Olisiko sinusta ruokahävikin vähentäjäksi?

Oletko se sinä, joka ruokakaupassa kierrät kaukaa punalapputuotteet ja hävikkituotelaatikot? Olet tottunut nappaamaan mukaasi vain juuri tulleita, täysin tuoreita ja virheettömiä tuotteita. Mutta päätyykö kaikki ostamasi ruoka oikeasti syötäväksi, vai tuleeko osasta hävikkiä? Ruokahävikillä tarkoitetaan syötäväksi tarkoitettua hyödyntämättä jäänyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisella tavalla tai ennakoimalla paremmin (1, 2).

YK:n Kestävän Kehityksen (Agenda 2030) yhtenä tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuisen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien (3, 4.)

Älä tuhlaa ruokaa tai rahojasi

Ruokahävikkiä syntyy huolestuttavan paljon ja siihen kuluu suomalaisilla Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa (5.) Kun kolmasosa ihmisravinnosta päätyy hukkaan, voidaan miettiä, missä menee pieleen (6). Pelkästään Suomessa elintarvikejätettä syntyy 643 miljoonaa kiloa, josta puolet on ruokahävikkiä (7). Kotitalouksien aiheuttama ruokahävikki on suurinta mukaan lukien teollisuus, ravitsemispalvelut, kaupat sekä alkutuotanto (8).

Ruoan hinta nousee ja se näkyy kukkarossa! Elokuussa Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat olivat 12,2 % korkeammat kuin vuosi sitten.  Eniten hintaa oli tullut jauhoille, kahville, kananmunille ja tuoreelle kalalle. (9.) Kasvisten suosiminen ruokavaliossa on terveyden kannalta positiivinen asia, mutta ne aiheuttavat kotitalouksissa eniten myös ruokahävikkiä. Ekologisesta näkökulmasta lihatuotteiden joutuminen hävikkiin on erityisen huono asia, sillä niiden tuottaminen kuormittaa runsaasti ympäristöä (8). Ruoan joutuminen roskiin tarkoittaa automaattisesti omien ruokakustannusten nousua.

Omaa ostoskäyttäytymistä kannattaa pohtia 

Käytkö ruokakaupassa harva se päivä vai suunnitteletko ostoksesi tarkkaan ostamalla koko viikon ruoat kerralla? Voit onnitella itseäsi, jos kuulut jälkimmäiseen kategoriaan, sillä teet todennäköisemmin myös vähemmän ruokahävikkiä. Useita kertoja viikossa ruokakaupassa käyminen lisää riskiä ruokahävikin syntymiseen. Kun ostoksia ei ole suunniteltu huolellisesti etukäteen, ruokaa tulee herkästi ostettua liikaa. (10)

Ruoan ostaminen yli tarpeiden onkin yksi merkittävimmistä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavista tekijöistä kotitalouksissa (11). Ruokahävikin syntyminen on yleisempää korkeamman tulotason omaavilla, kun raha ei ohjaa ruokaostosten määrää ja yliostamisen riski on suurempi (10). Jotkut meistä ovat myös alttiimpia mainonnalle ja erilaisille ärsykkeille, jotka houkuttavat impulsiiviseen ostoskäyttäytymiseen (11). Heräteostosten tekemistä voi vähentää käyttäytymisen hallinnan opettelulla – kuten suunnittelemalla ostokset etukäteen (12).

Tieto lisää tuskaa – mutta hyvällä tavalla

Kuten monessa muussakin asiassa, niin tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa. Ruokahävikin vähentämisen näkökulmasta tiedolla on monia positiivisia vaikutuksia: tieto ruokahävikin syntymisestä aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista ympäristöön on todettu olevan positiivinen vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. (11.) Koettu syyllisyys, huoli ja tietoisuus ympäristövaikutuksista ja seurauksista vaikuttavat haluun vähentää hävikin syntymistä (13). Lisäksi sosiaalinen paine, asenteet ja varoitukset vaikuttavat aikomukseen olla tekemättä ruokahävikkiä (7).

Ruokahävikin vähentämisen lyhyt oppimäärä

• Ruokahävikin vähentämisessä suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Kurkkaa siis jääkaappiin ennen kauppaan menoa ja mieti, mitä oikeasti tarvitset.
• Hyvä vinkki on järjestellä tuotteet jääkaappiin tuoden vanhimmat tuotteet eteen ja uusimmat taakse, jottei tuotteet pääse vahingossa vanhenemaan.
• Tutustu päiväysmerkintöjen ja säilytystapojen eroihin sekä muista hyödyntää pakastinta ruoan säilönnässä. (8.)
• Pyri hyödyntämään kasviksista, juureksista ja hedelmistä jo hieman ylikypsät ja “nuhjaantuneetkin” yksilöt (8).
• Muista hyödyntää hävikkiruokavinkkejä, jos kaipaat ideoita ja inspiraatiota (14).
• Hävikkiruokaa pystyy ostamaan myös ravintoloista ja kahviloista. Lisäksi erilaisia sovelluksia (esim. ResQ Club) ja nettisivuja on kehitetty ruokahävikin vähentämiseksi.
• Voit halutessasi käydä laskemassa oman taloutesi ruokahävikin määrän Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen ruokahävikkilaskurilla. (15)

Vastuulliset valinnat eivät voi olla vain yksilön vastuulla 

Vaikka yksilö on loppupeleissä aina vastuussa omista valinnoistaan niin moni varmasti haluaisi tehdä ekologisia valintoja ja vähentää ruokahävikin määrää. Arjen kiireen keskellä aterioiden ja ostosten huolellinen suunnittelu voi tuntua todella kuormittavalta. Voisivatko ruokakaupat osallistua aktiivisemmin ruokahävikin vähentämistalkoisiin tekemällä siitä helpompaa kuluttajalle?

Ruokakauppojen tuotesijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran kuluttajan ostosvalintoihin ja pyrkiä näin vaikuttamaan parempiin, ekologisiin valintoihin. Ideana on tehdä valinnasta helppoa, ilman, että se vaatii erityistä kognitiivista ponnistelua sekä luoda mahdollisuuksia muutoksen tekemiseen. (16.)

Kaupat ovat sitoutuneet ruokahävikin vähentämiseen, joten miksi ne eivät voisi myös pyrkiä motivoimaan ja vaikuttamaan kuluttajien valintoihin? Kaupassa jaetut vinkit (esimerkiksi tuotteiden käyttövinkit) ja tietoiskut voisivat toimia hyvänä kanavana, sillä tietoisuuden lisäämisellä ja oikeanlaisen ostoskäyttäytymisen omaksumisella on merkittävä vaikutus ruokahävikin vähentämisessä (10). Tämä voisi ylipäätään edesauttaa hävikin vähentämisestä tulemista sosiaaliseksi normiksi, johon kaikki osallistuvat (13).

Olisiko sinusta hävikin hävittäjäksi?                                                                                                   Mitkä olisivat sinulle parhaimmat keinot osallistua näihin talkoisiin?                                  Tämä on meidän kaikkien asia!   

 #ruokahävikki #agenda2030 #kestäväkehitys #kuluttaja 

 Kirjoittajien esittely:  Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat;

Jaana Autio – sairaanhoitaja, Emmi Heikkinen – kätilö, Jenna Laakso – röntgenhoitaja, Marianna Langhoff – fysioterapeutti ja Reija Pirttilahti – terveydenhoitaja.

Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.

Lähteet:

1. Luonnonvarakeskus. Ruokahävikki. <https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/ruokahavikki>. Viitattu 14.10.2022.
2. Luonnonvarakeskus. 2022. Suomessa seurataan aktiivisesti elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää – hävikkitiekartta tähtää ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. <https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomessa-seurataan-aktiivisesti-elintarvikejatteen-ja-ruokahavikin-maaraa-havikkitiekartta-tahtaa-ruokahavikin-puolittamiseen-vuoteen-2030-mennessa>. Viitattu 14.10.2022.
3. Kestävä kehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030.> Viitattu 14.10.2022.
4. Kestäväkehitys.fi Tavoite 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-12>. Viitattu 14.10.2022.
5. 500 miljoonaa euroa vuosittain roskakoriin – mistä on kyse? Tiedote 12.4.2022. <https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2022/04/12/500-miljoonaa-euroa-vuosittain-roskakoriin-mista-on-kyse/>. Viitattu 8.11.2022.
6. Yhdistyneet Kansakunnat. 2020. Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa. <https://unric.org/fi/nalanhata-ja-ruokahavikki-kasvavat-yhta-aikaa/>. Viitattu 14.10.2022.
7. Riipi, Inkeri & Hartikainen, Hanna & Silvennoinen, Kirsi & Joensuu, Katri & Vahvaselkä, Marjatta & Kuisma, Miia & Katajajuuri, Juha-Matti 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus julkaisusarja 49. Luonnonvarakeskuksen julkaisuja. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-241-4>. Viitattu 8.11.2022.
8. Opas. Ruokahävikki. <https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/ruokahavikki/>. Viitattu 15.10.2022.
9. Helsingin Sanomat. 2022. Ruoka kallistuu Suomessa ennätysvahtia – erityisesti näiden elintarvikkeiden hinta nousee nyt vauhdilla. <https://www.hs.fi/talous/art-2000009068416.html>. Viitattu 16.10.2022.
10. Hatab, Assem Abu & Tirkaso, Wondmageng Tafesse & Tadesse, Elazar & Lagerkvist, Carl-Johan. 2022. An extended integrative model of behavioural prediction for examining households’ food waste behaviour in Addis Ababa, Ethiopia. Resources, Conservation & Recycling 179. Viitattu 16.10.2022.
11. Stancu, Violeta & Lähteenmäki, Liisa. 2022. Consumer-related antecedents of food provisioning behaviors that promote food waste. Food Policy volume 108. <https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306919222000197>. Viitattu 15.10.2022.
12. Aydin, Hatice & Aydin, Cecil 2022. Investigating consumers’ food waste behaviors. An extended theory of planned behavior of Turkey sample. Cleaner Waste Systems 3. <https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2772912522000367>. Viitattu 16.10.2022.
13. Attiq, Saman & Habib, Muhammad Danish & Kaur, Puneet & Hasni, Muhammad Junaid Shahid & Dhir, Amandeep.2021. Drivers of food waste reduction behaviour in the household context. Food Quality and Preference 94. Viitattu 16.10.2022.
14. Hävikki reseptit. 2022. <https://www.saasyoda.fi/h%C3%A4vikkireseptit>. Viitattu 25.10.2022.
15. On aika laskea hävikkiä. <https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home>. Viitattu 25.10.2022.
16. Bauer, Jan M. & Aarestrup, Simon C. & Hansen, Pelle G. & Reisch, Lucia A. 2022. Nudging more sustainable grocery purchases: Behavioral innovations in a supermarket setting. Technological Forecasting & Social Change 179 (2022).