Hyppää pääsisaltöön
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin
Pystyt vaikuttamaan omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi; me tarjoamme luotettavia reseptejä siihen.
0

Saako vanhanakin tuntea tuulen?

Terveyden edistämisen bloggaajat · 18.1.2023

”Jos mumma olisi rangaistusvanki tai lypsylehmä, hänellä sentään olisi joku oikeus päästä ulos!”, on joskus kuultu keskusteluissa vanhustenhoidon tasosta ja tilanteesta. Onko tämä totta?

Rangaistusvankien osalta pääsääntöisesti kyllä, lypsylehmien osalta vain osittain, mutta entä mumma? Onko paljon iäkkäitä ihmisiä, joiden ympäristö on supistunut seinien sisäpuolelle, eivätkä he enää saa tuntea tuulta, sadetta, pakkasen puremaa tai auringon välkettä puiden lehvien läpi?

On yllättävän vaikea selvittää, miten ikääntynyt väestömme ulkoilee. Suomessa ei tehdä järjestelmällisesti vanhuspalveluiden asiakaskyselyitä, toisin kuin monissa muissa maissa. Viimeisin THL:n kysely (2021) kartoitti tilannetta ”koronaepidemian aikana”, ja silloin vastanneista kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista 30 % kertoi päässeensä liikkumaan ulkona vähemmän kuin olisi halunnut, ja 20 % ei lainkaan. Siis joka viides ei lainkaan! Koronaa ei voi yksin syyttää: myös vuonna 2016 tehdyssä vastaavassa kyselyssä alle puolet vastanneista koki pääsevänsä ulkoilemaan riittävästi.

Ei vanhuksia tietenkään pahalla tahdolla pakoteta sisätiloihin. Sehän ei olisi kenenkään etu. Ulkoilun positiiviset vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ovat huomattavia, ja vieläpä sitä vaikuttavampia, mitä heikommat lähtökohdat ihmisellä on. Jos ulkoiluun liittyy pääsy viheralueille, vaikutus tehostuu. Luonnossa oleilulla ja jopa luonnon katselulla tiedetään olevan merkittäviä vaikutuksia elämänlaatuun ja mielentilaan.

Vaikka elämänlaadulle ei laskettaisi hintaa, terveyden ja toimintakyvyn menetyksellä sellainen on. Nykyisellään Suomessa elää lähes 400 000 yli 70-vuotiasta, jotka eivät selviä puolen kilometrin kävelystä. Kun liikkumiskyky menetetään, seuraa usein kotihoidon tarve (kustannukset 14 000 e/hlö vuodessa) tai kaatumisvaaraan (hoitokustannuksiltaan 31 000 e/hlö).

 

Ulkoilun esteitä

Tutkimuksissa ikäihmisten kokemat ulkona liikkumisen esteet ovat konkreettisia: hankalia portaita, raskaasti avattavia ovia, puuttuvia tai kalliita liikenneyhteyksiä, kaatumisriskiä liukkailla, huonoja valaistuksia, vessojen ja levähdyspaikkojen puutteita, ja koettua turvattomuutta esimerkiksi nuorisojoukkojen vuoksi.

Jos ulkoilu ikääntymisen, sairauden tai vamman vuoksi on käynyt mahdottomaksi ilman apua, ihminen jää melko lailla perheen ja muiden omien tukiverkkojen, tai vapaaehtoistoimijoiden varaan. Mikä kiusallista: vielä itsenäisesti asuvien, mutta ulkoiluun jo apua tarvitsevien kohdalla tätä apua on saatavilla vielä huonommin kuin laitoksissa. (?) Ulkoilun avustaminen harvoin kuuluu kuormitetun kotihoidon palveluihin, ja esimerkiksi Helsingissä se on Seniori-infon mukaan täysin järjestöjen varassa silloin kun sukua tai ystäviä ei ole.

Este voi olla myös omassa mielessä. Ruotsissa 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan yhdeksi keskeiseksi syyksi ulkoilun vähenemiselle on paljastunut se, että iän myötä liikkumisen tavan pitäisi muuttua. Ihminen voi objektiivisesti ottaen olla vielä varsin hyvässä kunnossa, mutta jos ei enää pysty liikkumaan niin kuin on tottunut, kokeekin olonsa toivottoman raihnaiseksi ja kyvyttömäksi.  Tässä kohdassa meistä jokainen voi olla läheisensä tai asiakkaansa sparraaja ja haastaja: et kai anna aiemmin juoksemiesi maratonien olla este kävelystä nauttimiselle tänään?

 

Tavoiteohjelmissa vai laissa?

Ikääntyneiden hoidon laatusuosituksissa (STM) ulkoilua ei mainita, mutta liikkumisesta yleensä ja sen toimintakykyä ylläpitävästä vaikutuksesta puhutaan paljon. Erilaisissa palveluasumisen sopimuksissa ulkoilu saatetaan huomioida, esimerkiksi Helsingin palveluasumisen sääntökirjassa.  WHO:n Age friendly cities -ohjelmassa, Suomen kestävän kehityksen tavoitteissa (Agenda 2030) ja monen kaupungin omissa visioissa viheralueiden ja julkisen tilan saavutettavuutta myös ikäihmisille pidetään tärkeänä terveys- hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksenä.

Käsitys, että ”mumman” puolia ei loppujen lopuksi pidä yhteiskunnassa kukaan, on silti oikein. Vanhuksilla tai sairailla ei ole mitään erityistä oikeutta ulkoiluun. Valtion liikuntaneuvoston ehdotus eduskuntavaalitavoitteeksi ensi vuodelle onkin virkistävä: ”subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille!”

Miten sellainen organisoitaisiin?

 

Mahdollistamisia

Esimerkiksi laatimalla ikääntyneen kanssa yhteinen liikkumissopimus, kuten Helsingin kotihoidossa voidaan tehdä – vaikka sopimus ei lisää resursseja, se voi kannustaa hyödyntämään olemassa olevia. Kampanjoimalla ja osallistumalla kampanjoihin, kuten Ikäinstituutin Vie vanhus ulos.  Korttelikävelyillä joko itse järjestäen tai osana organisoitua ikääntyneiden liikuntaa, kuten Itä-Helsingissä. Tarjoamalla liukkaaseen aikaan mahdollisuuden pitää kävelykuntoa yllä sisätiloissa, kuten Turun rospuuttokävelyvuoroilla.  Organisoimalla ja tukemalla seniorien kerhoja  tai ulkoilukaveritoimintaa – vaikka koiran kanssa.  Viitoittamalla muistireittejä kunnan tai kaupungin tärkeisiin paikkoihin. Uudenlaisilla, tarkoin sijoitetuilla ja suunnitelluilla, yhteisöllisillä asumisratkaisuilla kuten Lammin Pellavakoti ja jyväskyläläiset Ilona-asumisoikeusasunnot – tai vielä luovemmin, kuten ottamalla opiskelijoita asuinkavereiksi vanhuksille, Hollannin kuuluisan Humanitas -yksikön malliin.

Kannattaa myös tutustua Voimaa vanhuuteen– ja Ikiliikkuja -ohjelmiin, jotka tekevät vaikuttavaa työtä iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana.

Lisäksi tietenkin, kaupunkisuunnittelua ja sen budjetointia olisi aina syytä vilkaista  esteettömyyssilmälasien läpi, jotta ratkaisut olisivat toimivia myös ikääntyneelle liikkujalle.

 

Parveke elämän reunalla

Lopuksi katse parvekkeisiin. Pitkän aikaa sairaalarakennuksiin tehtiin jokaisen osaston päähän paitsi oleskelu- ja ruokailutilaa, myös laajat parvekkeet. Raittiin ilman katsottiin tekevän toipilaille hyvää. On hienoa, että tällainen ajattelu on taas palaamassa. Helsingin Malmin sairaalarakennuksessa (2014) joka osastolla on oma laaja parvekkeensa. Peijaksen sairaalan uudisrakennukseen (2025-2027) suunnitellaan istutuksia terassille, jonne olisi pääsy jokaisesta potilashuoneesta.

Jos ihminen on sairaalassa vaikkapa elämänsä viimeisiksi tiedettyinä viikkoina, ei ulkoilun tai viheralueiden pitkäaikaisilla terveysvaikutuksilla enää ole merkitystä. Kuolevan potilaan käypä hoito -suosituksessa ulkoilu kuitenkin huomioidaan. Jospa halutessaan pääsisi vielä tuntemaan sen tuulen, vaikka vuoteesta käsin. Niin pieni asia. Voisiko sitä pitää ihan ihmisoikeutena?

 

Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat;

Salla Koiranen – röntgenhoitaja, Emilia Lehtomäki – fysioterapeutti, Karla Loppi – terveydenhoitaja, Riina Vähätiitto – sairaanhoitaja.

Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.

 

Lähteet:

Voimaa Vanhuuteen. Ulkoilu. Ikäinstituutti. Päivitetty 2015.

Kehusmaa, Sari & Siltanen, Sini & Leppäaho, Suvi 2021. Hyvinvointi Korona-Aikana – Tuloksia Vanhuspalvelujen Asiakastyytyväisyyskyselystä. Tutkimuksesta Tiiviisti 10/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Rappe, Erja 2020: Ulkoilu on sallittua. Iästä ja elämästä -blogi. Ikäinstituutti.

Dennis, Matthew & Cook, Penny A. & James, Philip & Wheater, C. Philip & Lindley, Sarah J. 2020. Relationships between health outcomes in older populations and urban green infrastructure size, quality and proximity. BMC Public Health. 20 (626). 1–15.

Zingmark, Magnus & Ankre, Rosemarie & Wall-Reinius, Sandra 2021. Promoting outdoor recreation among older adults in Sweden – a theoretical and empirical foundation for the development of an intervention. Archives of public health. 79(1): 232.

STM 2020: Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31

STM 2020: Laatusuositus Hyvän Ikääntymisen Turvaamiseksi Ja Palvelujen Parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena Ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29.

Valtion liikuntaneuvosto 2022. Valtion liikuntaneuvoston esitykset eduskuntavaalitavoitteiksi 2023.

Kuvat:

Photos by Juliana Marx on Unsplash, John Thomas on Unsplash, Tapio Haaja on Unsplash

 

 

ElämänlaatuEsteettömyysHoidon laatusuosituksetKansallinen ikäohjelma vuoteen 2030ToimintakykyUlkoilu

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
      Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn…
      21.5.2021
    • Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      18.6.2021
    • KUMI KUNNIAAN!
      KUMI KUNNIAAN!
      1.12.2021

    Terveyden edistämisen bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita. Aiheet liittyvät yksilön ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen terveysviestinnän avulla.

    Uusimmat jutut

    • Saako vanhanakin tuntea tuulen?

      18.1.2023
    • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta

      23.5.2022
    • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?

      29.3.2022

    Arkisto

    • ▼ 2023 (1)
      • ▼ tammikuu (1)
        • Saako vanhanakin tuntea tuulen?
    • ► 2022 (2)
      • ► toukokuu (1)
        • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta
      • ► maaliskuu (1)
        • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?
    • ► 2021 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • KUMI KUNNIAAN!
      • ► marraskuu (2)
        • Liiku ja pysy terveenä!
        • Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista
      • ► lokakuu (2)
        • Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
        • Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
      • ► syyskuu (2)
        • Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
        • Eikö enää edes saa istua?
      • ► elokuu (1)
        • Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
      • ► kesäkuu (1)
        • Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      • ► toukokuu (2)
        • Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
        • Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
      • ► huhtikuu (2)
        • Elämäntapamuutoksella kestävämpää hyvinvointia muotidieettien sijaan!
        • Ehkäisy ei ole vain tyttöjen juttu - tehdään ehkäisystä meidän kaikkien yhteinen asia!
      • ► maaliskuu (2)
        • Lapsen suun terveys on vanhemman juttu
        • Työkyvyn arvioinnilla vaikuttavuutta työterveyshuollon käytäntöön
      • ► helmikuu (1)
        • Aivojen terveydeksi
      • ► tammikuu (3)
        • Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
        • Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!
        • Olisiko sinulla tauon paikka? -Työhyvinvointia mikrotauoilla
    • ► 2020 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
      • ► marraskuu (2)
        • Lihavuuden vaikutus mieleen
        • Määrittääkö perheesi sinut ja elämäsi suunnan?
      • ► lokakuu (2)
        • Terveyserot meillä ja muualla
        • Raskausdiabetes, mitä sitten?
      • ► syyskuu (1)
        • Nuorten suun terveyskäyttäytyminen huolestuttaa
      • ► elokuu (1)
        • Monialainen yhteistyö terveyden edistämisessä
      • ► kesäkuu (1)
        • Kielletäänkö jatkossakin vai kokeillaanko uutta?
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni – kaikkien kaveri
      • ► maaliskuu (1)
        • Hengähdä hetki luonnossa
      • ► helmikuu (1)
        • Palleahengityksen terveysvaikutukset
      • ► tammikuu (1)
        • Muuttuiko liikunnan käsite uuden liikkumisen suosituksen myötä?
    • ► 2019 (2)
      • ► joulukuu (1)
        • Liikunta lisää terveyttä myös iäkkäänä
      • ► marraskuu (1)
        • HPV-rokote, tyttöjen ja poikien yhteinen juttu!

    Avainsanat

    älypuhelimet Arjen aktiivisuus Artificial intelligence Ehkäisy elämäntapamuutos elvyttävä Esteettömyys hiilijalanjälki HPV-virus hyötyliikunta hyvinvointi istuva elämäntapa itsensä unohtaminen kansansairaudet Keskeytykset kestävyyskunto Klamydia Kohdunkaulasyöpä lapsen suun terveyden edistäminen lihavuus Liikunnan tukeminen Liikunta mikrotauko mindfulness moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen raskauden keskeytys raskaus ravitsemus ravitsemussuositukset rentoutus ruokavalio tauko terveyden edistäminen terveys Terveyserojen torjuminen terveysriski terveysvaikutus tietoisuustaito Toimintakyky työhyvinvointi uni uuden oppiminen

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!