Erittäin niukkaenerginen dieetti (ENE), ketodieetti, pH-dieetti sekä erilaiset pätkäpaastot kuten 5:2-dieetti, 6:1-dieetti, mehupaasto ja niin edelleen. Erilaisia muotidieettejä nousee koko ajan otsikoihin. Niillä haetaan nopeaa muutosta hyvinvointiin. Suuret lupaukset painon pudotuksesta lyhyessä ajassa kuulostaa helpolta, nopealta ja houkuttelevalta, mutta muotidieetit eivät kuitenkaan tuota kestäviä tuloksia hyvinvoinnin kannalta, vaan siihen tarvitaan pysyvämpää elämäntapamuutosta.

Dieettien haitat

Kuurimaiset dieetit ja nopea laihduttaminen eivät tuota kestäviä tuloksia, koska niihin ei pystytä sitoutumaan pidemmäksi aikaa ja kun dieetti loppuu, palataan yleensä normaaliin ruokavalioon. Sitoutumiseen vaikuttaa dieettien tiukkuus (kalorien rajaaminen), yksipuolisuus ja rajoittuneisuus.  Edellä mainittujen asioiden vuoksi dieetteihin yleensä kyllästytään lyhyessä ajassa, usein noin viikon jälkeen. Dieetit vaativat usein myös erikoisjärjestelyitä sosiaalisissa tilanteissa ja sen vuoksi niitä on vaikea noudattaa.

Dieetit saattavat sallia ainoastaan vain joidenkin ruoka-aineiden käyttöä ja tällöin ruokavalio voi olla jopa terveydelle haitallista, jos se käy hyvin yksipuoliseksi tai se on ravitsemuksellisesti riittämätön. Herätyskellojen pitäisi soida, jos dieetti sisältää vähemmän kuin 1200 kilokaloria päivässä. Ruokavaliot voivat vaikuttaa myös esimerkiksi negatiivisesti veren rasva-arvojen muutoksen. Dieetit voivat sisältää myös ohjeita, jotka ovat ristiriidassa yleisiin ravitsemussuosituksiin.

 

Elämäntapamuutoksen rakentaminen

Elämäntapamuutoksen tekeminen on hyvä aloittaa omien arvojen pohtimisesta. Mitkä ovat minulle tärkeitä arvoja? ovatko tekoni arvojeni mukaisia? Arvot näyttävät suuntaa muutoskokeilulle ja jos teot ovat arvojen kanssa samansuuntaisia, niin se auttaa sitoutumaan muutoskokeiluun. Elämäntapamuutoksen tekeminen ei tapahdu hetkessä, vaan se on prosessi. Prosessi koostuu useammasta eri vaiheesta ja ne ovat: esiharkintavaihe, valmistautumisvaihe, toimintavaihe ja ylläpitovaihe. Repsahdukset kuuluvat myös muutosprosessiin. Niistä on tärkeä oppia ja miettiä, mikä johti repsahdukseen ja miten repsahduksen voisi jatkossa estää. Lähtötilanteen rehellinen arviointi ja tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Tavoitteita tulee asettaa sekä lyhyelle että pidemmälle aikavälille. Tavoitteiden tulee olla realistisia niin, että ne ovat saavutettavissa, sillä saavutetut tavoitteet motivoivat jatkamaan elämäntapamuutosta eteenpäin. Pienetkin muutokset motivoivat!

 

Valitse elämäntapamuutos

Elintapojen pysyvä muuttaminen on ainoa tapa pysyviin tuloksiin. Elämäntapamuutos lähtee liikkeelle pienistä asioista ja päivittäisistä valinnoista. Jos oma terveytemme on meille tärkeä arvo, olemme silloin valmiit tekemään enemmän töitä sen eteen ja valitsemaan paremmin oman terveytemme kannalta. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä elämäntapamuutosta, mutta mitä aikaisemmin sen aloittaa, sen parempi.  Epäterveellisen ravinnon aiheuttamat haitat syntyvät viiveellä vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluessa. Elämäntapamuutos liittyen ravitsemukseen on tärkeää, koska terveellinen ruokavalio lisää hyvinvointia. Se pitää painon kurissa ja ehkäisee monien sairauksien syntymistä kuten joidenkin syöpien, verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja nivelten kulumisen.

 

Kirjoittaja Susanna Airaksinen on erikoissairaanhoidossa työskentelevä sairaanhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa (YAMK).

Lähteet

Aro, Eliina – Heinonen, Liisa – Ruuskanen, Eija 2015. Laihdutuskuurit, laihduttavat dieetit ja valmisteet. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=vav03712>. Luettu 15.10.2020

Huttunen, Jussi 2018. Terveellinen ruoka. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti.  <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935&p_hakusana=terveellinen%20ruoka>. Luettu 15.10.2020

Työterveyslaitos N.d. Arvioi valmiuksiasi elämäntapamuutokselle. Verkkodokumentti. < https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/arvioi-valmiuksiasi-elamantapamuutokselle/ >. Luettu 15.10.2020

Kuvat: Kuvapankki pixabay <www.pixapay.com>

 

 

WHO:n ⁽¹⁾ määritelmän mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveys on merkittävä osa terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella tulisi olisi mahdollisuus asialliseen ja näyttöön perustuvaan tietoon oman seksuaalisuutensa edistämiseksi ja suojelemiseksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014 ̶ 2020 ⁽²⁾ tavoitteena onkin ollut kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen ja sen painopistealueina on ollut lapset ja nuoret, monikulttuurisuus ja miesten seksuaaliterveys.

Yksi keskeinen osa-alue seksuaaliterveyden edistämisessä on raskauden ja seksitautien ehkäisy. Seksuaalikasvatus on yksi keino, millä voidaan vaikuttaa raskauden ja seksitautien ehkäisyyn.

 

Seksuaalikasvatus on kuitenkin aloitettava ajoissa

Yläkoulussa ollaan jo nimittäin osin myöhässä. THL:n Kouluterveyskyselyn ⁽³⁾ tulosten mukaan erityisesti peruskoululaisilta ehkäisy unohtuu liian usein. Noin 15 prosenttia seksiä harrastaneista peruskoululaisista kertoi, ettei ollut edellisessä yhdynnässä käyttänyt mitään ehkäisyä, pojista jopa joka viides. Sama trendi on nähtävissä myös toisen asteen opiskelijoiden vastauksissa. Jälkiehkäisyä käytetään paljon, mikä on raskauden keskeytyksiä ajatellen hyvä asia, mutta ehkäisykeinona jälkiehkäisyä ei tule käyttää.

Hyvä uutinen on, että alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytysten määrä on viime vuosina laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Vähiten 15 ̶ 19-vuotiaiden keskeytyksiä tehdään Norjassa ja Suomessa ⁽⁴⁾.

Lähde Pohjoismaiset raskauden keskeytykset vuonna 2017

Huolenaiheitakin löytyy. Usean vuoden yhtäjaksoisen laskun jälkeen keskeytysten määrä pysyi Suomessa viime vuonna ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Ja alle 20-vuotiaista 10 prosentille oli tehty vähintään yksi aikaisempi keskeytys ⁽⁵⁾.

 

 

Muistetaanhan myös pojat

Suunnittelematon raskaus koskee aina kahta osapuolta. Poikien näkökulma olisi tärkeä muistaa niissä tilanteissa, missä kohdataan raskauden keskeytystä harkitsevia tyttöjä. Väestöliiton PoikaS–hankkeessa ⁽⁶⁾ vuonna 2012 koottiin Poikien puhelimessa esiin tulleita poikien kokemia kriisejä seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyen. Yksi esiin tulleista kriiseistä oli, että pojat eivät voineet luottaa tyttöihin ehkäisyasioissa. Tytöt olivat saattaneet yllättäen kertoa lopettaneensa tai unohtaneensa ehkäisyn ja epäilevänsä olevansa raskaana. Mikäli raskaus oli alkanut, osa pojista ei saanut päättää isyydestään. Moni koki jopa vihantunteita siitä, että heidät jätettiin ulkopuolelle raskautta koskevista päätöksistä – sekä sen keskeyttämisestä että jatkamisesta.

Kondomi on pojan ainoa ehkäisykeino ja ainut väline, joka suojaa myös seksitaudeilta. Nuorta onkin hyvä kannustaa tuplaehkäisyyn etenkin, jos seksiä harrastaa muun kuin vakituisen kumppanin kanssa.

Seksitautitilastoissakin on mietittävää

Suojaamattoman seksin jälkeinen pelko seksitaudista, testeihin hakeutuminen ja todettu tauti aiheuttavat huolta, jopa pelkoa. Seksitautien Käypä hoito ⁽⁷⁾ suosituksen mukaan klamydia on yleisin seksitauti. Vuoden 2017 ilmoitetuista klamydiatartunnoista suurin osa oli nuorilla 15–29-vuotiailla ja n. 60 % tartunnoista esiintyi naisilla, ja heistä joka kolmas oli alle 20-vuotias.

Klamydian aiheuttama infektio on useimmiten oireeton: noin 70 % naisista ja puolet miehistä on oireettomia ja voivat näin olleen tartuttaa tautia tietämättään. Hoitamattomana klamydia voi aiheuttaa sisäsynnytintulehduksen, jonka seurauksena saattaa seurata muun muassa lapsettomuutta. Myös herpes on lisääntynyt nuorilla ⁽⁷⁾.

 Jokainen estetty suunnittelemattoman raskaus  ja seksitauti on tärkeää terveyden edistämistyötä.

 

Miksi ehkäisy sitten unohtuu?

Syitä on varmasti monia. Väestöliitto toteutti vuonna 2017 nuorten netin sivuilla kyselyn, jonka mukaan tavallisimpia syitä ehkäisyn käyttämättä jättämiselle olivat humala, ehkäisystä ei kehdattu jutella kumppanin kanssa tai ehkäisy oli unohtunut hankkia etukäteen. Myös hyvään onneen luottaminen oli osalla nuorista syy ehkäisyn käyttämättä jättämiselle ⁽⁸⁾.  Osaa nuorista ehkäisyn aloittaminen arveluttaa. Muun muassa pelko sivuvaikutuksista (esimerkiksi painon nousu ja epäsäännölliset vuodot) sekä huoli pitkäaikaisemmista terveysvaikutuksista mietityttää osaa nuorista. Pelätään myös, että vanhemmille paljastuu ehkäisyn käyttö ⁽⁹⁾.

Hintakin voi olla kynnyskysymys osalle nuorista. Vanhempi saattaa arvioida nuorensa käytettävissä olevan rahamäärän väärin. Ehkäisy nähdään aikuisen näkökulmasta niin halpana, että uskotaan nuorella olevan siihen varaa. Kondomit maksavat kuitenkin vähintään 50 senttiä kappale, ja ehkäisypillerit noin 5–15 euroa kuukaudessa. Rohkeneeko nuori pyytää lisärahaa ehkäisyyn vanhemmiltaan?

Miten voimme vaikuttaa?

Suunnittelemattomia raskauksia ja seksitauteja voidaan ehkäistä tarjoamalla maksuttomia ehkäisyvalmisteita- ja välineitä. Ehkäisypillerit, -laastarit, ja -renkaat sekä pitkäaikaiset ehkäisykeinot, kuten hormonikapselit tai kierukat, ovat naisten ehkäisykeinoja. Maksuttoman ehkäisyn tulee kuulua kaikille, joten näiden lisäksi sekä miesten että naisten kondomeja on tärkeää jakaa maksutta. Pelkkien ehkäisyvälineiden jakaminen ei kuitenkaan riitä. Nuoret tarvitsevat lisäksi ohjausta ehkäisyn aloitukseen ja käyttöön sekä neuvontaa seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. Osa nuorista voi kaivata myös mahdollisuutta päästä peilaamaan ajatuksiaan ihmissuhteiden iloista ja suruista sekä aikuiseksi kasvamisen haasteista.

Tarjolla tulee olla helposti saavutettavia, matalan kynnyksen seksuaaliterveyspalveluja, jota kautta nuori pääsee tarvittaessa nopeasti myös seksitautitesteihin.

Seksuaaliterveyspalvelujen lisäksi tarvitaan seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatus onkin Suomessa integroituna peruskoulussa opetussuunnitelmiin sekä yläkoulussa ja toisella asteella terveystieto oppiaineeseen. Kulttuurisensitiivisesti toteutettuna seksuaalikasvatus on kaikille sopivaa ⁽¹⁰⁾. Vanhempien myönteinen suhtautuminen ehkäisyasioihin parantaa luottamusta nuoren ja vanhemman välillä ⁽⁸⁾.  Olisi tärkeää, ettei nuoren tarvitsisi salata ehkäisyn käyttöään eikä jäädä yksin ja ilman aikuisen tukea tilanteissa, jotka ovat aikuisellekin vaikeita.

Kun nuori saa sopivaan aikaan iänmukaista ja oikeanlaista tietoa, pystyy hän tekemään valintoja seksuaaliterveytensä edistämiseksi.

 

Hyviä tuloksia nähtävissä jo monissa kunnissa

Vantaalla ⁽¹¹⁾ on tarjottu vuodesta 2013 kaikille naisille mahdollisuutta saada ensimmäinen pitkävaikutteinen ehkäisymenetelmä maksutta. Vantaan ehkäisyohjelma on nelinkertaistanut maksuttoman pitkävaikutteisen ehkäisyn käytön 15–19-vuotiailla ja tämän myötä ikäryhmän raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet yli kolmanneksella. Lisäksi on nähty, että alle 25-vuotiailla pitkävaikutteisten menetelmien tarjoaminen ilmaiseksi on myös kustannustehokasta. Raumalla ⁽¹²⁾ on samoin saatu hyviä tuloksia raskauden keskeytysten ja todettujen klamydioiden vähenemisenä ehkäisyn oltua maksutonta alle 20-vuotiaille jo vuodesta 2011.

Maksuton ehkäisy ei ole vain keino säästää raskaudenkeskeytyskustannuksissa. Maksuton ehkäisy on aina myös inhimillisesti ajateltuna merkityksellinen ja tärkeä asia.                      

Pääministeri Sanna Marinin ⁽¹²⁾ hallitusohjelmaan on kirjattu valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Tulosten perusteella on tarkoitus päättää kokeilun vakinaistamisesta vaalikauden lopulla. Palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille sote-uudistuksen myötä on tärkeää, että valtakunnallisesti saataisiin riittävät ja laadultaan tasa-arvoiset seksuaaliterveyspalvelut kaikille. Nuorilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen seksuaaliterveyteen!

 

 

 

Kirjoittaja Tiina Koskela on opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja, joka opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (YAMK).

Kuvat Tiina Koskela ja Pixabay

Lähteet

⁽¹⁾ WHO 2020. Seksuaali- ja lisääntymisterveys. Verkkodokumentti. https://www.who.int/reproductivehealth/en/. Luettu 11.11.2020.

⁽²⁾ Klemetti, Reija – Raussi-Lehto, Eija (toim.) 2014. Edistä, ehkäise ja vaikuta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 ̶ 2020. Verkkodokumentti. THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf (julkari.fi). Luettu 12.11.2020.

(3) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Kouluterveyskysely. Verkkodokumentti. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=402969&vuosi_0=v20. Luettu 11.11.2020.

⁽⁴⁾ Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019. Tilastoraportti 4/2019. Pohjoismaiset raskauden keskeytykset. Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2017 (julkari.fi).Verkkodokumentti. Luettu

⁽⁵⁾ Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020. Tilastoraportti 26/2020. Raskauden keskeytykset 2019. Verkkodokumentti.  Raskaudenkeskeytykset 2019 (julkari.fi). Luettu 11.11.2020.

⁽⁶⁾ Väestöliitto 2012. Tehoa poikien seksuaalikasvatukseen (PoikaS-hanke). Verkkodokumentti. https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/9ffadd6e6b3f2a01d9b2dc496d80592f/1605553791/application/pdf/3335068/PoikaS-raportti_web.pdf. Luettu 10.11.2020.

⁽⁷⁾ Käypä hoito 2018. Seksitaudit. Verkkodokumentti. https://www.kaypahoito.fi/hoi50087#readmore. Luettu 11.11.2020.

⁽⁸⁾ Väestöliitto 2020. Ehkäisykysely. Verkkodokumentti. Pienen ehkäisykyselyn tulokset – Väestöliitto (vaestoliitto.fi). Luettu 12.11.2020.

 ⁽⁹⁾ Clare, Camille – Squire, Mary-Beatrice, Alvarez, Karem – Meisler, Julia – Fraser, Candice. 2018. Barriers to adolescent contraception use and adherence. International Journal of Adolescent Medicine and Health; Berlin Vol. 30 (4) 2018. Luettu 17.11.2020.

⁽¹⁰⁾ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b. Kulttuurisensitiivinen seksuaalikasvatus. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/kulttuurisensitiivinen-seksuaalikasvatus. Luettu 11.11.2020.

⁽¹¹⁾ Gyllenberg, Frida, 2020. Long-Acting Reversible Contraception Free of Charge: Initiations, User Characteristics, and Induced Abortions. Verkkodokumentti. Long-acting reversible contraception free of charge: Initiations, user characteristics, and induced abortions. (helsinki.fi). Luettu 17.11.2020.

⁽¹²⁾ Yle 2015. Ilmainen ehkäisy käänsi Rauman aborttiluvut laskuun. Verkkodokumentti. https://yle.fi/uutiset/3-7811041. Luettu 10.11.2020.

⁽¹³⁾ Sanna Marinin hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi. Verkkodokumentti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 13.11.2020.