Hyppää pääsisaltöön
Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi

Selaile Tagia Vanhemmuus

0

Isät osalliseksi myös digitaalisesti

Sosiaalialan bloggaajat · 13.1.2020

Varhaiskasvatushenkilöstön ja huoltajien kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset lisäävät huoltajien osallisuutta. Sähköiset viestintäjärjestelmät ja digitaaliset dokumentointikanavat tuottavat tietoa lapsen oppimisesta sekä arjesta ja vapauttavat kohtaamisen tilanteet arvokkaalle vuorovaikutukselle. Virtuaaliset vertaisryhmät lisäävät huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta.

Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa mahdollistamaan huoltajien osallisuuden

Osallisuus kuvaa ihmisen ja yhteisöjen, sekä ihmisen ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Osallisuus on tunnetta kuulumisesta yhteisöön ja sitä, että kokee merkitystä osana yhteisön jäsenyyttä. Se, että voi tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön ja kokee olevansa siellä merkityksellinen, on ihmisen hyvinvoinnin perusrakennusaineita. (Nivala & Ryynänen 2013:10.)

Varhaiskasvatuslaissa korostetaan huoltajien oikeutta osallisuuteen oman lapsensa varhaiskasvatuspalvelussa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa velvoitetaan yhteistyöhön huoltajien osallisuuden mahdollistamiseksi (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet  2018:16). Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana.

Myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tulee huomioida huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Perusteissa myös todetaan, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta.

Osallisuus lisääntyy erilaisten elementtien avulla. Tiedonsaanti oman lapsen palveluihin liittyvissä asioissa on keskeisin osallisuuteen vahvistavasti vaikuttava tekijä. Tosin, pelkkä tiedon saanti itseä koskevissa asioissa, tuottaa vain ohuen osallisuuden mahdollisuuden. Varhaiskasvatuksessa tieto-osallisuutta edistäviä tekijöitä ovat arkitiedon saaminen omasta lapsesta, lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvät asiat ja kasvatuksellinen dialogi kasvattajien kanssa.

Toimintaosallisuus syntyy kokemuksen kautta yhteisössä, jossa ihminen saa kokea osaamisen ja onnistumisen kokemuksia käytännön toiminnassa (Rouvinen-Wilenius Päivi & Koskinen- Ollonqvist, Pirjo 2011:52). Varhaiskasvatuksessa huoltajan toimintaosallisuuden kokemuksia kuvaavat vahvimmin käsitteet vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Toimintaosallisuus mahdollistuu yksiköiden vanhempainilloissa ja yhteisissä tapahtumissa. Yhteiset tapaamiset toisten vanhempien kanssa edistävät yhteisöllisyyttä ja luovat kokemuksen joukkoon kuulumisesta.

Vanhempien osallisuuden vahvistumista voidaankin tukea eri keinoin, esimerkiksi vahvistamalla vanhemmuutta, varmistamalla arjen sujuvuus ja turvaamalla sosiaalisen tuen saanti. Vertaisryhmien ja internetissä olevan sosiaalisen tuen mahdollisuudet on myös koettu hyviksi keinoiksi tukea vanhempien osallisuutta.

Isät osallisina varhaiskasvatuksessa

Uutta isyyttä mallinnetaan medioissa ja nyky-isyydestä puhutaan paljon. Isänpäivä on nostettu viralliseksi liputuspäiväksi ja vuoden isä -palkinnon jakamisella pyritään mm. vahvistamaan isyyttä ja edistämään lapsen etua sekä naisten ja miesten tasa-arvoa. Postmoderni isyys ilmenee sitoutumisena lapsiin ja perheeseen. Isien valmiudet digitaalisuuteen ovat vahvat ja he käyttävät digitaalisia välineitä osana jokapäiväistä elämäänsä. Opinnäytetyössäni kohderyhmä oli rajattu nyky-isiin ja miespuolisiin huoltajiin.

Osallistuva isä – näkemys pohjautuu jaetun vanhemmuuden ideologialle, jossa isä kuvataan aktiivisena osallistujana lapsensa arkeen (Mykkänen 2010:15). Valtaosa tämän päivän isistä on osallistuvia isiä. Isien täysipainoista osallistumista lasten hoitoon ja kasvatukseen pidetään itsestään selvyytenä ja tasavertaisena suhteessa äiteihin.

Isät kokevat osallisuutensa vahvaksi lapsensa varhaiskasvatuksen arjessa. Heillä on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa lapsensa asioihin. Päivittäin tapahtuva positiivinen vuorovaikutus kasvattajien kanssa, on osallisuuden toteutumisen keskeisin elementti. Päivittäisissä kohtaamisissa osallisuutta edistää huoltajan huomioiminen, keskusteluyhteyden saavuttaminen ja kuulumisten vaihto. Päivittäiset kohtaamiset tuovat tunnetta mukana olosta lapsen arjessa.

Yhteisissä tilaisuuksissa päiväkodissa, kuten juhlissa ja erilaisissa tapahtumissa, huoltajalla on mahdollisuus myös nähdä oma lapsi arjen touhuissaan päiväkodissa. Päiväkotiyhteisön tapahtumat ovat arjesta poikkeavia rutiineja, joissa on mahdollisuus esittää omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Vanhempainillat ovat huoltajan oman osallistumisen mahdollistavia tilaisuuksia.

Virtuaaliyhteisöt osallisuutta edistämään

Osallisuutta edistävien rakenteiden luomisessa on oltava innovatiivinen. Perinteiset osallisuuden rakenteet voivat olla edelleen ihan toimivia, mutta rakenteita uudistaessa tulee digitaaliset mahdollisuudet ottaa tarkasteluun. Digitaaliset järjestelmät ja dokumentointikanavat lapsen arjesta lisäävät huoltajan mahdollisuutta olla osana lapsensa arjen tapahtumissa, yhdessä muiden osallisuutta edistävien tekijöiden kanssa.

Tieto-osallisuus toteutuu valtaosin jo sähköisesti, mutta siihenkin tulee luoda varhaiskasvatusyksiköissä selkeät ja toimivat rakenteet. Sähköposti tai huoltajille kohdennettu sähköinen viestintäjärjestelmä, voisi jo kokonaan korvata lapsen repussa kulkevat viestilappuset. Digitaalisia viestintäkanavia on paljon saatavilla ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tulisi osata hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa.

Vanhempien osallisuuden vahvistamista voidaan tukea monin eri keinoin, kuten vahvistamalla vanhemmuutta, varmistamalla arjen sujuvuus ja turvaamalla sosiaalisen tuen saanti vertaisyhteisössä.

Osallisuutta voidaan vahvistaa myös digitaalisesti. Erilaiset virtuaaliset vertaisryhmät ja internetissä olevan sosiaalisen tuen mahdollisuudet on koettu hyviksi keinoiksi tukea vanhempien osallisuutta. Verkkoyhteisöissä esiintyvä virtuaalinen yhteisöllisyys on yhteisiin intresseihin perustuvaa yhteenliittymistä sekä vuorovaikutusta. Digitaalinen toimijuus, liitettynä yhteistoimintaan, tuottaa osallisuuden ja vaikuttamisen merkityksen. (Mäkinen 2009: 59.)

Varhaiskasvatuksen huoltajien yhteisöllisyyden vahvistumista voidaan edistää mahdollistamalla sähköinen keskustelu ja virtuaalisen yhteisön muodostaminen. Digitaalinen keskustelufoorumi vastaisi huoltajien toiveeseen keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistamisesta. Verkossa oleva keskustelufoorumi tarjoaisi huoltajille mahdollisuuden verkostoitua muiden vanhempien kanssa ja mahdollistaisi vapaamuotoisen keskustelun. Osallisuus toteutuisi yhteisöön kuulumisena toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa.

Kasvattajan tärkein tehtävä on kohtaaminen

Varhaiskasvatuksessa on paljon tapahtumia päivän aikana, joihin vanhemmilla ei ole tällä hetkellä pääsyä. Pedagogisen dokumentoinnin lisääminen helpottaa tätä tilannetta hieman, mutta jos dokumentointi ei välity kotiin saakka, huoltajan osallisuus ei toteudu parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Erilaiset digitaaliset alustat ovat toivottavasti lähitulevaisuudessa käytössä kaikissa varhaiskasvatusta järjestävissä organisaatioissa. Ne toimivat arkitoiminnan dokumentoinnin ja tiedottamisen kanavina sekä vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistajana. Digitaalisten alustojen ja sähköisen viestinnän kehittäminen ei toki ole yksittäisen varhaiskasvatusyksikön, saati kasvattajan tehtävä, vaan kehittämisen velvoite kohdistuu varhaiskasvatusta järjestävälle taholle.

Digitaalisen osallisuuden lisääminen ei heikennä kohtaamisen merkitystä ammattilaisen ja vanhemman välillä. Se ei myöskään poista osallisuuden rakenteiden kehittämistarvetta varhaiskasvatusyksiköissä. Kohtaamisen tilanteista tulee digitaalisten välineiden käytön rinnalla entistä tärkeämpiä ja niiden laatuun pitää aktiivisesti panostaa.

Kohtaamisissa piilee osallisuuden ydin. Varhaiskasvattajan vuorovaikutustaidot ja ammatillinen osaaminen vaikuttavat merkittävästi siihen, miten huoltajat kokevat osallisuutensa. Se, että toinen kuuntelee mitä itsellä on sanottavana, ja ottaa sen huomioon omassa toiminnassaan, tuottaa ihmiselle kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta.

Kirjoittaja:

Sari Utriainen, sosionomi (ylempi AMK)

Blogikirjoitus perustuu opinnäytetyöhön: Sari Utriainen, 2019 – Isien ajatuksia osallisuudestaan varhaiskasvatuksessa ja osallisuuden lisäämisestä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto.

Lähteet:

Nivala Elina & Ryynänen Sanna 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagogiikan aikakausikirja, 2013 (14). 9-41. Saatavana sähköisesti osoitteessa: https://www.uef.fi/documents/364780/1847612/Nivala_%26_Ryynänen_Kohti_sosiaalipedagogista_osallisuuden_ideaalia.pdf/82a018a3-5f0a-4c44-8937-7fd4ac2a3879

Mäkinen Maarit 2009. Digitaalinen voimistaminen paikallisyhteisöjen kehittämisessä. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto, Juvenes Print, Tampere. Saatavana sähköisesti osoitteessa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66438/978-951-44-7642-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mykkänen Johanna 2010. Isäksi tulon tarinat, tunteet ja toimijuus. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Saatavana sähköisesti osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/22712/9789513938024.pdf

Rouvinen- Wilenius Päivi & Koskinen-Ollonqvist Pirjo 2011. Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja. Trio-Offset, Helsinki. Saatavana sähköisesti osoitteessa https://issuu.com/soste/docs/tasa-arvo_ja_osallisuus_2012

+2
huoltajien osallisuusOsallisuusSari UtriainenvanhemmatVanhemmuusVarhaiskasvatusvarhaiskasvatussuunnitelma
Kommentoi (0)
0

Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa

Sosiaalialan bloggaajat · 22.1.2019

Osallisuuden kokemus on yksilöllinen tunne arvostuksesta, tasavertaisuudesta ja luottamuksesta. Edellytyksenä osallisuuden tunteelle on yksilöllisyys kohtaamisessa sekä vuorovaikutuksessa (Järvinen, Mikkola 2015:10.)

Varhaiskasvatussuunnitelma linjaa kehittämään vanhempien osallisuutta

Lasten vanhemmilla tai lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä varhaiskasvattajien kanssa (Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016:32.) Suunnitelman keskeisin muutos on sen velvoittavuus varhaiskasvatusta ohjaavana ja linjaavana asiakirjana. Näin pyritään kaventamaan kuntien ja kaupunkien varhaiskasvatuksen laatueroja ja kehittämään varhaiskasvattajien ammatillisuutta (Ahonen 2017:15-16.)

Toteutin opinnäytetyöni Lohjan alueen varhaiskasvatuksen kahdessa yksikössä. Aineistona oli vanhempien teemahaastattelu ja kysely sekä varhaiskasvattajien vastaukset avoimiin kysymyksiin. Vanhempien osallisuuteen liittyviä tekijöitä nousi aineistosta esille monipuolisesti. Näistä koottiin vanhempien osallisuutta edistävien menetelmien taulukko. Se toimii päiväkodin toiminnansuunnittelua ja arviointia ohjaavana työvälineenä sekä työyhteisön keskusteluiden tukena. Tavoitteena on työyhteisöiden toimintatapojen yhdenmukaistaminen.

Vuorovaikutusta lisää lapsen vanhemman ja varhaiskasvattajan kesken

Vuorovaikutus nousi vanhempien sekä varhaiskasvattajien haastatteluissa ja kyselyissä merkittäväksi osallisuuden keinoksi. Vanhempien osallisuus nähdään tärkeänä ja toivottuna osana päiväkodinarjessa, mutta se koetaan myös haasteelliseksi varhaiskasvattajien aikaresurssien näkökulmasta. Osallisuuden lisääminen päiväkodin arjessa niin lasten kuin vanhempien osalta vaatii henkilöstöltä monenlaista ajattelun muutosta ja asenteiden muutosta.

Osallisuutta parantavia erilaisia keinoja on jo käytössä päiväkodeissa, mutta niitä ei aina osata käyttää oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Jos henkilöstö ei itse koe olevansa osallisena työyhteisössä sekä lapsiryhmässä, on vaikea edistää vanhempien osallisuutta. Vanhempien ja lasten osallisuus tulisi nähdä mahdollisuutena toimia yhdessä, luoden yhteistä hyvinvointia, luottamusta sekä positiivista ilmapiiriä.

Osallisuuden tunne tuo perheille hyvinvointia

Vanhempien ja lasten osallisuuden kokemus päiväkodin arjessa heijastuu heidän hyvinvointiinsa. Perheiden hyvinvointia ja voimavaroja voidaan lisätä osallistamalla eri tavoin päiväkodin yhteisölliseen toimintaan, jossa mahdollistuu vastavuoroinen keskusteluyhteys vanhempien ja varhaiskasvattajien välillä. Yhteisöllisen toiminnan kautta perheet kiinnostuvat päiväkodin toiminnasta (Petrelius, Tulensalo, Jaakola, Hietamäki 2016:11-18.)

Opinnäytetyön haastatteluissa sekä kyselyissä vanhemmat sekä varhaiskasvattajat toivat esille kiireettömän hyvän keskustelun merkityksen kohdatessa. Kohtaamiset ovat kuitenkin usein niitä, jotka sattuvat kiireisimpiin ajankohtiin, kuten lapsen haku- ja tuontitilanteissa vaihdettavat pikaiset kuulumiset.  Erikseen sovitut rauhalliset keskusteluajat ovat hyvä keino päivittää yhteisiä asioita sekä kunkin lapsen kasvua ja kehitystä.

Vanhemmat toivoivat enemmän aikaa näille keskusteluille varhaiskasvattajan kanssa. Vanhemmuuden haasteissa keskustelun tarve lisääntyy. Keskustelu mahdollistaa perhettä ja vanhemmuutta tukevien yhteisten keinojen yhteensovittamisen. Lapsen kasvatus on yhteistyötä, jonka perustana on yhdessä jaetut arvot ja sovitut keinot. Hyvä vuorovaikutus edistää osallisuutta.

Kirjoittaja:
Kaisa Laine, lastentarhanopettaja, sosionomi (ylempi AMK)

Artikkeli perustuu Kaisa Laineen – Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa Sammatin ja Karjalohjan päiväkodeissa, sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Työ on saatavilla www.theseus.fi sivustolta.

Lähteet:

Ahonen, Liisa 2017. Vasun käyttöopas. Jyväskylä: PS-kustannus.

Järvinen, Kirsi, Mikkola, Petteri 2015. Oletko sä meidän kaa? Näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen varhaiskasvatuksessa. Kustantaja: Pedatieto oy.

Petrelius, Päivi, Tulensalo, Hanna, Jaakkola, Anne- Mari, Hietamäki, Johanna 2016. Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeen lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi 2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus, määräykset ja ohjeet 2016:17

+1
Kaisa LaineKasvatusOsallisuusVanhemmuusVarhaiskasvatus
Kommentoi (0)
0

Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia

Sosiaalialan bloggaajat · 7.12.2014

Varhaiskasvatuslain uudistusta odotetaan. Keskustelua ovat käyneet niin alan ammattilaiset, erilaiset järjestöt ja liitot kuin poliitikotkin. Varsinkin subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva keskustelu on käynyt ajoittain kuumana, mutta yhteistä keskustelijoille on ollut se, että he kaikki ajavat mielestään lapsen etua ja parasta.

Useimmissa kannanotoissa ja keskusteluissa painotetaan tutkimustuloksiin vedoten laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lasten hyvinvoinnissa. Useiden tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus tukeekin lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Esimerkiksi Britanniassa vuosina 1999–2004 tehty kolmentuhannen lapsen tutkimus osoitti, että laadukkaan varhaiskasvatuksen hyvät vaikutukset ulottuvat pitkälle kouluvuosiin. Kaikkein eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät vähäosaiset lapset, jotka ovat myöhemmin vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. (Kalliala & Onnismaa 2014.)

Vaikka useat tutkimustulokset puoltaisivatkin laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä, on kuitenkin erittäin vaikea sanoa miten päivähoito vaikuttaa lasten kehitykseen, sillä hyvää tutkimusasetelmaa ei ole mahdollista muodostaa. Tutkimusasetelman muodostaminen edellyttäisi täysin samanlaisista perheoloista tulevien lasten satunnaisen jakamisen eri ryhmiin, joissa osa lapsista on kotihoidossa ja osa jaettaisiin laadultaan eritasoisiin päiväkoteihin.

On vaikeaa vastata myös siihen, tukeeko laadukas päivähoito myös sellaisten lasten kehitystä, joilla on hyvä olla kotona. Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan varhain aloitettu päivähoito tukee lasten kehitystä paremmin kuin kotihoito (Andersson 1992, 1996), on herättänyt paljon keskustelua ehkä juuri siksi, että vastaavanlaisia tutkimustuloksia on vaikea löytää muualta. Eräässä asiassa tutkimustulokset ovat kuitenkin yksiselitteiset: päivähoitoon voi liittyä sellaisia tekijöitä, jotka lisäävät suuresti lapsen kehityksen vaurioitumisen riskiä. (Kalland 2011, 149, 152-153.)

Varhaiskasvatus tukee myös perhettä

Varhaiskasvatuksen johtajat ovat omassa kannanotossaan varhaiskasvatuslain uudistukseen olleet huolissaan siitä, että keskusteluissa on unohdettu huoltajien osuus ja merkitys pienen lapsen elämässä. Suomessa on tyypillistä, että pienten lasten vanhemmat ovat kokopäivätöissä, jolloin hoitopäivät voivat venyä jopa kymmentuntisiksi. (Kalland 2011, 147). Lapsen näkökulmasta varhaiskasvatukseen osallistuminen esimerkiksi kolme- neljä tuntia päivässä voisi olla varhaiskasvatuksen johtajien mielestä mielekkäämpää. Millä voidaan perustella, että ilman perusteltua syytä olisi lapsen edun mukaista viettää mahdollisimman pitkä aika ohjatussa toiminnassa erossa omista huoltajista.

Nykyisessä lainsäädännössä ei ole myöskään asetettu reunaehtoja päivähoidon saamiselle, joten pieni lapsi voi olla päivähoidossa yli kymmenenkin tuntia päivässä, vaikka sille ei olisi erityistä tai perusteltua tarvetta. Mm. The Effective Provision of Pre-School Education (EPPE) tutkimuksessa on todettu, että ryhmämuotoiseen varhaiskasvatukseen osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen, mutta samalla myös se, etteivät kokopäiväiset hoitoajat tuota lisähyötyä lapselle verrattuna osapäiväiseen toimintaan. (Anttila ym. 2014)

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää omassa kannanotossaan varhaiskasvatuslain uudistukseen tärkeänä, että vanhemmilla on aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen sekä päivähoidon muoto. He esittävätkin, että lakiin kirjattaisiin kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että sen alueella on tarjolla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon lisäksi myös avointa varhaiskasvatusta. (Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 27.5.2014 opetus – ja kulttuuriministeriölle). 

Näkisin että olisi erittäin tärkeää tarjota vanhemmille myös muunlaisia vaihtoehtoja kuten kerhotoimintaa ja tuoda näiden palvelujen etuja ja hyötyjä enemmän julkiseen keskusteluun. Laadukkaita kerhoja tai avoimia päiväkoteja ei ole vielä ainakaan kaikilla alueilla riittävästi, eikä palvelua näin ollen tarjota aktiivisesti esimerkiksi kotona oleville vanhemmille.

Tukemalla vanhempia ja vanhemmuutta heidän kasvatustehtävässään, voidaan myös lisätä lasten ja koko perheen hyvinvointia. Esimerkiksi KASTE- hankkeen juurruttama perhekeskustoiminta on mielestäni loistava esimerkki palveluista joita on lähdetty kehittämään asiakkaan tarpeesta käsin siten, että asiakkaiden omat voimavarat ja asiantuntijuus huomioidaan. Perhekeskustoiminnan kehittämisessä on pyritty korostamaan sen merkitystä sekä lasten, että koko perheen terveyttä ja hyvinvointia edistävänä ja varhaista tukea tarjoavana rakenteena. Niiden tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen paikkoina ja tuoda apu ja tuki ihmisen arkiympäristöihin. Perhekeskusten tavoitteina on muun muassa vahvistaa vanhempia kasvatustehtävässä, vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta, ja tukea perheen arkea. (Halme, Kekkonen & Perälä 2012, 53)

Työelämänkäytäntöjen  tulee myös kehittyä

Jotta vanhempien valinnan vapaus toteutuisi, tulisi myös työelämän joustaa. Työn ja perheen yhteen sovittaminen on usein vaativaa, ja sen maksajina ovat uupuneiden vanhempien väsyneet lapset. Suomessa ei hyödynnetä vielä samalla tavoin osa-aikatyön mahdollisuutta kuin muualla maailmassa. Esimerkiksi Hollantilaiset arvostavat lasten kotihoitoa, eikä siellä edes ole vuorohoitopäiväkoteja. Hollannissa osa-aikatyö on yleistä ja molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus tehdä lyhyempää päivää. Yksi Perheet 24/7- tutkimuksen johtajista ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Röngällä onkin viesti suomalaisille työyhteisöille.

Röngän mukaan hyvä esimies pystyy ottamaan huomioon työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet ja järjestämään pienten lasten vanhempien työvuorot niin, ettei tulisi pitkiä vuoroja. Lastenhoito on myös helpompi järjestää, jos tietää työvuoronsa ajoissa. Vanhempien epätyypillisillä työajoilla voi nimittäin olla kielteinen vaikutus lasten hyvinvointiin. (Siljamäki 2014)

Kaikkea päätöksentekoa tulisi mielestäni ohjata aina lapsen ja hänen perheensä etu ja hyvinvointi. Toivon, että uudessa varhaiskasvatuslaissa huomioitaisiin päivähoidossa tapahtuvan varhaiskasvatuksen lisäksi myös avoimen varhaiskasvatuksen palvelut ja perhekeskustyyppinen toiminta ja keskityttäisiin myös näiden palvelujen kehittämiseen.

Vanhemmilla tulisi olla oikeus valita juuri ne palvelut, jotka edistävät heidän lastensa ja perheidensä hyvinvointia ja terveyttä. Tämä edellyttää myös yhä tasa-arvoisempaa palkkaus – ja työelämäpolitiikkaa ja tosiasioiden myöntämistä: inhimillisen kehityksen ja yhteiskunnan tulevaisuuden arvokkain tekijä ovat lapsuus ja lapset. Yhteiskunnallisten tavoitteiden kärjessä tulee olla kaikkien lasten kasvumahdollisuuden turvaaminen, oli yhteiskunnan talouden tila mikä hyvänsä. (Kalland 2011, 171.)

Leyla Uzun 

LÄHTEET:

Anttila, M.-R., Askola-Vehviläinen, S., Gammelgård, L., Harju, M., Koskinen, E., Kemppainen, S., Kemppainen, T. Kuusisto, H., Kytölaakso, K., Koski-Santti, K. Lahtinen, J. Liuski, P. Näsänen, A.-M.,  Rantanen, M.-l., Rauvala, K., Rissanen, U., Sairanen, A.-L., Tossavainen, T., Vartiainen, P., Virkki, P. Välimäki, R., & Wikström, M. 2014.  Varhaiskasvatusjohtajien verkosto. Varhaiskasvatusjohtajien kannanotto varhaiskasvatuslain uudistamiseen.

Halme, N., Kekkonen, M. & Perälä, M.-L 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja  johtaminen. Raportti 62/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kalland, M. 2011. Päivähoito kiintymyssuhdeteorian valossa. Teoksessa M. Kalland & J. Sinkkonen (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYpro Oy, 147-172.

Kalliala, M. & Onnismaa, E.-L. 2014. Varhaiskasvatuksen laatu on turvattava. Helsingin Sanomat. Nettilinkki.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 27.5.2014 opetus – ja kulttuuriministeriölle. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus – MLL:n lausunto varhaiskasvatuksesta. Nettilinkki.

Siljamäki, T. 2014. Vuorotellen kotona. Lapsen maailma 5/2014. Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. Nettilinkki. 

0
KasvatusPäivähoitoVanhemmuusVarhaiskasvatus
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.


Blogin toimituskunta

  • Katriina Rantala-Nenonen, päätoimittaja
    Lehtori, YTM
    ,
    p. 040 641 8303
  • Ninni Kurko-SeppänenNinni Kurko-Seppänen,
    koulutussuunnittelija,
    ,
    p. 040 194 8805
  • Eveliina Korpela
    Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
    ,
    p. 040 641 8336

Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje

Löydät meidät myös Twitteristä: Uudistuva sosiaaliala.

Uusimmat postaukset

  • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista

    4.3.2021
  • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa

    19.2.2021

Arkistot

  • ▼2021 (3)
    • ▼maaliskuu(1)
      • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista
    • ►helmikuu(2)
      • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa
      • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti - Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta
  • ▼2020 (25)
    • ►joulukuu(4)
      • Lähituen merkitys sosiaalihuollon palveluissa
      • Sosiaalihuollon asiakkaiden lähitukitoiminnan kehittämistarpeet
      • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
      • Hyvinvointi kuuluu kaikille - palvelut kuntoon
    • ►marraskuu(1)
      • ”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
    • ►lokakuu(2)
      • Työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin suhde
      • Ajatuksia johtajille – eväitä osaamista arvostavaan toimintakulttuuriin
    • ►syyskuu(2)
      • Hotellialalta mallia sosiaalialan johtamiseen
      • Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
    • ►kesäkuu(2)
      • Verkkoja punotaan tulevaisuuden työhön – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke
      • Lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä saa puhua hyvää!
    • ►toukokuu(2)
      • Kiusaaminen on saatava nollaan
      • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
    • ►huhtikuu(3)
      • Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä
      • Motivoiko lähikoulun piha liikkumaan?
      • Toteutuuko viimein maksuton toisen asteen koulutus?
    • ►maaliskuu(2)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
    • ►helmikuu(2)
      • Empathy – Is it too often taken for granted?
      • Itseohjautuvuudesta tuli trendi – mutta miten sitä edistetään Helsingin leikkipuistotoiminnassa?
    • ▼tammikuu(5)
      • Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla
      • Arviointi varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana
      • Kohtaamisen voimaannuttavat vaikutukset asumissosiaalisessa työssä
      • Isät osalliseksi myös digitaalisesti
      • Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa
  • ►2019 (22)
    • ►joulukuu(5)
      • Hyvät tunnetaidot ovat hyvinvoivan työyhteisön avaintekijä
      • Vahvemmin mukana lapsen arjessa - Lapsen hyvän mielen työkalu
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
      • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
      • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
    • ►marraskuu(1)
      • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
    • ►lokakuu(2)
      • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
      • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
    • ►kesäkuu(4)
      • Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
      • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
      • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
      • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
    • ►huhtikuu(4)
      • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
      • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
      • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
      • Lisää laatua itsearvioinnilla
    • ►maaliskuu(1)
      • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
    • ►helmikuu(3)
      • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
      • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
      • Tunteet (sosiaalialan) työssä
    • ►tammikuu(2)
      • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
      • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
  • ►2018 (13)
    • ►joulukuu(1)
      • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
    • ►marraskuu(2)
      • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
      • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
    • ►elokuu(1)
      • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(2)
      • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
      • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
    • ►toukokuu(2)
      • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
      • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
    • ►helmikuu(2)
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
      • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
    • ►tammikuu(2)
      • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
      • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
  • ►2017 (28)
    • ►joulukuu(4)
      • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
      • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
      • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
      • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
    • ►marraskuu(2)
      • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
      • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
    • ►lokakuu(5)
      • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
      • Pienten lasten tunteiden käsittely
      • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
      • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
      • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
    • ►syyskuu(2)
      • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
      • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
    • ►elokuu(1)
      • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
    • ►heinäkuu(1)
      • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
    • ►toukokuu(3)
      • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
      • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
      • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
    • ►huhtikuu(1)
      • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
    • ►maaliskuu(3)
      • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
      • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
    • ►helmikuu(2)
      • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
      • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
    • ►tammikuu(3)
      • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
      • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
      • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
  • ►2016 (41)
    • ►joulukuu(2)
      • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
      • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
    • ►marraskuu(3)
      • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
      • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
      • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
    • ►lokakuu(2)
      • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
      • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
    • ►syyskuu(5)
      • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
      • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
      • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
      • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
      • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
    • ►elokuu(3)
      • Näin nuoria oikeasti palvellaan
      • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
      • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
    • ►heinäkuu(2)
      • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
      • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
    • ►kesäkuu(3)
      • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
      • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
      • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
    • ►toukokuu(7)
      • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
      • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
      • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
      • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
      • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
      • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
      • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
    • ►huhtikuu(3)
      • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
      • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
      • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
    • ►maaliskuu(3)
      • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
      • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
    • ►helmikuu(4)
      • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
      • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
      • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
      • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
    • ►tammikuu(4)
      • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
      • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
      • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
      • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
  • ►2015 (42)
    • ►joulukuu(6)
      • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
      • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
      • Sovittelija oppii sovittelemalla
      • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
      • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
      • Digiä asiakastyöhön
    • ►marraskuu(3)
      • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
      • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
      • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
    • ►lokakuu(3)
      • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
      • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
      • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
    • ►syyskuu(6)
      • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
      • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
      • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
      • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
      • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
      • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
    • ►elokuu(4)
      • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
      • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
      • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
      • Imatran mallia myös Helsinkiin
    • ►heinäkuu(2)
      • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
      • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
    • ►toukokuu(5)
      • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
      • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
      • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
      • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
      • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
    • ►huhtikuu(4)
      • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
      • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
      • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
      • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
    • ►maaliskuu(3)
      • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
      • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
    • ►helmikuu(2)
      • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
      • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
    • ►tammikuu(3)
      • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
      • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
      • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
  • ►2014 (60)
    • ►joulukuu(4)
      • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
      • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
      • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
      • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
    • ►marraskuu(4)
      • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
      • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
      • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
      • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
    • ►lokakuu(5)
      • Hyvä, paha lastensuojelu?
      • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
      • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
      • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
      • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
    • ►syyskuu(3)
      • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
      • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
      • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
    • ►elokuu(5)
      • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
      • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
      • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
      • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
      • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
    • ►kesäkuu(6)
      • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
      • Auttaja ensin?
      • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
      • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
      • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
      • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
    • ►toukokuu(6)
      • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
      • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
      • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
      • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
      • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
      • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
    • ►huhtikuu(12)
      • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
      • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
      • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
      • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
      • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
      • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
      • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
      • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
      • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
      • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
      • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
      • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
      • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
      • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
      • Saattaen tukisuhteeseen
      • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
      • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
      • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
    • ►helmikuu(5)
      • Oman elämänsä päähenkilöksi
      • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
      • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
      • HUUMEHOITOA TARVITAAN
      • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
    • ►tammikuu(3)
      • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
      • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
      • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
  • ►2013 (58)
    • ►joulukuu(2)
      • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
      • Womenton työuramentorointi
    • ►marraskuu(4)
      • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
      • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
      • Osattomat pojat ja nuoret miehet
      • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
    • ►lokakuu(7)
      • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
      • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
      • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
      • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
      • CV-sukupolven työttömyys
      • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
      • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
    • ►syyskuu(5)
      • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
      • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
      • Huono-osaisuuden vähentäminen
      • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
      • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
    • ►elokuu(4)
      • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
      • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
      • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
      • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
    • ►heinäkuu(2)
      • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
      • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
    • ►kesäkuu(8)
      • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
      • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
      • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
      • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
      • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
      • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
      • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
      • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
    • ►toukokuu(7)
      • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
      • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
      • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
      • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
      • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
      • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
      • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
    • ►huhtikuu(12)
      • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
      • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
      • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
      • Kuka välittää?
      • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
      • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
      • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
      • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
      • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
      • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
      • Lastensuojelu kriisissä?
      • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
    • ►maaliskuu(6)
      • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
      • Syrjäytymisen stereotypiaa
      • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
      • Arki lapsenkengissä?
      • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
      • Hyvä lapsuus
    • ►helmikuu(1)
      • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

avainsanat

Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Päihdepolitiikka Päivähoito Perhepolitiikka Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus varhaiskasvatussuunnitelma vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

Lue lisää ja kysy yhteistyömahdollisuuksista

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.