Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?

Kirjoitus on julkaistu Henkilökohtainen budjetointi – Avain kansalaisuuteen -hankkeen blogissa 26.2.2019: Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?

”Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi” -hanke päättyy 31.5.2019 – mitä olemme hankkeen aikana oppineet?

Kokemustemme pohjalta muutoksia tarvitaan erityisesti palveluista vastaavien organisaatioiden toiminnassa. Asiakkaan rooli on HB-toimintamallissa vahvempi ja aktiivisempi kuin perinteisessä palvelumallissa, ja työntekijän rooli asiakassuhteessa painottuu toisin (mm. Leino & Määttänen 2018).

Tässä tekstissä esitetään alustavia pohdintoja, joita tullaan käsittelemään tarkemmin hankkeen loppujulkaisussa ja -videossa.

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli joustaa, turhat sektorit ja siilot rajoittavat

Sosiaali- ja terveydenhuolto edistää toiminnallaan ihmisten hyvän elämän edellytyksiä. Toiminnan arvoperustana ovat ihmislähtöisyys ja ihmisoikeudet (vrt. asiakaslähtöisyys). Jokaisella pitää olla oikeus omannäköiseen elämään – myös silloin kun tarvitsee yhteiskunnan tukea ja palveluja.

Palvelujärjestelmän tulee kyetä toimimaan joustavasti ja kohtaamaan ihminen kokonaisena yksilöllisine tarpeineen. Jokaisen tulee voida olla päähenkilö omassa elämässään ja tehdä itselle soveltuvia ratkaisuja tarvitsemistaan palveluista. Jokainen on itse ohjaksissa ja oman elämänsä asiantuntija. Itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa: jokaisella on oikeus päättää mitä palveluja käyttää ja saada tarvittaessa tukea valintoihin.

Palveluorganisaatioiden toiminta pitäisi organisoida niin, että ihmistä ei juoksuteta palvelupisteestä toiseen: turhat palvelujen sektorirajat ja siilot pitäisi poistaa. Eri palvelualueiden kilpailu määrärahoista ei edistä kokonaistaloudellista ja ihmislähtöistä toimintaa. Tavoitteena on, että jokainen voi hakeutua yhteen palvelupisteeseen, josta asioita lähdetään hoitamaan kokonaisvaltaisesti eteenpäin.

Aktiivinen rooli ja uudenlaiset ratkaisut

Omaehtoisten valintojen tekemiseen tarvitaan riittävästi tietoa, eikä palvelujärjestelmän pidä holhota. Ammattilaisen tehtävänä on tukea ihmistä hänen ratkaisuissaan tarjoamalla tietoa ja osaamista sekä kannustamalla ja rohkaisemalla omiin valintoihin. Työntekijän ei pidä päättää ihmisen puolesta mitä hän tarvitsee ja millainen tuki hänen elämäntilanteessaan olisi paras.

Koska elämäntilanteet ovat vaihtelevia ja ihmiset toimintakyvyltään erilaisia, ammattilainen sovittaa oman roolinsa ja toimintatapansa kullekin yksilöllisesti soveltuvaksi. Asiakkaalla on oikeus saada koordinoiva asiakastyöntekijä, ns. omatyöntekijä.

Uusia ideoita ja ratkaisuja ei synny, jos valinnanmahdollisuus rajoitetaan vain siihen, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhyllyllä kulloinkin sattuu olemaan ja millaiset palveluntuottajat ovat niitä rekisteröityneet tuottamaan. Palveluja ja erilaisia tuen muotoja kehitettäessä tarvitaan mukaan asiakkaita ja heidän asiakaskokemuksiaan – ne ovat oikeastaan ratkaisevia muutostyön onnistumiselle.

Moni hyötyy lähituesta, jota omaiset, muut läheiset, valmennetut tukihenkilöt tai samanlaisia haasteita kohdanneet voivat antaa. Tukihenkilöiden saatavuus edellyttää resursseja, valmennusta ja toiminnan organisointia.

Luottamusta puolin ja toisin

Palveluorganisaatioiden toimintakulttuurin pitää perustua molemminpuoliseen luottamukseen ja luovien ratkaisujen mahdollistamiseen: asiakastyöntekijä luottaa asiakkaaseen, organisaatio asiakastyöntekijään ja asiakas asiakastyöntekijään.

Organisaation johto luottaa työntekijöidensä kykyyn ratkaista tarvittavan tuen ja palveluiden hankkimiseen parhaiten soveltuvat keinot yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakastyöntekijöiden pitää voida päättää tarvittavasta tuesta ja muotoilla se yhdessä asiakkaan ja palveluntuottajien kanssa.

HB-kehittäminen jatkossa

Henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamallia voidaan soveltaa ja kehittää nykyisten lakien puitteissa, eikä erityisiä HB-säännöksiä tarvitse odottaa sote-uudistuksesta ja valinnanvapauslaista.

Hankkeen tulokset ja kehittämissuositukset sekä HB-toimintatavan keskeisten elementtien kuvaus sisältyvät hankkeen loppujulkaisuun ja dokumentaariseen videoon, jonka ensiesitys on
7.5.2019 hankkeen päätösseminaarissa.

HB-oppimisverkosto on kokoontunut hankkeen aikana kolme kertaa (ks. yhteenvedot tapaamisista), ja tapaamisia on toivottu jatkossakin. HB-toimintamallin kehitystyötä tarvitaan edelleen.

Kirjoittaja:
Sirkka Rousu, hankkeen projektipäällikkö ja yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Laura Leino ja Heli Määttänen 2018. ”Saa olla ihminen ihmiselle”: Asiakkaan ja työntekijän muuttuvat roolit henkilökohtaisessa budjetoinnissa. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana Theseus-tietokannasta. Laura ja Heli ovat kirjoittaneet aiheesta myös blogikirjoitukset HB-hankesivustolle: ”Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä” ja ”Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa”