Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat Suomessa yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2022 tehdyssä väestökyselyssä selvisi, että 29 prosenttia aikuisväestöstä oli kokeillut tai käyttänyt joskus elämänsä aikana jotakin huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Yleisintä huumeiden kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla aikuisilla. Huumeiden käytön tiedetään olevan yleisempää miesten keskuudessa. Suomalaisten asenteet huumausaineiden käyttöä ja sen rangaistavuutta kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti lähivuosina. Asennemuutoksesta kertoo esimerkiksi se, että nykyään yhä useampi kannattaa mediassakin paljon esillä olleiden huumeiden käyttöhuoneiden perustamista. Huumausaineiden käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumeita käyttävä henkilö voi käyttää laittomiksi määriteltyjä päihteitä terveydenhuollon henkilön valvonnassa. Toistaiseksi Suomeen ei ole perustettu huumeiden käyttöhuoneita. (1)
Mitä käyttöhuoneet ovat ja mitkä ovat niiden hyödyt?
Valvotut huumausaineiden käyttötilat ovat osa huumeiden haittoja vähentävää toimintaa. Ympäri Eurooppaa on otettu käyttöön näitä tiloja pääosin sellaisilla alueilla, joissa huumeiden käyttöä esiintyy yleisesti esimerkiksi kaduilla, julkisissa wc-tiloissa, puistoissa, parkkihalleissa tai muissa julkisissa tiloissa. Käyttötilojen avaamisen yksi keskeinen tavoite on huumekuolemien vähentäminen sekä huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen, kuten tartuntatautien ehkäisy. Näissä valvotuissa käyttöhuoneissa voidaan tarjota puhtaita pistovälineitä, antaa terveysneuvontaa ja pyrkiä ohjaamaan huumausaineiden käyttäjiä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Terveysneuvontaa antamalla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään tartuntatautien leviämistä, sekä mahdollisia kroonisia infektioita, joita huumeiden pistokäyttöön saattaa liittyä.
Tämänkaltaisen ennaltaehkäisevän työn kautta on mahdollista saada huumausaineita käyttävä henkilö terveydenhuollon palveluiden piiriin jo varhaisessa vaiheessa ja näin ollen ehkäistä kalliimpien lisäpalveluiden tarve esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. (2)
Huumausaineiden käyttöhuoneissa asioivat huumausaineiden käyttäjät pistävät huumeita harvemmin likaisilla välineillä. Puhtaat pistovälineet ovat yhteydessä HIV- ja hepatiitti C -tartuntojen vähenemiseen. (4) Pistovälineet myös hävitetään turvallisesti käyttöhuoneessa. Huumausaineiden käyttöhuoneissa asiointi vähentää huumausaineiden käyttöä julkisilla paikoilla ja edesauttaa hakeutumista päihdepalveluiden piiriin. (5) Terveydenhuollon ammattilaisten neuvontatyö huumausaineiden käyttötiloissa auttaa asiakkaita käyttämään turvallisempia ja hygieenisempiä injektiotekniikoita, mikä puolestaan vähentää infektioita aiheuttavien virheellisten injektioiden määrää. (3) Suomessa huumeiden käyttäjille kohdistetut matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet auttavat ehkäisemään esimerkiksi HIV- ja C-hepatiittitartuntojen leviämisen kasvun ja tartuntatilanne on näiden ansiosta pysynyt vakaana koko 2000-luvun. Neuvontapisteissä likaisia ruiskuja ja neuloja voi vaihtaa puhtaisiin. C-hepatiitin hoitopolkua on myös kansallisesti muutettu helpommin saavutettavaksi ja hoitoa tarjotaan nykyään niin perusterveydenhuollossa kuin päihdepalveluissakin, erityisesti vieroitus- ja korvaushoitoyksiköissä. (6)
Yhdenvertaisuus huomioitava päätöksenteossa
Hallitusohjelmassa 2023 on linjattu tavoitteeksi kehittää palveluiden saatavuutta huomioiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen. Pysyvää rahoitusta hallitus osoittaa nuorten huumekuolemien vähentämistä tukeviin toimiin sekä C-hepatiitin eliminointiin tähtäävään ohjelmaan. Hallitusohjelmassa tunnistetaan päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon merkitys kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. (7)
Agenda 2030 on YK:ssa laadittu kestävän kehityksen kansainvälinen toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta alatavoitteineen. Yksi näistä tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Tähän on asetettu alatavoite, yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen ja eriarvoisen kohtelun vähentäminen. (8) Suomessa kestävän kehityksen toimikunta on laatinut Agenda2030 pohjalta oman yhteiskuntasitoumuksensa, jonka yksi yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite on luoda kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti kohteleva, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Se tukee jokaisen kansalaisen terveyttä ja toimintakykyä ja tarjoaa niin tarvittavan turvan kuin tarvittavat palvelutkin, sekä kaventaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa paremman elämänlaadun. (9) Huumausaineiden käyttöhuoneiden suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa lisäisi tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja parantaisi huumausaineita käyttävien henkilöiden terveyspalveluiden piiriin hakeutumista.
Huumausaineiden valvottujen käyttötilojen saaminen Suomeen vaatii nykyisten asenteiden ravistelua ja näkökulman muutosta. Eri alojen toimijoiden yhteinen tahtotila on välttämätön, jotta huumausaineiden käyttöhuoneet saataisiin hallituksen asialistalle. Kuitenkin asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan ovat mielipidemittauksissa muuttuneet ja valtaosa vastanneista suomalaisista hyväksyy huumausaineiden valvotut käyttötilat. Avointa julkista keskustelua tulisi laajentaa ja esittää tutkittua tietoa huumausaineiden käyttöhuoneiden kansanterveyttä parantavasta näkökulmasta. Negatiivinen leimaaminen ja syrjintä jättävät huumeiden riskikäyttäjät sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. (10) Huumausaineiden käyttöhuoneet antavat asiakkailleen suojaa ja tarjoavat näille henkilöille ympäristön, jossa he voivat käyttää huumeita puhtailla välineillä suhteellisen rauhallisissa olosuhteissa. Näiden henkilöiden arkiympäristö on monesti kaoottinen, joten huumausaineiden käyttötilat voivat olla turvallinen ympäristö, jossa heidät kohdataan kunnioittavasti, eikä heihin kohdistu esimerkiksi välitöntä väkivallan uhkaa. (3) Huumausaineita käyttäviin ihmisiin kohdistuvia virheellisiä, kielteisiä käsityksiä on yhteiskunnassamme aktiivisesti pyrittävä vähentämään. Ennakkoluulot ja syrjivä suhtautuminen saattavat pahimmillaan estää terveyspalveluihin hakeutumisen. (2)
Muutos huumeiden käyttäjien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen on päättäjien käsissä. Lainsäädännön avulla olisi mahdollista poistaa tehoton rangaistavuus ja lisätä hyvinvointialueiden vastuuta huomioida päihdehuollon riittävä saatavuus. Käyttöhuoneilla saadaan vähennettyä haittoja merkittävästi ja parannetaan mahdollisuuksia päästä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Tämä ei tietenkään yksistään riitä, vaan Suomessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja palvelurakenteita, jotka tukevat päihdekuntoutujien tietä takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumausaineiden käyttäjät ovat ihmisryhmä, jonka ääntä tulisi kuulla enemmän. Lakialoite huumeiden käyttöhuoneista tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn ja arvioida sen mahdollisuuksia uudelleen tutkittuun tietoon perustuen.
Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Inka Kuikka – terveydenhoitaja, Sari Prittinen – terveydenhoitaja ja Pilvi Laurila – sairaanhoitaja. Blogi on toteutettu osana terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelman terveysviestinnän kurssia, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola.
Lähteet
- Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022. Suomalaisten huumekokeilut yleistyivät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia. Tilastoraportti 15/2023. 14.4.2023. THL. Viitattu 5.11.2023.
- Kailanto, Sanna & Viskari, Inari (toim.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 6/2022. Helsinki 2022.
- Kappel, Nanna & Toth, Eva & Tegner, Jette & Lauridsen, Sigurd 2016. ”A Qualitative Study of How Danish Drug Consumption Rooms Influence Health and Well-being Among People Who Use Drugs.” Harm Reduction Journal 13, no. 1: 20. https://doi.org/10.1186/s12954-016-0109-y.
- Lalanne, Laurence, et al. 2023. ”Drug Consumption Rooms Are Effective to Reduce At‐risk Practices Associated with HIV/HCV Infections Among People Who Inject Drugs: Results from the COSINUS Cohort Study.” Addiction (Abingdon, England) https://doi.org/10.1111/add.16320.
- Folch, Cinta & Lorente, Nicolas & Majó, Xavier & Parés-Badell, Oleguer & Roca, Xavier & Brugal, Teresa & Roux, Perrine & Carrieri, Patrizia & Colom, Joan & Casabona, Jordi 2018. Drug consumption rooms in Catalonia: A comprehensive evaluation of social, health and harm reduction benefits. The International journal of drug policy 2018, Vol.62, p.24–29.
- Rönkä, Sanna (toim.) 2020. Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen – Huumeiden käyttö ja haitat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140711/URN_ISBN_978-952-343-592-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
- Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. <https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/2/0>. Viitattu 13.11.2023.
- Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.11.2023.
- Suomi, jonka haluamme 2050. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf/d2d827e7-033a-4d2b-9239-aed6605a12c4/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf?t=1461841225000.
- Unlu, Ali & Tammi, Tuukka & Hakkarainen, Pekka 2023. ”Stakeholders’ Problematisation of Drug Consumption Rooms: A Case Study of the Policy Initiative in Helsinki.” Journal of Drug Issues 53, no. 2 (2023): 262–279. https://doi.org/10.1177/00220426221093609.
Kuvat: Pexels kuvapankki
Ei kommentteja