Ihmisille mahdollisuus arvopohjaisiin valintoihin – myös sote-alalla

Yritysmaailma on joutunut panostamaan vastuullisuustyöhön ja läpinäkyvyyteen, ja kuluttajat ovat tottuneet tekemään yhä enemmän tietoon perustuvia arvovalintoja. Samoja vaatimuksia ja valinnanmahdollisuuksia kaivattaisiin myös sote-alalla – ovathan sen tarjoamat palvelut suomalaisten hyvinvoinnin ytimessä ja ala merkittävä osa suomalaista elinkeinoelämää.

Sosiaali- ja terveysalalla ei kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta juuri puhuta. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemässä toimialaselvityksessä ”Missä mennään sote-toimiala? 2020” (1) nämä teemat tulevat hädin tuskin mainituiksi. Olemmeko liiankin tottuneita siihen, että meillä ei ole mahdollisuutta arvioida tarvitsemiemme sote – palveluiden vastuullisuutta saati tehdä valintoja sen mukaan? Voisiko asia olla tulevaisuudessa toisin?

Jo nyt yritysmaailma on joutunut satsaamaan vastuullisuustyöhön ja osoittamaan, että sen toiminta on kestävää, kiinnostavaa ja tuottavaa. Kuluttajat vaativat entistä enemmän läpinäkyvyyttä ja myös tekevät entistä enemmän arvoperusteisia valintoja.

Kysymys kuuluukin: miten sosiaali- ja terveysalan palveluista voisi valita arvojensa mukaisesti?

Vastuullisuuden kirittäjänä kestävä kehitys

Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon ja isoilla foorumeilla – eikä suotta. Kestävä kehitys ja siihen liittyvät tavoitteet ovat avaimia valtavien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja globaalin hyvinvoinnin edistämiseen (2, 3).

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 (4) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä sellaiseen kestävään kehitykseen, joka ottaa tasavertaisesti huomioon niin ympäristön, talouden kuin ihmisenkin. Ohjelman kantaviin periaatteisiin kuuluu, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.

Tavoitteet ovat miedostikin ilmaistuna kunnianhimoisia. Soste ry:n asiantuntija Erja Saarinen esittelee blogissaan (5) järjestöjen roolia Agenda2030:n toteutumisen arvioijina ja kommentoi kokonaisuutta muun muassa näin: ”Kestävän kehityksen tavoitteet ovat valtavan laajoja, jopa niinkin laveita, että monia mietityttää tavoitteiden toteutuminen.”

Isot muutokset alkavat arkisista teoista

Kestävän kehityksen työ nivoutuu usein osaksi vastuullisuustyötä, jonka toteutumisen tueksi julkiset toimijat ja yritykset laativat vastuullisuustyön suunnitelmia. Järjestöt seuraavat tarkkaan kyseisten toimijoiden työtä. Esimerkiksi Suomen valtion on tehtävä selonteko kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteidensa toteutumisesta neljän vuoden välein.

Selvitysraportit ovat asiatyylisiä, ammattilaisilta toisille suunnattuja selontekoja. Ne ovat haastavia tulkittavia kohderyhmälleenkin, saati sitten tavallisille kansalaisille. Selontekojen vaatiminen on turhauttavaa, ja joskus myös turhaa, koska kestävää kehitystä toteutetaan lopulta hyvin käytännönläheisillä, pienillä ja suurilla, teoilla.

Kestäviä arkisia tekoja ovat muun muassa valinnat, joita teemme käyttäessämme erilaisia palveluja. Sosiaali- ja terveysalalla valintojen tekeminen on useimpia muita aloja monimutkaisempaa. Ehkä arvopohjaisten valintojen tekeminen on kuitenkin ajan myötä mahdollista yhä useammalle meistä? Kenties voimme tulevaisuudessa valita arvoperusteisesti henkilökohtaista apua tai toimintaterapiapalveluita?

Minkälaisia asiakirjoja ja selontekoja me tavalliset kansalaiset tarvitsisimme päätöksentekomme tueksi? Esimerkiksi yritysten ja julkisten toimijoiden vastuullisuustyön raporteilla voisi olla meille paljonkin kerrottavaa.

Ensin hyvät uutiset:
EU-standardi velvoittaa määrämuotoiseen vastuullisuusraportointiin

Raportointi on yksi vastuullisuustyön näkyvimmistä osa-alueista. Vastuulliset organisaatiot ymmärtävät yhteiskunnallisen merkityksensä ja asettavat vastuullisuuden yhdeksi strategisista tavoitteistaan (6).  Sosiaali- ja terveysalalla on lukuisia toimijoita –  yksityisiä ammatinharjoittajia, pörssiyhtiöitä, pienyrityksiä, järjestöjä sekä iso julkinen sektori – joiden strategisista tavoitteista vastuullisuuden olisi todellakin syytä löytyä.

Tällä hetkellä vastuullisuusraportointi on vapaaehtoista ja myös vapaamuotoista. Raporteissa voi siis kertoa juuri sen, minkä haluaa ja katsoo itse merkitykselliseksi. Tilanne muuttuu vuonna 2023, kun EU:n komissiossa valmisteltu kestävyysraportoinnin standardi astuu voimaan.

Standardin avulla yritysten vastuullinen toiminta halutaan tehdä näkyväksi ja vertailukelpoiseksi niin sijoittajille kuin palveluiden käyttäjille. Tämä on omiaan parantamaan julkisen kestävyystiedon saatavuutta: kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät haluavat saada yritykset paremmin vastuuseen toimintansa vaikutuksista niin ihmisiin kuin ympäristöönkin (7).

Ja sitten ne vähemmän hyvät:
Standardi velvoittaa vain murto-osaa sote-toimijoista

Yllä mainitulla velvoittavalla direktiivillä pyritään varmistamaan, että riskeistä on saatavissa riittävästi julkista tietoa. Muutoksella on vaikutusta etenkin pörssiyhtiöihin sekä yhtiöihin, jotka täyttävät vähintään kaksi ehtoa näistä kolmesta: vähintään 250 työntekijää, vähintään 40 000 euron liikevaihto tai taseen loppusumma vähintään 20 000 euroa. Tällaisten yritysten tulee tilikaudesta 2023 alkaen raportoida uuden lakisääteisen yritysten kestävyysraportoinnin standardin mukaan (8).

Suomessa sote-palvelualalla toimii tällä hetkellä noin 18 200 yritystä: se on yksi suurimmista työllistäjistä ja näin ollen merkittävä osa suomalaista elinkeinoelämää (9). Ongelmallista on, että vain muutamat näistä yrityksistä täyttävät standardissa määritellyt ehdot. Näin merkittävä määrä toimijoita jää jatkossakin raportointivelvoitteen ulkopuolelle.

Kysymys kuuluukin: miten kaikki alan toimijat saadaan mukaan vastuullisuustyöhön? Onko palveluiden käyttäjillä, asiakkailla tai potilailla tulevaisuudessa valta ja mahdollisuus vaatia lisää läpinäkyvyyttä? Ja vielä: voiko sote-alan houkuttelevuutta nostaa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä huomioivalla teoilla ja raportoinnilla?

Miten toimia vastuullisesti ja kestävää kehitystä tukien:

• Pohdi omaa suhdettasi kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen: mitä tekoja ja valintoja teet itse juuri nyt?
• Mitkä ovat kolme tärkeintä kestävän kehityksen teemaa, jotka haluaisit näkyviksi yrityksesi liiketoiminnassa/palkkatyössäsi?
• Aloita maltillisesti: aseta tavoitteita, joihin on helppo sitoutua heti. Perehdy esimerkiksi yrityksesi/ työnantajasi hankintoihin ja hankintaketjuihin tai ota selvää jo tehdystä vastuullisuustyöstä.
• Käytä vastuullisuusteemojen selvitystyöhön tunti viikossa ja laadi oppimasi pohjalta kolme tärkeää kehityskohdetta seuraavalle vuodelle. Kerro niistä myös muille somessa tai/ja muissa markkinointikanavissa. Pyydä palautetta ja kannustusta muilta alan toimijoilta / palveluiden käyttäjiltä / tutuilta!
• Liity mukaan yritysvastuuverkostoon. Lisätietoa osoitteessa https://www.fibsry.fi/
• Hanki koulutusta aiheesta! Jyväskylän yliopisto tarjoaa mm. maksuttomia kursseja: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/planetaarinen-hyvinvointi
• Käy tekemässä oma sitoumus; https://sitoumus2050.fi/mika-on-sitoumus-#/

Kirjoittaja

Hanna Ruohonen on kuntoutuksen YAMK-opiskelija, toimintaterapeutti ja opintovapaalla työllisyyskoordinaattorin tehtävästään Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöstä. Lisäksi hän on intohimoinen avantouimari.

Lähteet:

1. Missä mennään sote-toimiala? Toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1:2020. 
2. Halonen, Mikko & Sepponen, Susanna & Suominen, Fanny & Moisio, Matleena & Hjelt, Mari. 2020. Esiselvitys kansallisen Agenda2030 -tiekartan laadinnasta. Gaia Consulting Oy. 
3. Osallistava ja osaava Suomi. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 
4. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 
5. Saarinen, Erja 2020. Sote-järjestöt & Agenda 2030: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. Hyvinvoivat ihmiset -blogi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 
6. Hellström, Eeva & Nieminen, Kalle & Parkkonen, Pinja. 2020. Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin. Sitran selvityksiä 163. 
7. Ehdotus direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta. Euroopan komissio 21.4.2021 
8. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU 
9. Missä mennään sote-toimiala? Toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1:2020.