Väsyttää ja mieli on maassa? Stressaa? Salille tai jumppaan ei huvita lähteä ja rahat ovat vähissä ja paikat jumissa? Taas on tullut istuttua koko päivä. Oletko tullut ajatelleeksi, että tilanne voisi muuttua avaamalla ulko-ovi ja lähtemällä luontoon? Luonnossa liikkuminen Suomessa on helppoa. Melkein kaikkialta ympäriltämme löytyy kohtuullisen matkan päässä lähiluontoa virkistäytymiseen. Luontoliikunta on myös edullista ja jokamiehenoikeuksista saa nauttia melkein kaikissa metsissämme. Metsässä voi liikkua ilman ulkonäköpaineita; siellä ei ole merkitystä minkä kokoinen olet tai miten pukeudut.

 

Tieteellinen näyttö metsän terveysvaikutuksista lisääntyy

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää tutkimustuloksia. Niiden mukaan luonnon positiiviset vaikutukset riippuvat luontoympäristön tyypistä sekä sen koosta. Myös sillä, kuinka usein luonnossa ollaan, kuinka paljon aikaa siellä vietetään ja mitä siellä tehdään, on merkitystä. Terveys ja hyvinvointivaikutukset syntyvät ympäristöaltisteiden vähentymisestä eli käytännössä luonnossa on vähemmän melua ja ilmansaasteita. Myös stressin hallinta ja elpyminen sekä fyysinen aktiivisuus lisääntyvät ihmisen ollessa luonnossa.  Luonto vaikuttaa positiivisesti ihmiseen myös sosiaalisten kontaktien kautta; metsässä voi joko olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa tai vaihtoehtoisesti saada omaa rauhallista aikaa. Lisäksi luonnossa immuunipuolustus vahvistuu. (Tyrväinen ym. 2018.)

 

 

 

 

 

 

 

 

Luontoaltistuksesta positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin

Luontokontaktien keskeisiä terveys- ja hyvinvointihyötyjä ovat stressitilanteista palautuminen sekä liikunnasta saatavat positiiviset vaikutukset. Luonnossa liikkuminen kohentaa koettua terveyttä sekä kuntoa, parantaa mielialaa, auttaa irtautumaan arjesta sekä parantaa itsetuntoa. (Tyrväinen ym. 2018: 1398.) Vireys ja energiatasot kohenevat paremmin kuin muissa liikuntaympäristöissä (Borodulin 2014: 30). Luonnossa on stressistä elvyttäviä ominaisuuksia, jotka näkö-, kuulo- ja hajuaistien kautta vaikuttavat hyvinvointiin (Rappe 2014: 35). Monimuotoisesta luonnosta saadaan myös terveyden kannalta hyödyllisiä kontakteja hyviin mikrobeihin, jotka vaikuttavat positiivisesti immuunijärjestelmäämme. (Haahtela 2014: 20).

Luonnontilainen metsäympäristö elvyttää parhaiten

Hyvinvointia näyttävät tutkimusten mukaan lisäävän parhaiten mahdollisimman luonnonmukaiset alueet. Tällaisia ovat metsät, joissa on laaja biologinen monimuotoisuus. Metsän tulisi olla myös riittävän laaja, jotta kävijä voi kokea luonnon rauhan ja hiljaisuuden. Luontoalueen saasteettomuuden merkityskin on suuri. (Tyrväinen ym. 2017: 8-9.)

Kuinka usein metsään?

Luontoaltistusresepti on yksinkertainen. Terveys -ja hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi lähiviheralueilla tulisi viettää yli viisi tuntia kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vierailla 2-3 kertaa kuukaudessa (Tyrväinen 2014: 18). Kymmenen minuuttia metsässä saa aikaan verenpaineen ja sykkeen laskun. 20 minuuttia metsässä ja mieliala alkaa kohota. Tunti metsässä ja tarkkaavaisuus paranee. Kaksi tuntia metsässä ja elimistön puolustuskyky paranee. (YTHS verkkosivut.)

Mitä siis vielä emmit? Muistatko miltä metsä tuoksuu sateen jälkeen, miltä sammal tuntuu jalan alla tai miltä kuulostaa tuulen humina männikössä? Mene metsään – se kannattaa!

 

Kirjoittaja on Riitta Jokinen, HUS-Kuvantamisessa työskentelevä röntgenhoitaja, joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Metropolia AMK:ssa.

 

Lähteet:

Borodulin, Katja 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Haahtela, Tari 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Rappe Erja, 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Tyrväinen, Liisa-Lanki, Timo-Sipilä, Raija-Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134 (13-14). 1396-1403.

Tyrväinen, Liisa-Savonen, Eira-Maija-Simkin, Jenni 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus (Luke). Saatavana osoitteessa  <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-366-6>

YTHS verkkosivut www.yths.fi/filebank/3243-Luonto_pysty.pdf

kuvat: https://cdn.pixabay.com/photo

Kuormittavatko työkiireet tai painavatko asiat mieltäsi? Tuntuuko elämä suorittamiselta? Koetko riittämättömyyden tunteita? Moni työikäinen aikuinen elää keskellä valtavaa tietotulvaa ja kokee kiireen kuormittavan kehoa ja mieltä. Jatkuva huomion kohdentaminen ja ylläpitäminen edellyttävät ponnisteluja ja kuluttavat voimavaroja. Keho ja mieli saattavat vaatia irtautumista arkipäivän kiireistä ja vaateista. Luonto tarjoaa tähän avun. Jo muutaman minuutin kestävä luontokontakti tarjoaa mahdollisuuden virkistymiseen ja elpymiseen. Luonto tarjoaa tasapainoa ja vastapainoa arjen kiireeseen. Luonnossa oleskelun jälkeen myönteiset tunteet lisääntyvät ja esimerkiksi vihan ja pelon tunteet vähentyvät. Myös kehon fysiologisessa toiminnassa tapahtuu useita myönteisiä muutoksia kuten verenpaine laskee ja lihasjännitys vähenee.^1,2,3,4

 

Koe luonnon lumoava ja elvyttävä vaikutus

Tarkkaavaisuutemme herää ilman ponnisteluja tai tietoista keskittymistä, kun oleilemme luonnossa. Kauniit aamuauringossa kimaltelevat kasteen koristelemat hämähäkin seitit tai auringonlaskun värjäämä punertava taivaanranta lumoaa katsojan. Pimenevässä illassa rauhoittavasti rätisevä, liekehtivä ja lämpöä hehkuva nuotio toimii katseen vangitsijana ja rentouttavana elementtinä. On mielenkiintoista jäädä seuraamaan luonnon tapahtumia ja unohtaa ympäriltä kaikki muu.  Luonnossa aikuinen voi tuntea olevansa kuin pieni lapsi, joka tutkii valtavalla innolla ja täysin uppoutuneena ihmeitä täynnä olevaa maailmaa.  Luonnossa lumoutuessamme irtaudumme arjesta ja koemme yhteyden tunnetta luontoon, mikä mahdollistaa elpymisen.^4,5 Vahvimpia elpymiskokemuksia on saatu oleskelemalla vesistön läheisyydessä sijaitsevissa metsä- tai peltoympäristöissä. ⁶

Luonto vaikuttaa myönteisesti niin stressaantumattomiin kuin stressistä kärsiviin ihmisiin. Kortisolin eli stressihormonin ja adrenaliinin määrät vähenevät kehossa ja mielihyvähormonien kuten serotoniinin ja oksitosiinin määrät lisääntyvät. Luonto houkuttelee ja aktivoi myös liikkumaan. Luonnossa liikkuessa voi valita itse reitin ja päättää vauhdin oman kunnon mukaan. Liikkuminen luonnossa edistää sydämen, hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja vahvistaa lihaksistoa sekä kehittää tasapaino ja koordinaatiota.^2,4

 

Mene luontoon tai tuo luonto lähellesi

Luonto soveltuu kaikille ja se on ilmainen hyvinvoinnin lähde. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset koskettavat kaikkia ihmisiä, vaikka ei kokisi olevansa niin sanottu luontoihminen. Jokainen ihminen muodostaa oman yksilöllisen luontosuhteen, joka kehittyy elämän myötä.

Pienikin luontokokemushetki lisää hyvinvointiamme. Jo viiden minuutin mittainen hetki luonnossa lisää myönteisiä tunteita ja kohentaa mielialaa.^3,4 Lyhyet luontokokemukset esimerkiksi työpäivän lomassa puistossa kävely voi tukea elpymistä arjen kiireen keskellä. Myös luontokuvien näkeminen ja katselu vaikuttavat hyvinvointia edistävästi. Työpaikan seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi asetetun luontokuvan katselu virkistää ja rauhoittaa. Myös luontovideoiden avulla voidaan tuoda luonto ja sen hyvinvointivaikutukset lähemmäksi ihmistä.⁴

 

 

Etsi itsellesi luonnosta mielipaikka

Luonto ja koti ovat suomalaisten mielipaikkoja. Mielipaikkoihin liitetään kuuluvaksi rentoutuminen, rauhoittuminen ja mielihyvän kokemukset. Mielipaikkaa valitessa usein korostuvat ympäristön tuttuus, turvallisuus, rentous ja kauneus. Vihreä kasvillisuus ja vesielementti on yleisesti koettu tärkeäksi. Mielipaikoissa ympäristön ulkoisia piirteitä merkityksellisempää on kuitenkin ympäristön herättämät tunteet ja terapeuttinen vaikutus. Ympäristö, joka vaikuttaa myönteisesti tunteisiin ja minäkokemukseen on merkityksellinen. Myös aiemmin koetuilla asioilla ja muistoilla on tärkeä rooli. Mielipaikkaan liittyvät miellyttävät mielikuvat ja elämykset lisäävät paikan vetovoimaa, mutta myös auttavat käsittelemään epämiellyttäviä kokemuksia. ^{2, 4}

 

Ole läsnä ja anna aikaa itsellesi

Luonnossa ajatukset rauhoittuvat ja voit kokea syvää läsnä oloa juuri siinä hetkessä. Luonnossa liikkuessa aistien herkistyminen mahdollistaa huomion kiinnittämisen luonnon lumoaviin tuoksuihin, väreihin, makuihin ja tuntemuksiin kuten maaston muotoihin. ⁵

Luonnossa voit syventää itsetuntemustasi, selvitellä ajatuksiasi ja tunteitasi. Luonnossa sinun ei tarvitse esittää mitään, vaan voit olla aito oma itsesi ja saada kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena kuin olet. Hengähdä hetki. Anna mielellesi ja kehollesi aikaa kokea luonnon tarjoamat terveyttä edistävät vaikutukset.

 

Kirjoittaja: Marika Roos on terveydenhoitaja (AMK), joka työskentelee äitiys- ja lastenneuvolassa asiantuntijaterveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

 

Lähteet:

1. Arvonen, Sirpa 2015. Metsämieli. Kehon ja mielen kuntosali. Metsäkustannus Oy.
2. Arvonen, Sirpa 2014. Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus Oy.
3. Korpela, Kalevi 2007. Luontoympäristöt ja hyvinvointi. Psykologia 42, 364-376. Verkkodokumentti. <https://www.researchgate.net/publication/262066113_Korpela_K_2007_Luontoymparistot_ja_hyvinvointi_Psykologia_42_364-376>. Luettu 9.11.2019
4. Korpela, Kalevi 2008. Ympäristö ja positiiviset tunteet. Teoksessa Punamäki, Raija-Leena – Nieminen, Pirkko – Kiviaho, Matti (toim.) Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen psykologiaa, 59-78. Tampere. Verkkodokumentti. <https://www.researchgate.net/publication/274333407_Korpela_K_2008_Ymparisto_ja_positiiviset_tunteet>. Luettu 9.11.2019.
5. Leppänen, Marko – Pajunen, Adela 2019. Suomalainen metsäkylpy. Gummerus, Helsinki.
6. Sievänen, Tuija – Neuvonen, Marjo (toim) 2011. Luonnon virkistyskäyttö. Metlan työraportteja 212. Verkkodokumentti. <http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.pdf>. Luettu 9.11.2019.

Kuvat: Marika Roos

 

 

 

UKK-instituutti julkaisi uuden liikkumisen suosituksen muutama kuukausi sitten. Odotin uusia suosituksia innolla, sillä edelliset suositukset olivat julkaistu kymmenen vuotta sitten. Uudessa suosituksessa kevyen liikuskelun ja palautumisen merkitystä korostettiin, mitä pidän hyvänä lisänä suositukseen. Hämmennyin kuitenkin, miten mediassa uutisoitiin liikkumisen suosituksen muuttavan koko liikunnan käsitteen. Liikkuminen ja liikunta tuntuivat tarkoittavan nyt samaa asiaa, mutta onko näillä eroa?

Liikunta on osa liikkumista

Liikkumisella tarkoitetaan mitä tahansa lihasvoimalla tuotettua liikettä, joka ylittää energiankulutuksen levossa. Liikunta on puolestaan osa liikkumista. Määritelmän mukaan liikunta on suunnitelmallista ja toistuvaa, ja sen tavoitteena on yhden tai useamman kunto-ominaisuuden ylläpitäminen tai parantaminen. Uudistetun liikkumisen suosituksen perusta on pysynyt samana. Reipasta liikuntaa eli sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös rasittavalla liikunnalla, jolloin määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

 

Kevyelläkin liikkumisella on merkitystä

Päivityksen myötä liikkumisen suosituksessa kevyen ja lyhytkestoisen liikunnan merkitystä on korostettu ja unen tärkeys nostettu liikunnan rinnalle. Näin suositus huomioi vahvemmin hyvinvoinnin kokonaisuuden. Tutkimustiedon mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuvilla. Kevytkin liikkuminen voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja, vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelua ja paikallaan olon tauottamista kannattaa tehdä joka päivä ja mitä useammin, sen parempi.

 

 

Uuden liikuntasuosituksen on katsottu olevan aiempaa armollisempi. Samalla sen on kuitenkin tarkoitus kannustaa vähemmän liikkuvia, kun kaikki liikunta lasketaan. Paikallaanolon tauottaminen on puolestaan tärkeää myös paljon liikkuville. Moni aikuinen viettää hyvin paljon aikaa istumalla töissä, autossa ja kotona sohvalla. Tätä paikallaanoloa tulisi saada vähäisemmäksi. Tämän hetken tutkimusnäytön perusteella paikallaanolon ja siihen liittyvät terveysriskit vaikuttavat olevan riippumattomia reippaan ja rasittavan liikunnan määrästä. Runsaan paikallaanolon haitallisia vaikutuksia terveydelle ei välttämättä pysty kompensoimaan pelkällä urheiluharrastuksella.

 

Taustalla kattava tutkimustieto

Uusi liikkumisen suositus ei siis muuta aiempaa käsitystä liikunnasta. Suosituksessa liikunnan osuus on pysynyt ennallaan, mutta terveyden kannalta liikuskelun merkitystä ja paikallaanolon tauottamista on haluttu korostaa. UKK-instituutin laatima liikkumisen suositus perustuu amerikkalaiseen suositukseen, joka on päivitetty vuonna 2018.  Yhdysvaltain terveysviraston laatima liikkumisen suositus perustuu kattavaan kansainväliseen tieteelliseen tutkimusnäyttöön.

 

 

Kirjoittaja Heidi Lahtinen on fysioterapeutti (AMK), joka työskentelee perusterveydenhuollossa ja yrittäjänä sekä opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

 

Lähteet:

2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services.

Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus.

Liikunta. Käypä hoito -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito-johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki. Saatavilla osoitteessa:  https://www.kaypahoito.fi/hoi50075.

Suni, Jaana – Husu, Pauliina – Aittasalo, Minna – Vasankari, Tommi 2014. Liikunta on osa liikkumista – Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta & Tiede 6/2014: 30-32.

Kuvat:

Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus.

Pixabay: Wokandapix / 1257 kuvaa. https://pixabay.com/fi/photos/ajaa-harjoitus-kunto-liikunta-1290022/