Nuorisoasuminen on muutakin kuin pelkkää hauskanpitoa ja huoletonta elämää. Nuorisoasunnoissa opetellaan myös asumistaitoja, oman talouden ylläpitämistä sekä arkisten toimintojen rytmittämistä. Monelle itsenäistyminen ja ensimmäiseen omaan kotiin muuttaminen on suuri henkisen kasvun paikka, jolloin opitaan itsenäistä asumista edellyttäviä perustaitoja.
Nuorten asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseen voidaan tarttua parhaiten nuorille kohdennetulla asumis- ja talousneuvonnalla. Nuorten kanssa varhaisessa vaiheessa toteutetun asumis- ja talousneuvonnan avulla voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi häätöjä, vuokravelkatilanteita sekä muita asumisen ongelmia (Nuorisoasuntoliitto ry 2019: 8–9).
Onnistuneella asumis- ja talousneuvonnalla on parhaimmillaan pitkät ja kestävät vaikutukset nuoren tulevaisuuteen sekä itsenäiseen elämään. Ennalta ehkäisevään neuvontaan panostamalla voimme vaikuttaa myös yhteiskunnalle kertyviin kustannuksiin, joita korjaava asunnottomuustyö voi aiheuttaa.
Kuka auttaa nuoria itsenäistymään?
Vantaalla asumisneuvontaa on saatavilla pääsääntöisesti kaupungin sosiaalipalveluiden asumisen sosiaaliohjauksen kautta, sillä VAV:n asumisneuvonta on tarkoitettu vain VAV:n asukkaille (Oosi & Kortelainen & Karinen & Jauhola & Luukkonen 2019: 42–44). Nämä palvelut ovat avoimia kaiken ikäisille vantaalaisille. Tämän lisäksi yleistä asumisneuvontaa on saatavilla erilaisista kolmannen sektorin järjestöistä. Nuorille erikseen suunnattua henkilökohtaista asumisneuvontaa on saatavilla esimerkiksi Ohjaamossa sekä opiskelija- ja nuorisoasunnoissa.
Opiskelija-asuntoja vuonna 2020 Vantaalla vähän alle 20 talokohteessa, kun taas nuorisoasuntoja vain alle 10 talokohteessa. Tämän lisäksi joitakin yksittäisiä nuorisoasuntoja oli saatavilla myös Y-säätiön jälleenvuokraustoiminnan kautta. Nuoret joutuvat siis pitkälti kilpailemaan yleisillä asuntomarkkinoilla itsenäistymisen kynnyksellä, mikäli opiskelupaikkaa ei satu olemaan taskussa. Monella vakituinen työpaikka tai vakaa taloudellinen tilanne on vielä saavuttamatta, joka heikentää entisestään kilpailumahdollisuuksia oman kodin saamisessa.
Asumisen tavoitteet ja toimenpiteet Vantaalla
Vantaalla hyväksyttiin syksyn 2020 aikana Helsingin seudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020–2031 (MAL-sopimus). Kyseisessä sopimuksessa on määritelty asuntotuotantoon liittyviä tavoitteita sekä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vähentämään asunnottomuutta Helsingin seudun alueella. MAL-sopimukseen on kirjattu tavoitteeksi, että Vantaalla valmistuisi vuosien 2020-2023 aikana 2640 asuntoa vuodessa. Valtion tukeman korkotukituotannon (ARA) osuus sopimuksessa on pääkaupunkiseudulla yhteensä 30 prosenttia asuntotuotannon kokonaistavoitteesta, mikä Vantaalla tarkoittaa korkeintaan 792 asuntoa.
MAL-sopimuksen kohdassa Asuminen ja elinympäristön laatu määritellään asuntotuotannon tavoitteet ja toimenpiteet. Valtion tukeman korkotukituotannon osuus on 30 prosentti pääkaupunkiseudun asuntotuotannon kokonaistavoitteesta. Tämä tulee ottaa huomioon tonttiluovutuksissa ja maankäyttösopimuksissa. Lisäksi seudun kunnat sitoutuvat yhdessä valtion kanssa ehkäisemään ja vähentämään asunnottomuutta. Tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2023 mennessä. Vantaa on mukana vuosien 2020-2022 aikana toteutettavassa asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa, jonka tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa sekä vahvistaa asunnottomuustyötä.
Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen
Vantaa on sitoutunut toteuttamaan asunnottomuuden ennaltaehkäisemistä uuden MAL-sopimuksen myötä. On hienoa huomata, että asia nähdään tärkeänä ja siihen halutaan panostaa. Nuorten asumistuotantoon tulisikin suunnata enemmän resursseja. Näin voidaan ennaltaehkäistä ongelmia ja ennakoida tilanteita, joita saattaisi muuten esiintyä myöhemmin nuorten elämässä vuokravelkojen, luottotietojen menettämisen sekä häätöjen vuoksi (Ympäristöministeriö 2019: 15–24, 96).
Olisi todella tärkeää, että Vantaalle saataisiin lisää ARAn korkotukilainalla rahoitettuja kohtuuhintaisia nuorisoasuntoja. Nuorisoasuntojen asukkaat saavat samalla juuri heille kohdennettua asumis- ja talousneuvontaa, jolloin heitä pyritään auttamaan itsenäisen elämän alkuun. Apua voidaan tarjota matalalla kynnyksellä juuri siellä, missä nuoret tätä eniten tarvitsevat – heille tutussa ympäristössä.
Pitämällä huolta nuorista pidämme huolta myös omasta tulevaisuudestamme. Olisiko kohdennetun nuorisoasumisen lisääminen näin ollen mahdollinen väylä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Vantaalla?
Kirjoittaja
Heidi Juvonen-Jääskeläinen on sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija Metropolia ammattikorkeakoulussa. Opiskeluiden ohella Heidi Juvonen-Jääskeläinen toimii kouluttajana nuorten asumisasioiden parissa. Erikoisosaamiseen kuuluu nuorten jalkautuva asumisneuvonta, verkostoyhteistyö sekä asumiseen liittyvä koulutustoiminta.
Lähteet
Nuorisoasuntoliitto ry 2019. Asumisneuvonnan vaikutus nuorten itsenäiseen ja vakaaseen asumiseen. <http://nal.fi/wp-content/uploads/2019/12/Asumisneuvonnan-vaikutus-tutkimus.pdf>. Viitattu 7.12.2020.
Ei kommentteja