Harrastaminen hyvinvoinnin tukena
Mikä tahansa mielekäs harrastus tukee kouluikäisen lapsen mielenterveyttä, hyvinvointia sekä pystyvyyden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kouluiän harrastamisen positiiviset vaikutukset yltävät aikuisuuteen saakka. Näihin kuuluvat muun muassa terveellisten elämäntapojen rakentuminen, myönteinen vaikutus tulevaan työkykyyn sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy. Harrastaminen lisää sosiaalisia suhteita, opettaa tunnesäätelyä sekä tarjoaa onnistumisen kokemuksia, jolloin luottamus omiin kykyihin kasvaa. [1,2] Harrastuksista voi saada ystäviä sekä luottamuksellisen ja turvallisen suhteen aikuiseen, esimerkiksi harrastuksen ohjaajaan. Merkitys korostuu niillä kouluikäisillä, joilla ei ole turvallista aikuista muuten läsnä arjessa. [3]
Kouluikäisten hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet
Hyvinvoinnin eri osa-alueilla on nähtävissä erojen kärjistymistä itsensä hyvinvoiviksi kokevien ja pahoinvoivien välillä. Kouluikäisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt ja syrjäytymisvaara koskettaa yhä useampia. Joka neljäs kouluikäinen nuori on kokenut mielenterveyden ongelmia. [4] Koululaisista jopa 40 prosentilla fyysinen kunto on tasolla, jossa voi olla vaikeuksia suoriutua arkiaskareista väsymättä. Tämä voi näkyä jaksamisen haasteina kävellä koulumatka, liikkua maastossa sekä kantaa ja nostaa koulu- ja harrastusvälineitä. [5]
Lapsiperheköyhyys heikentää hyvinvoinnin ja harrastamisen edellytyksiä. Suomessa lapsiperheköyhyys koskee noin 150 000–180 000 lasta. Lapsiperheköyhyys ei ole vähentynyt Suomessa viimeiseen 30 vuoteen, vaikka se on hallitusohjelmissa ollut esillä. Vuonna 2022 lapsiperheköyhyyden osuus kasvoi edelleen. [6] Nykyisen hallituksen kaavailemat kiristykset tulevat toteutuessaan heikentämään heikoimmassa asemassa olevien perheiden perusturvaa entisestään, minkä seurauksena lapsiperheköyhyys ei ainakaan vähene [7].
Terveyserojen kaventaminen edellyttää rakenteisiin puuttumista
Koululaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää turvallisen, sosiaalisen ja mielekkään arjen kautta. Tasavertaisesti mielekkään vapaa-ajan vieton mahdollistaminen ja tukeminen harrastamalla on tähän konkreettinen keino. Kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan näkökulmasta koululaisten hyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä. Agenda 2030 tavoitteet 3 (terveellinen elämä ja hyvinvointi), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) korostavat yhteiskunnallista vastuuta kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden saavuttamiseksi koululaisia unohtamatta [8].
THL:n kouluterveyskyselyn tulosten perusteella harrastamisen määrä vaihtelee eri alueilla [9]. Hallitusohjelman 2023 ja harrastamisen Suomen mallin tavoitteina on mahdollistaa jokaiselle koululaiselle yksi ilmainen ja mieluisa harrastus [4,10]. Tämä on varsin kunnianhimoinen ja tärkeä valtakunnallinen tavoite, jonka toteuttamisen rakenteet vaikuttavat kuitenkin olevan alueellisten toimijoiden eli kuntien harteilla ilman velvoittavaa lainsäädäntöä. Toteutus jää silloin täysin kunnan oman arvion ja motivaation varaan.
Maltillisilla investoinneilla suuri hyöty
Kuntien ja valtionhallinnon tulisi olla kiinnostuneempia siitä, mitä rakenteita ja toimenpiteitä tarvitaan, että tieto olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista on kaikkien kiinnostuneiden löydettävissä mahdollisimman vaivattomasti. Tieto alueen harrastusmahdollisuuksista ja -paikoista sekä kustannuksista tulisi löytää yhtä kanavaa käyttäen. Tämä edellyttää kuntien sähköisten palveluiden ja verkkosivujen päivittämistä ja saavutettavuuden huomioimista. Jyväskylän harrastusneuvonnan verkkosivu on erinomainen esimerkki sivustosta, josta löytyy harrastamisen tiedot kuin myös apua harrastuskulujen (välineet, matkat, lisenssit, seuramaksu jne.) kattamiseksi ja reitti henkilökohtaiseen neuvontaan sitä tarvitseville [11]. Harrastushaku on hyvä tuki Harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestämisessä. Tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntäminen tulee tarjoamaan kuntasektorille uudenlaisia mahdollisuuksia entistä keskustelevampaan avun tarpeen kartoittamiseen ja varmistaen kattavan palvelutarjonnan tiedon alueelta. Avun tarpeen syyn kertomisen tulisi riittää ja järjestelmän ohjata sen pohjalta tarpeeseen liittyvän tiedon luokse.
Kaikki eivät löydä harrastuksen pariin ilman apua. Tuen tarpeessa voivat olla koululaisen lisäksi huoltajat. Avun ja tuen tarvitsijat ja näitä tarjoavat tahot kohtaavat tällä hetkellä toisensa vaihtelevasti ja alueittain on vaihtelua. Harrastamiseen liittyvää neuvontaa tulisi tarjota digitaalisten palveluiden lisäksi matalalla kynnyksellä koululaisten ja vanhempien asiointipaikoissa kuten kouluissa, kirjastoissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kelassa. Alueellista etsivää toimintaa harrastusta kaipaavien koululaisten löytämiseksi ja ohjaamiseksi pitäisi painottaa nykyistä enemmän. Alueilla tulisi myös kartoittaa miten paljon harrastavia ja harrastamattomia koululaisia on.
Sanoista tekoihin
Haastamme sinut kuntapäättäjä käynnistämään harrastusten hakuun ja tukemiseen liittyvien rakenteiden uudistamisen kunnassasi. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen kautta voidaan parantaa harrastamisen mahdollisuuksia ja poistaa esteitä tekemällä yhteistyötä vanhempien, kouluikäisten, harrastuksia tarjoavien järjestöjen, liikuntapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja sosiaalialan toimijoiden kanssa. Toimivat terveyttä edistävät rakenteet voivat lisätä asuinalueen vetovoimaa ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä kunnan palvelujen tarpeeseen positiivisesti.
Valtionhallinnolta peräänkuulutamme nykyistä selkeämpää vastuun kantamista ja kuntia velvoittavien rakenteiden luomista, jotta kouluikäisten harrastamisen tavoitteet saavutetaan jokaisessa kunnassa.
Blogin kirjoittajat: fysioterapeutti (AMK) Annika Kopra, fysioterapeutti (AMK) Henna Mäenluoma, fysioterapeutti (AMK) Annamaija Nyman ja terveydenhoitaja (AMK) Merja Toivonen; Metropolian Terveyden edistämisen YAMK-koulutusohjelmasta.
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet
[1] Soininen, Pirkko 2021. Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus. SOS-lapsikylä. <https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/05/17/harrastuksilla-on-voimaannuttava-vaikutus/>.
Viitattu 20.10.2023.
[2] Valtonen, Maarit & Heinonen, Olli J. & Lakka, Timo A. & Tammelin, Tuija 2013. Lapsuusiän liikunnan merkitys – kardiometabolinen näkökulma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 129 (11). 1153–1158.
[3] Lähteenmaa, Jaana 2021. Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun. Tiedollisia elementtejä Helsingin harrastamisen mallin tueksi. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto.
[4] Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023: 58.
[5] Opetushallitus 2022. Move! -mittaustuloksia. <https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelm%C3%A4%20Move%21-mittaustuloksista%202022.pdf>. Viitattu 7.10.2023.
[6] Rotko, Tuulia & Majlander, Satu & Mesiäislehto Merita (toim.) 2023. Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:16. Helsinki. 11–15.
[7] Pekkarinen, Elina 26.6.2023. Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä hallitusohjelman vaikutuksista lapsiköyhyyteen. < https://lapsiasia.fi/-/kirjelma-valtioneuvoston-jasenille-hallitusohjelmasta2023 >. Viitattu 23.11.2023.
[8] Agenda2030 –toimintaohjelma. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030.<https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.10.2023.
[9] THL 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset. <https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset#alueittain>. Viitattu 21.11.23.
[10] Harrastamisen Suomen malli 2023. Harrastamisen Suomen malli – tietoa. <https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/>. Viitattu 8.10.2023.
[11] Jyväskylä. Harrastusneuvonta. <https://www.jyvaskyla.fi/harrastukset/harrastusneuvonta#no-back>. Viitattu 15.11.2023.
Kuvat:
Pexels.com. Free stock photos & videos you can use everywhere. Browse millions of high-quality royalty free stock images & copyright free pictures.
Kuva 1. Alexander Nadrilyanski: <https://www.pexels.com/photo/selective-focus-photo-of-boys-in-blue-uniform-7307392/> Viitattu 16.11.2023
Kuva 2. Pavel Danilyuk: <https://www.pexels.com/photo/a-woman-teaching-how-to-paint-8382636/> Viitattu 16.11.2023
Ei kommentteja