Sairaalasängyssä makaa pieni lapsi, joka yrittää saada vanhempiensa huomiota jokeltelemalla ja leluja heiluttelemalla. Sängyn vierellä sekä äiti että isä ovat keskittyneet selailemaan älypuhelimiaan, eivätkä huomaa lapsensa yritystä saada heiltä huomiota. Hoitajan tullessa huoneeseen toinen vanhemmista kohottaa katseensa pois puhelimesta, mutta toisen katse pysyy liimattuna ruutuun. Surullinen, mutta valitettavasti jo aika yleinen näky ainakin niille, jotka työskentelevät sairaaloissa lastenosastoilla. Ja jopa jo kätilöt synnytyssaleissa joutuvat ajoittain rajoittamaan vanhempien älypuhelinten käyttöä synnytyksen aikana, jotta vanhemmat keskittyisivät synnytykseen ja uuden vauvan tuloon sen sijaan, että jakaisivat tapahtumat reaaliajassa sosiaalisessa mediassa. Eikä ilmiö näy vain sairaaloissa, vaan samaan saattaa törmätä esimerkiksi leikkipuistossa, joissa vanhemmat keskittyvät mieluummin puhelimiinsa kuin lastensa leikkeihin.
Sinänsä ilmiö ei ole ihmeellinen, koska suomalaisten älypuhelimen käyttö on lisääntynyt runsaasti 2000- luvulla, kiitos nopeasti kehittyvän teknologian. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 internetiä käytti 16–89-vuotiaista suomalaisista 89 prosenttia ja heistä 76 prosenttia kävi internetissä monta kertaa päivässä. Yleisimmin internetiä käytetään juuri älypuhelimilla. (1)
Vanhempien älypuhelinten käyttö on kuitenkin nostanut esiin huolestuneisuuden lasten parissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa, sillä liiallinen älypuhelimen käyttö voi häiritä lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Älypuhelinta käytettäessä katsekontakti vanhemman ja lapsen välillä voi katketa ja huomio kiinnittyy lapsen sijasta älypuhelimeen, mikä voi heikentää vuorovaikutussuhteen syntymistä vanhemman ja lapsen välille. (2)
Sekä sanallisen että ei-sanallisen vuorovaikutuksen heidän välillään on todettu vähenevän, mikäli vanhempi käyttää mobiililaitetta lapsen seurassa. Laitteella vietetyn ajan voidaan pelätä vaikuttavan negatiivisesti lapsen kehitykseen, mikäli se on pois lapsen ja vanhemman välisestä kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta ja muusta toiminnasta (3)
Vuorovaikutussuhteen kehittyminen
Vauvalla on alusta alkaen kyky ja tarve olla vuorovaikutuksessa. Ensimmäisissä ihmissuhteissa vauva oppii, minkälainen hän on, minkälaisia muut ihmiset ovat, miten hänen läheisensä kohtelevat häntä ja miten hän itse vaikuttaa heihin. Lapsen mieleen syntyy malli yhdessä olemisesta. Se on pohja sille, miten hän myöhemminkin ennakoi vuorovaikutustilanteita, osallistuu niihin, havainnoi ja tulkitsee niitä. Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista ensivuosina. Riittävän hyvä vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhempien välillä on nykytiedon valossa erityisen tärkeää. (4)
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Älypuhelinten yleistymisen myötä on kehittynyt uusia sosiaalisia normeja siitä, kuinka yhteisöjen jäsenten oletetaan erilaisiin yhteydenottoihin vastaavan. Kaveripiirissä saatetaan olettaa, että viesteihin vastataan heti niiden saavuttua, tai vanhemmat olettavat toisen olevan aina tavoitettavissa. Tällaisten sosiaalisesti velvoittavien normien risteyksessä yksilön pitäisikin kyetä päättämään, miten hän älypuhelimensa kanssa toimii. (5) Olisiko mahdollista, että lapsen kanssa oleva vanhempi päättäisikin huomioida vain tulevat puhelut ja selata viestejä ja sosiaalisen median kanavia vaikka silloin kun lapsi nukkuu? Tai voisivatko vanhemmat vuorotella niin, että silloin kun toinen tarvitsee tai selaa puhelintaan, niin toinen olisi lapsen käytettävissä?
Jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden ja turvallisen kasvuympäristön, missä opetella sosiaalisia taitoja vanhempien ilmeitä, eleitä, puhetta sekä yleisiä käytösmalleja matkimalla. (6) Kaikkien vanhempien tulisikin aika ajoin miettiä omia käytöstapojaan sekä – mallejaan, käyttäydynkö niin kuin haluaisin lapseni isompana käyttäytyvän?
Älypuhelinten käytön voisi ottaa puheeksi myös neuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriö (7) on linjannut, että neuvolatoimintaan sisältyvät ”lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta” sekä ”vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen”, jotka pitävät sisällään toimivan vuorovaikutussuhteen. Keskustelun älypuhelinten käytöstä voisi ottaa rutiiniksi, kun kartoitetaan lasten tilannetta. Jatkossa olisi muutenkin hyvä, että jo neuvolassa käsiteltäisiin median käyttöä perheissä ja sen vaikutuksia perheen hyvinvointiin.
Kirjoittaja Anu Nyström työskentelee sairaanhoitajana (AMK) Uudessa lastensairaalassa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähteet
(1)Tilastokesku 2018.Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2018. Verkkodokumentti <https://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tie_001_fi.html> Luettu 24.11.2020
(2)Kalland M. 2018. Miten tukea perheiden hyvinvointia? Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2018/mirjam_kalland3_miten_tukea_perheiden_hyvinvointia5_id_14098.pdf
(3) Radesky, J. S., Kistin, C. J., Zuckerman, B., Nitzberg, K., Gross, J., Kaplan-Sanoff, M., … & Silverstein, M. (2014). Patterns of mobile device use by caregivers and children during meals in fast food restaurants. Pediatrics, 133(4), 843‒849.
(4) MLL 2018. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. Verkkodokumentti. <https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/ > Luettu 24.11.2020
(5) Mantere, Eerik – Raudaskoski, Sanna 2015. Kun matkapuhelin vie vanhemman huomion. Teoksessa Lahikainen, A – Mälkiä, T – Repo, K (toim.): Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino. 205-226.
(6) Raudaskoski, Sanna., Mantere, Eerik., Valkonen, Satu 2017. The influence of parental smartphone use, eye contact and “bystander ignorance” on child development.. Saatavissa: <https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117585/the_influence_of_parental_smartphone_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y> Luettu 2.12.2020
(7) Sosiaali- ja terveysministeriö. (2018). Neuvolat. Verkkodokumentti. <https://stm.fi/neuvola> Luettu 3.12.2020
Ei kommentteja