Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yhdistää Pelimannin ala-asteen ja Kannelmäen peruskoulun yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2016 alkaen. Kaupunginhallitus perustelee päätöstä sillä, että yhtenäinen koulupolku mahdollistaa oppilaalle yhtenäisen, turvallisen koulupolun koko peruskoulun ajaksi. Koulupolkuun ei tule niveltä 6. ja 7. vuosiluokkien välille ja oppilaalla on tukenaan sama henkilöstö koko peruskoulun ajan, tällöin esimerkiksi oppilaan tarvitsemat tukitoimet voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Koulun koko vaikuttaa sen resursointiin: suuremmassa koulussa oppilashuollon henkilöstö on tavoitettavissa koulun oppilaille lähes joka päivä.  Suuremmassa koulussa oppilaat oppivat tuntemaan toisensa ja eri-ikäiset oppilaat voivat oppia ja toimia yhdessä.

Yhtenäisen peruskoulun etuja

Yhtenäisessä peruskoulussa oppilaita voidaan ryhmitellä joustavammin erilaisiin opetusryhmiin, jolloin erilaiset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Yhtenäiset opettajat voivat joustavasti opettaa vuosiluokilla 1-9 ja yhteiset tilat tuovat fyysisesti uudenlaisen oppimisympäristön. Suuremmassa koulussa toteutuvat paremmin monipuolinen kielivalikoima ja valinnaisaineet, koska eri ryhmiin saadaan tarpeeksi oppilaita. Yksi koulu myös tukee ja vahvistaa alueellista identiteettiä ja tasaa maahanmuuttajataustaisten lasten määrää koulujen kesken.  Oppilaiden viihtyvyyttä ja opettajien hyvinvointia parantaa myös se, että koulun johtamiseen saadaan enemmän resursseja ja rehtorilla on enemmän aikaa johtamiseen. Koulujen yhdistäminen vähentää siis rehtoreiden määrää ja vain yhdelle on jatkossa töitä.

Kannelmäen peruskoulun johtokunta perustelee yhtenäistä koulupolkua myös nivelvaiheen poistumisella 6. ja 7. luokkien välillä ja luokan- ja aineenopettajien käytön joustamisella eri luokka-asteilla. Yhtenäisessä koulussa voidaan tiloja käyttää joustavasti ja monipuolisesti. Suuressa koulussa rehtorilla on opetustunteja vain 0-2, jolloin rehtori voi keskittyä kokonaan johtamiseen.

Suomi toisen kielenä -oppilaat ja lähikoulu oppilaan näkökulmasta

Kannelmäen peruskoulun johtoryhmän lausunnossa se perustelee koulujen yhdistämistä segregaatiokehityksen vähenemisellä. Suomi toisena kielenä – oppilaiden osuus on tällä hetkellä Kannelmäen peruskoulussa n. 13 % ja Pelimannin ala-asteella n. 47 %. Yksi kaikille alueen lapsille ja nuorille yhteinen peruskoulu mahdollistaa tasaisempien oppilasryhmien muodostamisen. Johtokunta edellyttää, että opetusvirasto ja Tilakeskus varmistavat Kannelmäen alueelle terveelliset ja riittävät koulutilat.

Lähikoulu on lapsen koulumatkan näkökulmasta ihanteellinen, varsinkin kun on kyseessä pienimmät 7 – 9 -vuotiaat oppilaat ja yhtenäinen koulupolku myös.  Kannelmäki on koulualueena varsin laajalle levittyvä ja lähikoulu ei aina ole ihan vieressä. Kun nyt on suunniteltu, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita jaetaan tasaisemmin eri koulurakennuksiin, niin miten toteutuu lähikoulun periaate? Entä jos tästä tasaisemmasta jaosta aiheutuu oppilaalle turhan pitkä koulumatka? Moni pieni koululainen kulkee kävellen koulumatkansa. Millä perusteella maahanmuuttajataustaisia oppilaita jaetaan eri rakennuksiin kiinnostaa myös. Tällä hetkellä nämä oppilaat eivät ole jakautuneet kotinsa sijainnin mukaan tasaisesti Kannelmäkeen, vaan heitä on enemmän vuokrataloalueilla.

Tällä hetkellä Pelimannin ala-aste on remontissa ja tulevaisuudessa on suunniteltu, että tästä koulurakennuksesta luovutaan kokonaan, kun Kuninkaantammen asuinalueelle rakennetaan uusi koulu. Kannelmäen peruskoulun alakoulutiloissa on siis tällä hetkellä myös Pelimannin ala-asteen oppilaat omien alakouluikäisten lisäksi. Nyt Kanneltien tiloissa opiskelee suuri määrä oppilaita, niin että ruokailuihin on varattu noin vartti aikaa ja tähän sisältyy hieman jonottamista ruoanottovaiheessa. Aikaisemmin tämän Kanneltien koulun pihalla on ollut myös parakkeja, jotka tässäkin tilanteessa helpottaisivat oppilaiden tilanahtautta.

Tulevaisuudessa Kannelmäen vanha ostoskeskus puretaan ja tilalle rakennetaan kerrostaloja. Näin ollen oppilaiden määrä alueella kasvaa varmasti. Miten taataan riittävä määrä hyväkuntoisia opetustiloja on alueen oppilaiden ja asukkaiden jatkuva huolen aihe, johon he eivät ole saaneet tyydyttävää vastausta, vaikka asiasta järjestettiin keskustelutilaisuus. Tämän huolen jaan heidän kanssaan, sillä olen ollut oppilaana kahdessa koulurakennuksessa ja työntekijänä alueen päiväkodissa ja tiedän mitä tilanahtaus on.

Johanna Henriksson, sosionomi (ylempi AMK) opiskelija

Lisätietoa

Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Esitys11: Kannelmäen peruskoulun ja Pelimannin ala-asteen koulun yhdistäminen yhtenäiseksi peruskouluksi.

Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, Perusopetuslinja, Linjanjohtaja, Pelimannin koulun johtokunta, Kannelmäen koulun johtokunta, ryhmäkirje.

Helsingin kaupunki, Kannelmäen peruskoulu, Johtokunta, Pöytäkirjanote 5/2015, Lausuntopyyntö.

Tilastoja 31 2013, Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2013, Helsingin kaupunki, Tietokeskus.

Varvikko, Jauri 2016. Keskustelutilaisuus asukkaille Runonlaulajantien koululla. Lehtiartikkeli ilmaisjakelulehti Tanotorvessa 16.3.2016. Julkaisija: Kaarela-seura ry.