Syrjäytyminen on systeeminen ongelma, johon ei ole lineaarisia ratkaisuja. Syrjäytymiseen vaikuttaa sekoitus erilaisia yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tekijöitä (1, s. 30-31; 2, s. 160). Voidaankin puhua vaikeasta ja pirullisesta ongelmasta, jonka ytimessä on arjen tyhjyys, turvattomuus ja tekemättömyys (3). Syrjäytymisen kierteiden kääntäminen hyvinvoinnin kierteiksi edellyttää auttamistyöhön uudenlaisia lähestymistapoja ja näkökulmia.
Jos nuorilta kysyttäisiin
Nuoret kertovat kokevansa keskeiseksi syrjäytymisen syyksi ystävien puutteen ja yksinäisyyden (4). Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan jo neljäsosa 9.-luokkalaisista tytöistä tuntee ja kokee yksinäisyyttä (5). Nuoret itse ovat tuoneet esille lukemattomia sekä kertaantuvia kokemuksia siitä, kuinka palvelut, varhaiset kasvuympäristöt ja auttavat tahot ovat epäonnistuneet nuorten aikuisten tukemisessa (6).
Nuorille tarjottavien palveluiden tarjonta ja kysyntä ei kohtaa. Palveluita on tarjolla, mutta nuoret kokevat, ettei heitä pitkien jonotusaikojen jälkeen oteta palveluissa tosissaan, joten he eivät sitoudu palveluihin. (7, s. 130-133) Loppujen lopuksi nuoret odottavat ammattilaisilta yksinkertaisia asioita: kuuntelua, kunnioitusta, rinnalle asettumista, luottamuksen arvoisena olemista sekä mukana olemista (8, s. 1).
Vertaismentorit hyvinvointia vahvistamaan
Vertaismentoritoiminnalla on havaittu olevan nuorten hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Mm. Creaney (9) sekä St. Vil ja Angel (10) ovat tutkineet vertaismentorointia ja todenneet, että nuorten oma kokemus omasta hyvinvoinnistaan vahvistuu vertaismentoroinnin kautta. Tämä näkyy erityisesti kasvaneena tyytyväisyytenä omaa elämää kohtaan.
Helsingin NMKY:llä on vuodesta 2018 kehitetty Kiintopiste-hankkeessa Stean Veikkausvaroin NEET-nuorten vertaismentoroinnin toimintamallia. Toimintamallissa moniulotteisissa haasteissa kamppaileva nuori saa rinnalleen vertaismentorin, jolla on omakohtaisia kokemuksia syrjässä olemisesta.
Selvitin YAMK-opinnäytetyössäni Kiintopiste-hankkeen vertaismentoritoiminnan tuottamia hyvinvoinnin tekijöitä nuorten omiin kokemuksiin perustuen. Tutkimuskysymys opinnäytetyössäni oli, mitä hyvinvoinnin tekijöitä NEET-nuoret kokevat saavansa vertaismentoroinnista itselleen. Laadullisen opinnäytetyön metodina oli tulkitseva kokemuksen tutkimus. Opinnäytetyön teemahaastatteluihin osallistui neljä vertaismentoritoiminnassa mukana olevaa nuorta ja viisi vertaismentoria. Haastattelut analysoitiin teorialähtöisesti tulkitsevan fenomenologisen analyysin mukaan.
Vahvista nuoren sosiaalisia suhteita
Opinnäytetyöni tuloksista korostui aiemmissakin tutkimuksissa (mm. 11) havaittu ilmiö: kun kysytään nuorilta heidän kokemastaan hyvinvoinnista, sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä roolissa. Opinnäytetyön tulosten perusteella sosiaaliset suhteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti haastateltujen nuorten kaikkeen sellaiseen hyvinvointiin, jonka nuoret kokevat elämässään tärkeäksi.
Nuoret kokevat vertaismentoritoiminnan kaverillisena suhteena. Se vahvistaa sosiaalisia taitoja ja verkostoja, luo elämään mielekkäitä arjen sisältöjä ja tulevaisuususkoa sekä kasvattaa voimavaroja niin mentoroitavilla nuorilla kuin vertaismentoreillakin.
Tuloksista ilmenee, että nuoria ohjatessa rehellisyys ja realistisuus vievät nuorten tilanteita tehokkaammin eteenpäin kuin asioiden kaunistelu. Ilman sosiaalisia suhteita ja aitoja vertailupintoja nuori voi asettaa elämäänsä epärealistisia tavoitteita, jotka voivat lamaannuttaa nuorta entisestään. Auktoriteetittomassa, nuorilähtöisessä ja kiireettömässä vertaismentorisuhteessa ei ole tarvetta suorittaa jotain ulkoapäin määritettyä päämäärää tai kaunistella asioita. Vuorovaikutus on rehellistä ja siksi eteenpäin vievää.
Yksinäisyyden vähentäminen arjessa on kaikkien etu
Kiusaaminen, oman lähiympäristön sosiaalisesta piiristä ulkopuolelle jääminen ja sitä kautta syrjään vetäytyminen aiheuttavat nuorille pitkäkestoista yksinäisyyttä, jonka seuraukset voivat olla hyvinvoinnin kannalta tuhoisat ja kauaskantoiset. Vaikka yksinäisyys näkyi haastateltujen nuorten osalta elämää varjostavana teemana, ei silti ole syytä leimata tämän perusteella koko moninaista NEET-kohderyhmää yksinäisiksi.
Vertaismentoritoiminta vähentää yksinäisyyden kokemusta. Se tarjoaa luottamuksellisen keskusteluyhteyden nuoren ja vertaismentorin välille, jonka kautta se antaa sekä nuorille että mentoreille tunteen yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus nuoren yksinäisyyden kokemukseen ja koettuun hyvinvointiin. Lisäksi niillä on vaikutuksia jopa toimintakykyyn ja edellytyksiin työllistyä. (12, s. 122-124)
Rinnalla kulkemaan, eteenpäin
Useat aiemmin esitetyt tutkimukset esittävät pitkäkestoisen rinnalla kulkemisen olevan ratkaisu pitkäkestoisen syrjäytymisen vähentämiseen (mm. 13, s. 193). Opinnäytetyössäni esiin tulleiden tulosten perusteella voi todeta, että vertaismentorointi koetaan pitkäkestoisena, luottamuksellisena kaverisuhteena, jossa yhdessä reflektoiden edetään nuorilähtöisesti elämässä eteenpäin. Voisiko tässä olla peräänkuulutettu rinnallakulkija?
Vertaismentorit ymmärtävät omasta kokemuksestaan, että muutoksen aikaansaaminen ja syrjäytymiskierteen katkaisu voi olla vuosia kestävä prosessi. Tästä johtuen he myös ymmärtävät pitkäaikaisen rinnallakulkijuuden tärkeyden ja osaavat vahvistaa nuoren arkea ja toimintakykyä.
Vertaismentoreilla on arvokasta kokemustietoa, jonka perusteella he osaavat tukea nuoren kykyä kuvata omaa tilannettaan kattavasti ja ohjata nuoria palveluihin, jotka ovat itse kokeneet hyödyllisiksi. Toiminnan kautta nuoren haasteet saadaan tunnistettua ja apu kohdennettua oikea-aikaisesti, tarpeen mukaan, tehokkaasti.
Sosiaalisten suhteiden vahvistamisella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia moniin hyvinvoinnin osa-alueisiin, joten syrjäytymisen kierteen katkaisussa sosiaalisten suhteiden ja verkostojen vahvistaminen olisi ensisijaista. Vertaismentoritoiminnalla voidaan saavuttaa laajojakin positiivisia muutoksia hyvinvoinnissa, mutta vähimmilläänkin vertaismentorisuhde tarjoaa ympäristön, jossa mahdollisuudet hyvinvoinnin vahvistumiselle ovat olemassa (14).
Kirjoittaja
Joni Liikala on Helsingin NMKY:llä kehityspäällikkönä ja vastaa nuorten ja aikuisten palvelut ja koulutukset toimialasta. Kirjoitus perustuu hänen YAMK opinnäytetyöhönsä Vertaismentorointi NEET-nuorten hyvinvointia vahvistamassa.
Lähteet
- Nurmi, Jan-Erik 2011. Miksi nuori syrjäytyy? NMI-bulletin, 2011, Vol. 21, No. 2 © Niilo Mäki -säätiö.
- Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura 2014. Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa: Vaarama, Marja ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Sevänen, Sanna 2019. Syrjäytyminen vaatii varhaista puuttumista. Viitattu 14.11.2020
- Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Viitattu 12.11.2020
- Helenius, Jenni & Helakorpi, Satu & Kivimäki, Hanne 2021. Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 17.9.2021. Viitattu 28.10.2021
- Turkka, Ville & Währn, Nina 2020. Nuoret Valtaan -ryhmän kannanotto. Helsingin NMKY.
- Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi & Ikäheimo, Salla 2015. Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 160. Helsinki: Unigrafia.
- Gissler, Mika & Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi 2019. Nuorten palvelusolmut auki. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.11.2020
- Creaney, Sean 2020. Children’s Voices -are we Listening? Progressing Peer Mentoring in the Youth Justice System, Child Care in Practice, 26:1, 22-37. Taylor and Francis Group. Viitattu 6.11.2020.
- Vil, Chrostopher & Angel, Adam 2018. Studies from School of Social Work Reveal New Findings on Social Work. A Study of a Cross-Age Peer Mentoring Program on Educationally Disconnected Young Adults. Politics & Government Week. February 21, 2019; p 642. Viitattu 10.11.2020.
- Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Viitattu 12.11.2020
- Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari & Parikka, Suvi & Seppänen, Johanna & Haapakorva, Pasi & Sutela, Elina 2019. Nuorten hyvinvoinnin erot. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2018. Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari (toim.) Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Gissler, Mika & Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi 2019. Nuorten palvelusolmut auki. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.11.2020
- Carter, Erik & Moss, Colleen & Asmus, Jennifer & Fesperman, Ethan & Cooney, Molly & Brock, Matthew & Lyons, Gregory & Hube, Heartley & Vincent, Lori 2015. Promoting inclusion, social connections, and learning through peer support arrangements. Teaching Exceptional Children. Volume: 48 issue: 1, page(s): 9-18. Viitattu 14.11.2020.
Ei kommentteja