Hyppää pääsisaltöön
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin
Pystyt vaikuttamaan omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi; me tarjoamme luotettavia reseptejä siihen.
0

Työkyvyn arvioinnilla vaikuttavuutta työterveyshuollon käytäntöön

Terveyden edistämisen bloggaajat · 8.3.2021

Työterveyshuollon keskeisimmät tavoitteet ovat työkyvyn edistäminen, ylläpito ja sen heikkenemisen ehkäisy. [4,5] Työterveydessä usein asioivan työntekijän heikoksi koettu terveys ja työkyky ovat yhteydessä kohonneisiin työterveyshuollon kustannuksiin. [1] Työkykyyn vaikuttavatkin muun muassa terveysongelmat ja ylipaino, jotka ennustavat heikentynyttä työkykyä.[3] Työkykyriskissä olevat henkilöt käyttävät työterveyttä useammin ja tämä lisää työterveyden palveluiden kohdentamista ja kustannuksia työkyvyn parantamiseksi. Millä sitten voitaisiin vaikuttaa työikäisten työkykyyn paremmin?  Voiko työkykyä selvittää yksittäisellä kysymyksellä?

 

Työterveysasiakkaan omalla arviolla työkyvystä on vaikutusta sairauspoissaoloihin

Helsingin kaupungin työterveyshuollossa mitattiin vuodesta 2016 lähtien henkilöasiakkaiden työkykyä pyytämällä heitä arvioimaan käynnin yhteydessä omaa työkykyä asteikolla 0-10. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työntekijät arvioivat oman työkykynsä ja millainen on työkyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja yksilökäynneistä johtuvat työterveyshuollon kustannukset.  Tuloksista ilmeni, että koetun työkyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja kustannuksiin oli selkeä. Työkykynsä hyväksi kokeneilla oli 81 % vähemmän sairauspoissaoloja ja 68 % vähemmän työterveyden käynneistä aiheutuvia kustannuksia kuin henkilöillä jotka arvioivat työkyvyn heikoksi.[1]

 

Koetun työkyvyn arviointi

Koetun työkyvyn arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa varhain ne henkilöt, joilla on merkkejä työkyvyn heikkenemisestä sekä kohdistaa työssä jatkamisen interventioita näille henkilöille.

Yksittäisellä kysymyksellä, jossa pyydetään arvioimaan omaa työkykyä asteikolla 0-10, voidaan selvittää työkykyä ja ennustaa sairausloman tarvetta. Asteikko luokitellaan siten, että vastaus 0-5 tarkoittaa heikkoa työkykyä, 6-7 alentunutta työkykyä ja 8-10 hyvää työkykyä. [2] Oman työn ohella olen pohtinut, että koetun työkyvyn arvio on yksinkertainen ja edullisesti toteutettava menetelmä, joka voi toimia muidenkin toimijoiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon apuna asiakkaiden työkykyriskin tunnistamisessa. Työterveyshuollon on tärkeää seurata työntekijöiden työkykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia moniammatillisesti ja jatkuvasti sekä tarvittaessa käynnistää työkykyä tukevia toimia jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta työterveyshuollon käyttöön ja kehittämiseksi tarvittaisiin lisää tietoa interventioiden vaikuttavuudesta, joiden avulla voidaan jatkossa kohdentaa tehokkaita toimenpiteitä riskissä oleville työntekijöille. [1]

Kirjoittaja Meri Koponen on terveydenhoitaja (AMK) joka työskentelee työterveyshuollossa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

 

Lähteet

Kuva: Terveystalo

Hynninen Y, Voltti S, Pohjonen T, Tuovinen E, Leskelä R. Työntekijän koettu työkyky ennustaa sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia. Työterveyslääkäri 2020;75:2138-43.

Ilmarinen J. The Work Ability Index. Occupational Medicine 2007;57:160.

Pihlajamäki M, Uitti J, Arola H ym. Self-reported health problems and obesity predict sickness absence during a 12-month follow-up: a prospective cohort study in 21 608 employees from different industries. BMJ Open 2019:9:e025967.

Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383.www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383.

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuollonkäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1.1.2014.https:/www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708.

 

 

 

 

 

 

 

 

Koettu työkykyTyökyvyn arviointiTyökyvyn edistäminen

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
      Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
      26.1.2021
    • Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      18.6.2021
    • Liiku ja pysy terveenä!
      Liiku ja pysy terveenä!
      18.11.2021

    Terveyden edistämisen bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita. Aiheet liittyvät yksilön ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen terveysviestinnän avulla.

    Uusimmat jutut

    • Olisiko sinusta ruokahävikin vähentäjäksi?

      22.3.2023
    • Saako vanhanakin tuntea tuulen?

      18.1.2023
    • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta

      23.5.2022

    Arkisto

    • ▼2023 (2)
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Olisiko sinusta ruokahävikin vähentäjäksi?
      • ▼ tammikuu (1)
        • Saako vanhanakin tuntea tuulen?
    • ►2022 (2)
      • ► toukokuu (1)
        • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta
      • ► maaliskuu (1)
        • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?
    • ▼2021 (19)
      • ▼ joulukuu (1)
        • KUMI KUNNIAAN!
      • ▼ marraskuu (2)
        • Liiku ja pysy terveenä!
        • Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista
      • ▼ lokakuu (2)
        • Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
        • Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
      • ▼ syyskuu (2)
        • Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
        • Eikö enää edes saa istua?
      • ▼ elokuu (1)
        • Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      • ▼ toukokuu (2)
        • Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
        • Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Elämäntapamuutoksella kestävämpää hyvinvointia muotidieettien sijaan!
        • Ehkäisy ei ole vain tyttöjen juttu - tehdään ehkäisystä meidän kaikkien yhteinen asia!
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Lapsen suun terveys on vanhemman juttu
        • Työkyvyn arvioinnilla vaikuttavuutta työterveyshuollon käytäntöön
      • ▼ helmikuu (1)
        • Aivojen terveydeksi
      • ▼ tammikuu (3)
        • Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
        • Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!
        • Olisiko sinulla tauon paikka? -Työhyvinvointia mikrotauoilla
    • ►2020 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
      • ► marraskuu (2)
        • Lihavuuden vaikutus mieleen
        • Määrittääkö perheesi sinut ja elämäsi suunnan?
      • ► lokakuu (2)
        • Terveyserot meillä ja muualla
        • Raskausdiabetes, mitä sitten?
      • ► syyskuu (1)
        • Nuorten suun terveyskäyttäytyminen huolestuttaa
      • ► elokuu (1)
        • Monialainen yhteistyö terveyden edistämisessä
      • ► kesäkuu (1)
        • Kielletäänkö jatkossakin vai kokeillaanko uutta?
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni – kaikkien kaveri
      • ► maaliskuu (1)
        • Hengähdä hetki luonnossa
      • ► helmikuu (1)
        • Palleahengityksen terveysvaikutukset
      • ► tammikuu (1)
        • Muuttuiko liikunnan käsite uuden liikkumisen suosituksen myötä?
    • ►2019 (2)
      • ► joulukuu (1)
        • Liikunta lisää terveyttä myös iäkkäänä
      • ► marraskuu (1)
        • HPV-rokote, tyttöjen ja poikien yhteinen juttu!

    Avainsanat

    Agenda 2030 aivoterveys avoin mieli elämäntapamuutos Hoidon laatusuositukset hyötyliikunta hyvinvointi Johtaminen Kannabis Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 Kondomi lapsen terve kasvu lihavuus liikkumisen suositus Liikunta masennus Monianaisuusjohtaminen Monikulttuurisuus niukkaenerginen dieetti nukkuminen onnistunut omahoito painonhallinta palautuminen pallea Poikien rokotusohjelma raskaus ravitsemussuositukset sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta suun terveyden edistäminen syrjäytymisvaara Tekoäly terveyden edistäminen Terveydenhuolto terveys Terveyserot terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tietoyhteiskunta työhyvinvointi Työkyvyn edistäminen Tyttöjen rokotusohjelma Ulkoilu uni univaikeudet ympäristövastuullinen ruokavalinta

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste