Liiku ja pysy terveenä!

Tutkitusti tiedetään, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lisäksi se parantaa mielenterveyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edistää siis terveyttä ja toimintakykyä ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin elinjärjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistöön, hengitys- ja verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan sekä hermostoon. (1,5,6).

Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hyötyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta, sillä on jopa suurempi merkitys terveyteen kuin satunnaisella liikuntakerralla. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan jo lyhytaikainenkin liikuskelu kannattaa. Erityisesti paikallaanolon tauottaminen on merkityksellistä nykypäivän tietoyhteiskunnan aiheuttaman runsaan istumisen vuoksi. Tutkimusten mukaan runsaskaan liikunta ei kumoa pitkäaikaisen istumisen haitallisuutta terveydelle, siksi paikallaanolon tauottaminen on tärkeää. Vietämme suurimman osan päivästämme istuen, siksi takamus on nostettava penkistä ylös säännöllisesti päivän aikana. Unihäiriöitä on nykyään yhä useammilla, samalla liikunnan määrä vähenee. Kuitenkin tiedetään, että liikunta parantaa unta. Unella on tärkeä merkitys palautumiselle ja sitä kautta terveyteen, niinpä viimeisimpään liikkumissuositukseen on lisätty myös palauttava uni. (3).

Kuinka paljon sinä liikut? Kuinka monta tuntia päivässä istut?

Fyysinen aktiivisuus vähentää sairastuvuutta, lisää elämänlaatua ja toimintakykyä. Fyysinen aktivisuus vaikuttaa lasten ja nuorten koulumenestykseen ja vanhuksilla kotona selviytymiseen. (2). Fyysisen kunnon ja lihaskunnon ylläpito on tärkeää toimintakyvylle. Tiedetään, että huono kestävyyskunto ennustaa lisääntynyttä kuolleisuutta ja heikko lihaskunto alentaa toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. (1,5,6).

Liikunta-aktiivisuudella on todettu yhteys Liitu tutkimuksessa (2018) lasten ja nuorten parempaan terveydenlukutaitoon ja sitä kautta terveellisiin elämäntapoihin. Liikunta aktiivisuuden todettiin vähentävän koettua yksinäisyyttä ja olevan yhteydessä parempaan kehonkuvaan, pidempiin yöuniin sekä säännölliseen aamiaisen syöntiin. (2).

Paikallaanolo ja ruutuaika ovat lisääntyneet ja lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aikuisista enää vain viidesosa täyttää liikuntasuositukset. Arkemme on passiivista ja paikallaanolo alkaa lisääntyä jo alle 13- vuotiaissa. (2).

Tiedetään, että liikkumattomuus lisää useiden sairauksien riskiä ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttaen lisäksi inhimillisistä kärsimystä sairauksien ja toimintakyvyn menetyksen vuoksi. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat suuret 3200- 7500 miljardia euroa vuodessa. (4).

Tutkimusten mukaan liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistäjänä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. (5,6). Liikunta vaikuttaa positiivisesti mm. mielenterveyteen, muistiin, kehonpainoon, 2.tyypin diabeteksen ehkäisyyn, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikkumalla riittävästi voi saada lisää terveitä elinvuosia. (1,3,5).

Lisää terveitä elinvuosia liikkumalla. Ylös, ulos ja lenkille!

Kirjoittaja on Marianne Haarakangas terveydenhoitaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK opiskelija.

Lähteet:

1. Fogelholm, Mikael— Vuori, Ilkka — Vasankari, Tommi (Toim.) 2014. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim Oy
2. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.2018. OKM julkaisuja 2018:30. Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari. Verkkodokumentti. < https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y>
3. UKK- instituutti. Liikkumissuositukset. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ >Luettu 9.11.2020
4. UKK-instituutti. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/liikuntatutkimus-suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/> Luettu 9.11.2020
5. Vuori, Ilkka. 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Liikuntaohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Porvoo: Bookwell
6. Vuori, Ilkka — Taimela, Simo —Kujala, Urho (Toim.) 2016. Liikuntalääketiede. Vantaa: Hansaprint Oy

Kuvat CC, UKK-instituutti