n kommentti tuoreessa Opettaja- lehdessä: http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408910798963
Katriina Rantala-Nenonen
Hilla Niemi
Eveliina Korpela
Ei kommentteja