Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat

Yksilön terveysvalinnoilla ovat esimerkiksi elintapoihin liittyviä päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta hänen terveyteensä. Nämä valinnat voivat joko edistää terveyttä tai altistaa sairauksille. Yksilön terveysvalinnat voivat vaikuttaa myös muiden ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Ympäristövastuullisilla terveysvalinnoilla tarkoitetaan yksilön arvoperustaisia valintoja suhteessa ympäristön tilaan. ¹ Tässä blogikirjoituksessa käsitellään ympäristövastuullisia ruokavalintoja.

Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki

Ilmastonmuutos on aikamme suurin, ihmisen toiminnan aiheuttama, ympäristökriisi ja yksi merkittävimmistä globaaleista megatrendeistä.^{1, 2} Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä, joka johtuu erityisesti hiilidioksidin (CO2) määrän lisääntymisestä ilmakehässä.³ Ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti noin yhdellä asteella 1800-luvulta lähtien, Suomessa kaksi astetta. Vuonna 2016 voimaan astuneessa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi asetettiin ilmaston lämpenemisen pitäytyminen alle 2 asteessa sekä pyrkiminen toimiin ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen. ^{2, 3, 4}

Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmasto eli -hiilidioksidipäästöjä. Suomessa keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisesti verrattuna korkea: 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen edellyttää elämäntavoistamme johtuvien ilmastopäästöjen vähentämistä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa myös merkittäviä muutoksia yksilötason elämäntapoihin. Jokaisen suomalaisen tulisikin puolittaa hiilijalanjälkensä. ^{3, 4, 5}

Laske oma hiilijalanjälkesi: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Ympäristövastuullinen ruokavalio

Se, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme sekä ruokahävikin määrä vaikuttavat sekä yksilön että ympäristön terveyteen. On huomattu, että ympäristövastuulliset valinnat voivat yksilötasolla edistää terveyttä. Ympäristöystävällinen ruokavalio on useimmiten myös terveellinen.¹

Elintapoihin liittyvästä hiilijalanjäljestä 75 % muodostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta. Suomalaisten elintarvikkeisiin liittyvän hiilijalanjäljen merkittävimmät aiheuttajat ovat liha ja maitotuotteet, joiden osuus ruokavalion ilmastovaikutuksista on 65 %. ⁶ Punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen ja maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla tuotteilla ovat merkittävässä roolissa yksilön hiilijalanjäljen pienentämisessä. ^{2, 7}

Yksi yritys ohjata ympäristövastuullisiin ja terveyttä edistäviin ruokailutottumuksiin on EAT-Lancet komission kehittämä ja tutkittuun tietoon pohjautuva planetaarinen ruokavalio. Se on optimaalinen niin yksilön kuin maapallonkin terveydelle. ⁷

Planetaarisen ruokavalion päivittäinen kokonaiskalorimäärä on noin 2500 kcal/ vrk. Ruokavalio on kasvispainotteinen ja se koostuu pääosin täysjyväviljoista, kasviksista ja hedelmistä (500g/vrk), pähkinöistä ja palkokasveista. Marjojen käyttöä ei ole planetaarisessa ruokavaliossa huomioitu. Proteiinin sekä rasvojen lähteet ovat ensisijaisesti kasviperäisiä. Lihaa, kalaa, kananmunia ja kanaa voi syödä hyvin rajoitetusti, maitotuotteita enintään 250 g/ vrk. ^7,8

Planetaarista ruokavaliota ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa välttämättä sellaisenaan, vaan sitä voidaan soveltaa paikallisesti olosuhteet ja kulttuuriset tekijät huomioiden. Kun ruokavaliossa hyödynnetään paikallisia tuotteita ja satokausiajattelua, on se myös ilmastoystävällistä.⁷

Suomen yleiset ravitsemussuositukset korostavat marjojen merkitystä osana terveellistä, kestävää ruokavaliota. Suomessa marjojen hyödyntäminen tuontihedelmien sijaan on ympäristön kannalta ekologisempi vaihtoehto. Maitotuotteiden taas tulisi olla vähärasvaisia, toisin kuin planetaarisessa ruokavaliossa. Tärkeää on varmistaa ruokavalion ravitsemuksellinen laatu sekä huomioida paikalliset olosuhteet ^{6, 7}

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat muun muassa ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu sekä veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä tyydyttyneen ja eläinperäisen rasvan määrää ruokavaliossa. ⁹

Planetaarista ruokavaliota noudattamalla on mahdollista saavuttaa yksilötasolla terveyshyötyjä. Se antaa edellytykset sydänterveyttä tukeville ruokavalinnoille. On laskettu, että vuositasolla planetaarista ruokavaliota noudattamalla voitaisiin estää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.

Planetaarinen ruokavalio on yksi vaihtoehto ympäristövastuullisten valintojen tueksi. Suomalaisessa RuokaMinimi– hankkeessa määriteltiin erilaisten ruokavalioiden ilmastovaikutuksia. Nykyruokavaliomme vertailtavia ruokavalioita olivat lihan kulutuksen puolittava ruokavalio, lihan kulutuksen vähentäminen kolmannekseen, kalaisa ruokavalio sekä vegaaniruokavalio. Kaikkien ruokavalioiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin nykyisen ruokavaliomme. Lue lisää RuokaMinimi- hankkeen loppuraportista.

Ruokavalioiden ilmastovaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Varmaa on, että lihankulutusta tulisi merkittävästi vähentää. Ruokavalion ilmastovaikutukset pienenevät, mitä vähemmän se sisältää lihatuotteita. Ravitsemussuositusten mukainen ja ilmastoystävällinen ruokavalio voi olla yksilöllinen. Lihan ja maitotaloustuotteiden syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta niiden osuutta ruokavaliossa pitäisi vähentää. ^{1, 6}

Ympäristövastuullisten valintojen tekeminen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion koostaminen vaatii yksilöltä tietojen ja taitojen lisäksi tietoisuutta valinnoista ja vaihtoehdoista sekä niiden seurauksista. Tietoa ravitsemussuositusten mukaisen ja ympäristövastuullisen ruokavalion koostamisesta tarvitaan enemmän.

Kirjoittaja Reeta Mononen on neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja, joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kirjoittajan hiilijalanjälki on 3100 kg CO₂e, jota hän yrittää pienentää vähentämällä liha- ja maitotuotteiden kulutusta.

Lähteet:

1. Moilanen, Tanja – Siipi, Helena – Kangasniemi, Mari 2019. Yksilön ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 56. 327–340.
2. Lettenmeier, Michael – Akenji, Lewis – Toivio, Viivi – Koide, Ryu – Amellina, Aryeanie 2019. 1.5 asteen elämäntavat. Sitran selvityksiä: 148. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Helsinki.
3. Ilmasto-opas.fi 2020. Verkkodokumentti. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Luettu 30.11.2020.
4. Suomen ilmastopaneeli 2018. Ilmastopaneelin näkemykset pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisessa huomioon otettavista seikoista. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastopaneelin-muistio_hyvaksytty_4.6.2018.pdf Luettu 7.12.2020.
5. Sitra 2020. Verkkodokumentti. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Luettu 7.12.2020.
6. Saarinen, Merja ym. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47.
7. EAT-Lancet Commission 2020. Verkkodokumentti. https://eatforum.org/eat-lancet-commission/ Luettu 7.12.2020.
8. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Verkkodokumentti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Luettu 7.12.2020.
9. THL 2020. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy Luettu 8.12.2020.

Kuvat: EAT-Lancet Commission; Pixabay.com