Suuhygienistinä työhöni kuuluu huoltajien ohjaaminen lapsen suun terveyden asioissa eli omahoidossa. Omahoito sisältää hampaiden ja hammasvälien puhdistuksen ohjauksen sekä ravintoneuvonnan, mutta ennen kaikkea lasten vanhempien ollessa kyseessä korostaisin esimerkin voiman! Jos vanhempien omat suun puhdistustottumukset eivät ole säännöllisiä tai ruokavalio sisältää runsaasti herkkuja ja makeita juomia, on haastavaa saada lapsia motivoitua säännölliseen ateriarytmiin ja hampaiden huolelliseen harjaukseen aamuin illoin. Lapselle paras tapa oppia hyvä suun omahoito ja terveelliset ruokatottumukset tulee vanhempien oman esimerkin kautta. Miksi lapsen suun omahoito on vanhempien vastuulla?
Varhain opitut rutiinit säilyvät läpi elämän
Arki voi olla haastavaa lapsiperheissä, johon vaikuttaa myös lapsen oma persoona. Lapsi onkin hyvä totuttaa jo varhain siihen, että aikuinen puhdistaa hänen hampaansa, vaikka lapsi itsekin opettelee harjauksen taitoa. (Neuvokas perhe 5). Terveellisten elintapojen omaksuminen onnistuu helpoiten varhaislapsuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa suun hoidon terveysohjaus puheeksi jo neuvoloissa, joiden olisi hyvä toimia moniammatillisessa yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa. (Hausen 2.) Harjaus suositellaan aloitettavan heti ensimmäisen hampaan puhjettua vauvan suuhun. Näin lapsi tottuu päivittäiseen harjausrutiiniin kaksi kertaa päivässä. Leikin avulla harjausta voi lapsen kanssa harjoitella erityisen hammaspesulaulun kanssa tai palkita lapsi onnistuneesta harjaushetkestä yhteisellä leikkituokiolla. Lapsi tarvitsee vanhemman apua opetellessaan uusia taitoja, esimerkiksi polkupyöräilyä. Aikuinen toimii lapsen apupyörinä myös harjausta opetellessa. Vanhemman apu harjauksessa on tarpeen vähintään 10 ikävuoteen asti, jolloin lapsen käden hienomotoriikka on riittävä (Käypä hoito suositus 4).
Perheissä, joissa lapsi asuu vuoroviikoin toisen vanhemman luona, olisi myös hyvä sopia yhtenevät säännöt siitä, että harjaustottumukset ja herkkupolitiikka pysyvät samoina. Työssäni usein kuulen toisen vanhemman syyllistävän toista, ”kun siellä ei tarkisteta harjaustulosta ja makeaa saa syödä mielin määrin”. Tästä seuraa lapselle hämmennys arjen rutiinien suhteen. Syyllistämällä ja toisen vanhemman moittimisella lapsen suun terveys tuskin kohenee. Lapsen hyvinvointi on molempien vanhempien asia. Vaikka karieksen esiintyminen on hieman vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana 12-vuotiaiden ikäluokassa, on tervehampaisten osuus samassa ikäluokassa romahtanut vuodesta 2017 (5,5%) vuoteen 2019 (0,1%). (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 7). Nämä tilastotiedot puoltavat myös oikeiden suun hoito- ja ravintotottumusten omaksumista jo varhaislapsuudessa.
Avaimet lapsen suun terveyden edistämiseen
Vanhempana voit vaikuttaa lapsesi suun terveydentilaan yksinkertaisilla asioilla. Ole esimerkkinä lapselle ja puhdista omat hampaasi kahdesti päivässä, jolloin lapsenkin on helpompi omaksua tämä tapa. Auta lasta hammaspesussa ja kannusta häntä ylläpitämään säännöllistä harjaustapaa. Juo janoon vettä, mehut ja limut kuuluvat vain erityistilanteisiin, ei päivittäiseen käyttöön. Kansallisten ravitsemussuositusten mukaan lisätyn sokeria saannin ei tulisi olla yli 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista. (Suomalaiset ravitsemussuositukset 6) Ateriarytmin pitäminen säännöllisenä edesauttaa suun terveyttä mutta myös yleisterveyttä ja painonhallintaa lapsenkin osalta. Makeat olisi hyvä keskittää aterian yhteyteen jälkiruoaksi ja nauttia ksylitolia pastillin tai purukumin muodossa ruokailun päätteeksi. (I Love Suu 3) Näillä eväillä lapsellasi on terve suu ja hymy herkässä.
Avainasiat alakouluikäisen suun hoitoon voit kerrata videolta (Espoon kaupunki 1), jonka käsikirjoituksen on tehnyt Espoon kaupungin suun terveydenedistämistyöryhmä, jossa olen jäsenenä.
Kirjoittaja Tarja Hiilovaara-Pulli on suuhygienisti (AMK), joka työskentelee Espoon kaupungin suun terveydenhuollossa ja opiskeli Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähteet
Espoon kaupunki 2018. Suun terveydenedistämistyöryhmä. Video: Suunhoito-ohjeita alakouluikäisen vanhemmille. Saatavana osoitteessa < https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Hammashoito/Nain_hoidat_suun_terveytta>.
Hausen, Hannu 2020. Lasten ja nuorten hammashoidon vaiheet ja sisällölliset haasteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2020. 57:72-75. Verkkodokumentti. < https://journal.fi/sla/issue/view/6110>. Luettu 22.10.2020.
I Love Suu. Suomen Hammaslääkärilitto. Verkkodokumentti. < https://ilovesuu.fi/>. Luettu 17.10.2020.
Käypä hoito suositus 2020. Karies (hallinta). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettaman työryhmän julkaisu. Verkkodokumentti. < https://www.kaypahoito.fi/hoi50078>. Luettu 22.10.2020.
Neuvokas perhe 2020. Suun terveys. Verkkodokumentti. < https://neuvokasperhe.fi/>. Luettu 17.10.2020.
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Ruokavirasto. Verkkodokumentti. < https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf>. Luettu 17.10.2020.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2020. Sotkanet. Verkkodokumentti. <www.sotkanet.fi/tilastohaku>. Luettu 29.10.2020.
Valokuva Tarja Hiilovaara-Pullin kotialbumi, 2002
Ei kommentteja