Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!

Suomalaisessa kulttuurissa saunomisella on pitkät perinteet. Vuosien saatossa saunassa on peseytymisen lisäksi synnytetty, hoidettu sairaita ja valmisteltu vainajia viimeiselle matkalle. Nykypäivänä saunomisen tärkeäksi tarkoitukseksi koetaan rentoutuminen. Löyly ja vilvoittelu ovat osa saunomista ja ne nähdään rentouttavana asiana. Saunomisen vaikutuksia lääketieteen kannalta on julkaistu jo 1700-luvulla ja saunan terveysvaikutuksista tehty useita väitöskirjoja.  Saunominen onkin saanut jalansijaa Keski-Euroopassa ja Kaukoidässä, jossa saunomista pidetään yhtenä itsehoitomuotona. Ajan saatossa tutkimuksia verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa on tehty savusaunasta – infrapunasaunaan. ^1,2,3

^{Saunomisen terveysvaikutuksista}

Viimeisimpien tutkimusten mukaan säännöllisen saunomisen avulla 4-7 kertaa viikossa saatamme todennäköisesti edistää terveyttämme, esim. ympärivuorokautinen verenpaine laskee, veren rasva-aineenvaihdunta muuttuu terveelliseen suuntaan ja tulehdusreaktiot vähenevät. Kaikkien mainittujen muutosten tiedetään edistävän sydämen ja verisuonten hyvinvointia, jonka seurauksena sydäninfarktin, aivoverenkierron häiriöiden ja sydänperäisten äkkikuolemien vaara vähenee. ⁷ Saunominen sopii lapsesta vanhukseen ja saunominen ei näytä aiheuttavan ongelmia henkilöille, joilla verenkiertoelimistön sairaus on vakaa ja lääkitys kunnossa.  Saunoessa vaikutukset verenkiertoon ovat samanlaisia kuin lievästi rasittavalla liikunnalla. Fysiologisesti elimistön lämpötila nousee, veri virtaa ihon verisuoniin ja hikoilu lisääntyy. Nämä edesauttavat ihon läpäisyestettä ja sen avulla kuiva iho saa kosteutta. Kauneusvaikutuksia ajatellen pintaverenkierto vilkastuu, ihohuokoset avautuvat ja ihon epäpuhtaudet poistuvat. Saunomisella saatetaan helpottaa kroonisten hengityselinsairauksien sekä joidenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita. ³ Saunomisella on todettu olevan oikein toteutettuna vähän haittavaikutuksia. Saunomisesta keskustellessa pitää ottaa huomioon seikat, jolloin saunomista ei suositella. Mikäli sinulla on kuumetta, jatkuva infektio, akuutti sydäninfarkti tai sinulla on epävakaa angina pectoris, on hyvä pitäytyä pois löylyistä. Hyvin harvat akuutit sydäninfarktit ja äkilliset kuolemat tapahtuvat saunoissa, mutta alkoholinkäyttö saunomisen aikana lisää rytmihäiriöiden ja äkillisen kuoleman riskiä. ^4,5 Saunomisen vaikutukset näyttävät välittyvän tutkimusten mukaan monien mekanismien kautta ja kohdistuvan moniin sairauksiin. Eniten tutkittua tietoa on sydän ja verisuonisairauksista, mutta saunomisen eduista voi olla hyötyä monissa muissa sairauksissa. ⁷

Sauna rentouttajana      

Saunomisen rentoutumisen vaikutuksen mekanismia ei ole vielä onnistuttu täysin selvittämään. Saunomisen ja endorfiinien välistä yhteyttä on tutkittu,  mutta tutkimustuloksista voidaan tehdä vain rajattuja johtopäätöksiä. Endorfiinit ovat joukko elimistön itse tuottamia morfiinin tavoin vaikuttavia aineita ja usein hyvän olon syyksi nähdään endorfiinituotannon lisääntymistä. Endorfiinit vähentävät ahdistuneisuutta ja estävät kipua, esim. lihasjännitykset voivat helpottuasaunoessa. Saunomisen aikana pulssi kiihtyy ja hiki nousee pintaan, lisäksi verenpaine laskee. Fyysisen rasituksen esim. juoksun aikana tapahtuu osin samanlaisia ja osin vastakkaisia muutoksia. Näinonkin saatu tukea ajatukselle, että saunan aiheuttaman hyvän olon on osoitettu johtuvan endorfiineista.

Myös pulahtaminen avantoon vilvoittelun yhteydessä voimistavat saunan rentouttavaa vaikutusta.⁶ Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että saunomalla voit parantaa unen laatua; syvän unen määrä lisääntyy ja riittävän syvän uni vaikuttaa myönteisesti muistitoimintoihin, oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn. Saunomisen onkin todettu lievittävän ahdistusta ja se voi lievittää jännitteistä päänsärkyä ja kipuja yleensä. Kaikkiaan tutkimukset ovat vahvistaneet, että löylysauna tuottaa mielihyvää, parantaa elämänlaatua, edistää terveyttä ja pitkää ikää. ^2,4,7

 Vanhan kansan sanoin voisi todeta; ”Kun lyövät kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen kiireet ja surut.”

Kirjoittaja Pirjo-Riitta Puustinen on sairaanhoitaja (AMK), joka työskentelee kehitysvammaisten asumisen puolella ja opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

LÄHTEET

kuvat: Pirjo-Riitta Puustinen,

https://fi.pinterest.com/pin/539235755380509447/

¹   Elävä perintö 2020. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Saunominen

²   Suomen saunaseura.https://www.sauna.fi/saunatietoa/sauna-ja-terveys/saunan- terveysvaikutukset/

³   Kukkonen- Harjula, Katriina. Saunomisen terveyshyödyt ja riskit.Duodecim 2007;123:1592-6. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96586.pdf

⁴  Hans, Hägglund 2020. Många hälsofördelar med bastubad. Uppsala Universitet. https://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=15444&typ=artikel&lang=sv

⁵   M L, Hannuksela –  S, Ellahhan 2001. Benefits and risks sauna bathing. Feb 1;110(2):118-26

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11165553/

⁶   Viinikka, Lasse 2020. Sauna ja terveys. Lääkärikirja Duodecim.          https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00927#s10

⁷   Huttunen, Jussi 2019. Onko saunominen terveellistä? Duodecim https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00417