Näiltä otsikoilta ei ole kukaan voinut viime aikoina välttyä. Ne kertovat karua kieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti arkiliikkumisen väheneminen on kasvava ongelma.
Kävelyä, juoksua, välissä kiipeäminen kivelle, kierros lähimetsässä tai hyppy ojan yli…Näinkin voisi koulumatkaa kulkea, kun puhutaan lapsista, joille aktiivinen koulumatka on mahdollinen. Sallimalla ja kannustamalla lapsia seikkaluihin, luomme heille ajatuksen siitä, että liikkuminen on hauskaa ja sitä voi tehdä missä vain. Luonto onkin lapsille oiva leikkipaikka. On tutkittu, että luonto liikuttaa ja vahvistaa motoriikkaa, tarjoaa elämyksiä, rauhoittaa mieltä ja haastaa mielikuvitusta (1). Kaupungistuminen ja nopea teknologian kehitys on valitettavasti heikentänyt etenkin lasten ja nuorten suhdetta luontoon.
Lasten liikkumattomuus
Kansallisessa 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä mittaavassa LIITU-tutkimuksessa selvisi, että lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt. Tulokset kertovat vain kolmanneksen liikkuvan nykyisten liikkumissuositusten mukaisesti. (2.) Alakouluikäisten reippaan päivittäisen liikunnan määrä laskee iän myötä selvästi (kuvio 1) (3).
7–17-vuotiaille suunnatut liikkumissuositukset painottavat pitkäkestoisen paikallaanolon välttämistä ja suosittelee rasittavaa liikkumista vähintään tunnin päivässä. Kestävyystyyppistä liikuntaa ja lihasvoimaa edistävää liikkumista tulisi harrastaa vähintään kolmesti viikossa. Vapaa-ajan omaehtoisen liikunnan on todettu myös vähenevän alakouluiässä. (3.) Neljällä nuorella kymmenestä fyysinen toimintakyky on niin heikko, että se vaikeuttaa arjessa jaksamista (4). Liikkumattomuus vaikuttaa myös keskittymis- ja tunnesäätelyyn. Vähän liikkuvista lapsista ja nuorista yksinäisyyden tunnetta kokee joka neljäs, kaikkien vastanneiden keskuudessa määrän ollessa joka kuudes. (2.)
Miksi lapset eivät sitten liiku?
Liikunnan ja terveystiedon opettaja Heidi Rautajoki näkee luonnollisten liikkumisessa syntyvien kehon reaktioiden, kuten hikoilun ja hengästymisen, tuntuvan lapsista jopa vierailta. Osalle lapsista jo pienikin ponnistelu voi saada aikaan vastenmielisiä tunteita. (5.) Lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti, filosofian tohtori Eero Haapala toteaa myös Fysioterapiaa liikkeellä -podcastissa, että osalla lapsista saattaa esiintyä liikkumiseen liittyviä pelkoja sen aiheuttamien epämukavien kehollisten tuntemusten vuoksi. Haapala katsoo, että lapsia tulisi kuunnella herkällä korvalla, sillä kieli rasituksen ja kivun tuntemusten kuvaamiseen voi olla erilaista kuin aikuisilla. Suomessa liikkumisen pelkoa, eli kinesiofobiaa, on lähestytty lasten osalta vielä vähäisesti. (6.) Kinesiofobiassa toiminta tai liike yhdistyy kipuun. Kipureseptorin ärsytykseen liittyvä tulkinta on seurausta aiemmasta negatiivisesta kokemuksesta, joka voi johtaa liikkumisen välttämiseen. (7.)
Viidesosa tytöistä ja neljäsosa pojista pitää liikuntaa tarpeettomana (2). Fyysinen polarisoituminen on yleistä lasten ja nuorten keskuudessa, mutta huomioitavaa on, että vähän liikkuvat lapset ja nuoret ovat aktiivisempia kuin aikuiset, joiden suuntaan signaalia tulisikin lähettää. (6.) Ja kuten tiedetään, koko ajan lisääntyvä ruutuaika on pois lasten liikkumisesta, lukemisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Hallituksen liikuttava yritys saada Suomi liikkeelle
Myös uusin hallitus on hallitusohjelmassaan nostanut esiin liikkumattomuuden ja sen aiheuttaman uhkan ihmisten hyvinvoinnille. Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on hallituksen mukaan ”kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä” (8).
Ohjelmassa toimenpiteitä on 16. Kolmas toimenpide on, että perheiden liikunnallista elämää edistetään sisällyttämällä pallo äitiyspakkaukseen ja lisätään neuvoloihin perheliikuntaneuvontaa. (8.) Pallo äitiyspakkaukseen on hieman tuuppaava keino, mutta edistääkö se merkityksellisesti perheiden liikkumista? Perheliikuntaneuvonta kuulostaa hyvältä, mutta se tarkoittaa, että vanhempia neuvoloissa ohjaavilla ihmisillä pitäisi olla asiantuntemusta neuvonnan toteuttamiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä ohjelmassa onkin vahvistaa liikuntaosaamista eri koulutusaloilla (8). On positiivista, että monialaisen liikuntakasvatuksen ja -neuvonnan tärkeyteen on vihdoin herätty päättäjätasollakin. Pelkona kuitenkin on, että työ tulee kasaantumaan muutenkin jo ylikuormitettujen sote- ja kasvatusalan työntekijöiden harteille. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla suunnitellaan muutamien neuvoloiden sulkemista ja neuvolapalveluihin varatulla budjetilla perheiden tarpeisiin tai lain vaatimiin asiakasmitoituksiin on vaikeaa vastata. (9.) Neljäs toimenpide on vahvistaa lasten päivittäisten kodin ja päiväkodin tai koulun välistä liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista (8).
Agenda 2030 on YK:ssa vuonna 2015 sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa mainittuja tavoitteita ovat muun muassa terveyttä ja hyvinvointia kaikille, tasa-arvon saavuttaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastotekoja. (10.) Jan Vapaavuoren ja Minna Paajasen Pysy liikkeellä -kirjassa puhutaan liikkumattomuuden yhteiskunnallisesta hintalapusta. Kirjassa nostetaankin hyvin esiin, kuinka liikkumattomuus on monitahoinen, globaali riskitekijä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä kuinka laaja-alainen vaikutus liikkumattomuudella on esimerkiksi kestävään kehitykseen, resilienssiin ja yhteiskunnan yleiseen toimintakykyyn. Puhutaanpa kirjassa myös siitä, kuinka koko systeemin pitää muuttua, tuuppaavista tavoista kannustaa ihmisiä liikkeelle ja liikkumisen positiivisista vaikutuksista ilmastoon, kun esimerkiksi valitsee pyöräilyn autoilun sijaan. (11.) Kunpa päättäjät ymmärtäisivät kuinka niin monet asiat nivoutuvat yhteen ja kuinka liikkumista edistävillä valinnoilla voi olla useita yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Suomi liikkeelle -ohjelmassa on useita ristiriitaisuuksia liittyen etenkin nykyisen hallituksen sote- ja kasvatusalalle suunnittelemiin rahoituksiin. Ennaltaehkäisevä työ vaatii resursseja ja monialaista asiantuntijuutta. Suomi liikkeelle -ohjelmaan on suunniteltu 20 miljoonan vuosibudjettia vuodesta 2024 alkaen (12). Nähtäväksi jää mihin tuo 20 miljoonaa on tarkalleen budjetoitu ja, että liikuttaako hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelma.
Luonto vahvistaa kehoa ja rauhoittaa mieltä
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa nostetaan esiin, että päivän liikkuminen voi koostua useammasta pienemmästä hetkestä. Liikkuminen voi sisältyä pihapeleihin, leikkeihin ja matkoihin. (13.) Alle kouluikäisten liikkumissuositus kannustaa ulkoiluun osuvalla toteamuksella: ”Ympäristö haastaa ja hauskuuttaa – ulkona unelmat todeksi” (14). Myös alakouluikäisiä lapsia tulee kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen ulkona, mutta on tärkeää kokea luonto heidän kanssaan yhdessä. Perheen ja muiden kasvattajien tuki auttaa lapsia omaksumaan liikunnallisen elämäntavan ja luomaan omaa luontoyhteyttään – joka kantaa pitkälle aikuisuuteen. Lapsuudessa rakentunut hyvä luontosuhde kasvattaa meistä yleensä myös ympäristötietoisia, kestävän kehityksen huomioivia aikuisia.
Luonnossa liikkuminen saa meidät liikkumaan reippaammin, kun huomio kohdistuu myös muuhun kuin itse liikuntasuoritukseen. Monipuolinen maasto haastaa meitä fyysisesti eri tavoilla. (1.) Fyysisten hyötyjen lisäksi luontoliikunta vaikuttaa tutkitusti myös mielenterveyteen. Luonnossa liikkuminen saattaa lieventää lastenkin stressiä ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Vihreässä ympäristössä on usein helpompi hallita tunteita ja aggressiot vähenevät. (15.) On todettu, että luonto lisää positiivista mieltä ja lasten itseluottamusta. Lapset itse kokevat luonnon tekevän heidät onnelliseksi. (16; 17; 18.) Lyhytkin aika luonnossa tekee lapsille hyvää. Hyödyt saadakseen ei tarvitse lähteä luontopolulle tai kansallispuistoon – lähiympäristössä seikkailukin riittää lapsille.
Metsähallituksen Luonto lisää liikettä -hankkeessa 4.–5.-luokkalaiset lapset kertoivat, että järjestetyissä luontopäivissä hauskinta oli vapaa seikkailu ja liikkuminen luonnossa. Lapset pääsääntöisesti pitävät luonnossa liikkumisesta ja hankkeessa 90 % lapsista koki sen tärkeänä osana arkea. Tutkimuksessa huomiota kuitenkin herätti, että lapset kokivat ajanpuutteen rajoittavan luonnossa liikkumista. (17.) Onko nykyelämänmeno ruutuineen syönyt jopa lapsilta ajan liikkua luonnossa?
Kohti muutosta
Tehokkaimpia aktiivista koulumatkaa lisääviä interventioita ovat tutkimuksien mukaan olleet ne, joihin on koulun lisäksi saatu vanhemmat mukaan (19). Koulumatkan kulkemistapaan vaikuttaa moni asia, mutta käytännössä aktiivinen elämäntapa alkaa kehittyä jo kotona lapsen varhaisvuosina ennen koulutien aloitusta. Varhaiskasvatuksesta löytyy jo metsäryhmiä, mutta eikö kaikilla lapsilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja metsässä ulkoiluun?
Lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen ovat osa Agenda2030:n tavoitetta: taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille, hyvinvointia edistäen ja eriarvoisuutta vähentäen (20). Kaikilla lapsilla ei ole samat lähtökohdat aktiiviseen elämäntapaan ja olisi tärkeää, että perheitä osattaisiin ohjata sekä tukea. Perhekeskuksen verkkopalvelu OmaPerhe on DigiFinlandin kehittyvä kansallinen palvelukokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota perheille tietoa ja tukea (21). Toivottavasti myös luonnon hyvinvointivaikutukset, sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet ja yhdistystoiminta kunnittain tulevat vielä esille kyseisessä palvelussa.
Monissa kouluissa on otettu tavaksi järjestää erilaisia koko perheen yhteisiä liikuntailtapäiviä ja ulkoilmatapahtumia. Tähän voi oman kunnan yhdistysten joukosta löytää myös apua. Esimerkiksi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivuilta voi lukea, miten heidät voi pyytää vanhempainiltaan luennoimaan arkiliikunnasta tai avuksi toteuttamaan toiminnallista vanhempainiltaa koko perheen tapahtumana (24). Lukuisilla yhdistyksillä on osaamista, jota voitaisiin hyödyntää paremmin. Yhteinen huoli lasten ja nuorten luonnosta vieraantumisesta synnytti upean yhteistyön esimerkiksi Kangaslammin koulun ja Iisalmen ladun välille. Kummiluokkatoiminta sisälsi kuuden vuoden ajan yhteistä toimintaa luonnossa, ja lapset pääsivät harjoittelemaan erätaitoja sekä kokeilemaan muun muassa melontaa, geokätköilyä, pilkkimistä ja avantouintia. (22.) Yhdistykset tarvitsevat kuitenkin rahoittajia, jotta edellä mainitut toiminnat, olisi mahdollisia jatkossakin. Aiemmin Veikkaus Oy:n tuotot on käytetty muun muassa liikunnan, nuorisotyön ja terveyden edistämiseen, mutta vuoden 2024 alusta tuotot käytetään ilman määriteltyjä käyttökohteita valtion menoihin (23).
Lapsilla ei ole ymmärrystä liikkumattomuuden seurauksista, eikä heitä tulisi sillä myöskään pelotella. Aikuisten olisi tärkeää mahdollistaa positiivisia luonto- ja liikkumiskokemuksia sekä kannustaa löytämään liikkumisesta hyvää oloa. Vaikka lasten ruutuajasta puhutaan usein huolestuneessa ja kielteisessä sävyssä, voi taskussa olevasta älypuhelimesta olla metsäretkellä myös hyötyä. Metsässä pidettävään biologian tuntiin tai perheen yhteiseen päiväretkeen voi yhdistää myös teknologiaa lataamalla puhelimiin Retkikasvion tai BirdNETin kaltaisia sovelluksia ja kehittää niiden avulla, vaikka leikkimielisen kisan. Lapset innostuvat usein erilaisista peleistä ja tiedon etsinnästä. Nykyään jopa kasvien vieraslajeja tunnistamalla voi tienata viikkorahaa. Growdsorsa sovellus on otettu useassa kunnassa käyttöön ja esimerkiksi Porvoossa sitä kuvailtiin hauskana ja uutena keinona osallistaa kuntalaiset vieraslajien tunnistamiseen tunnistuspalkkiolla. (25.)
Elinkustannusten lisäksi myös lasten ja nuorten harrastusmaksut ovat nousseet. Ohjatut harrastukset eivät kuitenkaan ole ainoa keino lisätä lasten liikkumista. Aktiivisen arjen edistäminen vaatii työtä niin kodeissa, kouluissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Suomi liikkeelle -ohjelma (8) on hyvä avaus. Toivottavasti toteutuksessa korostuu tasavertaiset, matalan kynnyksen toimet. Lasten ja nuorten liikuntaan panostamista ei tulisi nähdä kalliina kulueränä, sillä esimerkiksi luonnossa liikkuminen on pitkälti ilmaista, mutta mittaamattoman arvokasta.
Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK-opiskelijat; Jenny Sotka – fysioterapeutti, Karoliina Kariniemi – fysioterapeutti, Lasse Ojanen – fysioterapeutti ja Tiina Koistinen – fysioterapeutti.
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola sekä asiantuntija Maarit Vallinkoski. Bloginkirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
- Metsähallitus 2023. Luonto houkuttelee liikkumaan. https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta/luontoliikunta. Viitattu 3.11.2023.
- LIITU-tutkimus 2022. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1: 6. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf. Viitattu 5.11.2023.
- Tuloskortti 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. 2022. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/785033/Tuloskortti_2022.pdf Viitattu 1.11.2023.
- Kylmänen, Erkki 2022. Reippaat maalaislapset ovat pian muisto vain, eikä kaupungeissakaan hyvin mene. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009260955.html Viitattu 1.11.2023
- Rautajoki, Heidi. 2023. Lapset huolestuvat hikoilusta ja sykkeen noususta. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009905779.html Viitattu 20.11.2023.
- Grönholm, Marko 2023. Fysioterapiaa liikkeellä – kasuaaleja keskusteluja -podcast: Vieraana FT Eero Haapala. Jakso 48. Movement Physio / Marko Grönholm. https://open.spotify.com/show/0P0tchjktPeMcu9pVAWxsC Viitattu 17.11.2023.
- Linton, Steven J. & Shaw, William S. 2011. Impact of Psychological Factors in the Experience of Pain. Physical Therapy, Volume 91, 5, 1 May 2011; 700–711. https://academic.oup.com/ptj/article/91/5/700/2735743. Viitattu 23.11.2023.
- Valtioneuvosto 2023. Suomi liikkeelle -ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8. Viitattu 16.11.2023.
- Aalto, Maija 2023. Budjettiehdotus julki: Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluita uhkaa joukko heikennyksiä. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009951356.html. Viitattu 22.11.2023.
- Agenda 2030 –toimintaohjelma 2021. Valtioneuvoston kanslia. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Viitattu 23.11.2023.
- Vapaavuori, Jan & Paajanen, Minna 2023. Pysy liikkeellä. Aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta. Tammi. 135–149.
- Valtioneuvosto 2023. Ministerityöryhmä sopi Suomi liikkeelle –ohjelman rahoituksesta ensi vuodelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ministerityoryhma-sopi-suomi-liikkeelle-ohjelman-rahoituksesta-ensi-vuodelle Viitattu 25.11.2023.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Viitattu 30.10.2023.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf. Viitattu 30.10.2023.
- Mieli ry. Luonto tukee lapsen mielenterveyttä. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-varhaiskasvatuksessa/luonto-tukee-lapsen-mielenterveytta/. Viitattu 6.11.2023.
- Arola, Terhi & Aulake, Marianne & Ott, Anna & Lindholm, Matti & Kouvonen, Petra & Virtanen, Petri & Paloniemi, Riikka 2023. The impacts of nature connectedness on children’s well-being: Systematic literature review. Journal of Environmental Psychology 85, February 2023. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2022.101913. Viitattu 6.11.2023.
- Hasanen, Elina & Vähäsarja, Kati 2019. Luonto lisää liikettä – Mikä innostaa kouluikäistä? Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 228. Metsähallitus. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a228.pdf. Viitattu 30.10.2023.
- Tyrväinen, Liisa & Lanki, Timo & Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134 (13):1397–1403. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421. Viitattu 8.11.2023.
- Ho, Yeung L. & Jayasinghe, Sisitha & Ahuja, Kiran D.K. & Hills, Andrew P. 2023. “Active School Commuting in School Children: A Narrative Review of Current Evidence and Future Research Implications”, International Journal of Environmental Research and Public Health, vol 20, no.20, pp. 6929. https://www.proquest.com/docview/2882576342?parentSessionId=eGb4%2Fo20TElwXVFtZmVlVrQkcaUn5%2B9JqRCNvlS4p0U%3D&accountid=11363. Viitattu 13.11.2023.
- Valtioneuvoston kanslia 2020. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda30:sta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7: 37. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 24.11.2023.
- DigiFinland 2023. Sähköinen perhekeskus. https://digifinland.fi/toimintamme/sahkoinen-perhekeskus-projekti/. Viitattu 20.11.2023.
- Iisalmen latu ry 2020. Kummiluokkatoiminnassa opittiin retkeilytaitoja kuuden vuoden ajan. “Kummiluokkatoiminnassa opittiin retkeilytaitoja kuuden vuoden ajan”. https://www.iisalmenlatu.fi/uutiset/kummiluokka-toiminnassa-opittiin-re/. Viitattu 20.11.2023.
- Sisäministeriö 2023. Valtioneuvosto. Tiedote 2.3.2023. https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/veikkauksen-tuoton-yksiloidyista-kayttotarkoituksista-luovutaan-uuden-rahoitusmallin-myota. Viitattu 24.11.2023.
- LiikU. Koulu- ja opiskeluvuosien liikunta; liikunta- ja hyvinvointipäivät; Yhteistyö koulun ja kodin välillä – Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen. https://www.liiku.fi/koulu-ja-opiskeluvuosien-liikunta/liikuntapaivatjakampanjat/toiminnallisetvanhempainillat/. Viitattu 24.11.2023.
- Porvoo 2023. Porvoossa kartoitetaan vieraslajeja mobiilipelin avulla. Uutiset 13.9.2023. https://www.porvoo.fi/uutiset/porvoossa-kartoitetaan-vieraslajeja-mobiilipelin-avulla/. Viitattu 20.11.2023.
Kuva 1: Imgorthand, iStock
Kuva 2: monkeybusinessimages, iStock
Kuva 3: SbytovaMN, iStock
Ei kommentteja