Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista

Mikä on Flow-kokemus?

Aivotutkijat ovat tehneet käänteentekevän löydön, joka auttaa ymmärtämään entistä paremmin Flow-kokemuksia. Kehittyneiden kuvantamismenetelmien ansiosta ihmisen otsalohkosta on tunnistettu hermoverkosto, joka näyttelee merkittävää roolia Flow-kokemuksessa. Tämä levossakin aktiivinen aivoalue on nimetty itsensä tiedostamisen hermoverkostoksi (self-awareness network). Kyseisen hermoverkoston tunnistamisen myötä tiedämme aiempaa enemmän siitä, miksi Flow-kokemukset edistävät terveyttämme. [2]

Professori Mihaly Csikszentmihalyi määritteli Flow-tilan optimaaliseksi kokemukseksi, jolle on tyypillistä intensiivinen keskittyminen tehtävään. Tekemiseen uppoutuessa kaikki muu ympäriltä unohtuu. Flow-teorian mukaan parhaat hetket elämässä eivät ole passiivisia ja rentoja. Eniten iloa tuottavat sellaiset hetket, joissa olemme virittäytyneitä vapaaehtoisesti suorittamaan jotain haastavaa ja arvokasta. Flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot ja kiinnostus vastaavat käsillä olevaa haastetta. Tällaisina hetkinä ihminen on Flow-teorian mukaan onnellisimmillaan. [1]

Flow-kokemus on yhtä aikaa innostava ja rauhoittava. Kun tutkittiin huippupianistia, joka soitti itselleen vaikeaa kappaletta, hän oli stressaantunut, mutta samalla hänen parasympaattinen hermostonsa aktivoitui. Kova vaativa suoritus voi siis myös rentouttaa. Vaativien toimintojen rentouttavan vaikutuksen ajatellaan perustuvan siihen, että toiminnan aikana itsensä tiedostamisen hermoverkosto vaimenee. Lisäksi Flow-tilan tuoma ekstaasin tai ilon tunne aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka rauhoittaa. [2]

Flow on tietoisuuden harvinainen tila

Aivomme tiedostavat olemassaoloamme ja itseämme myös levätessämme. Pääasiassa etuotsalohkossa sijaitseva itsensä tiedostamisen hermoverkosto on aktiivinen aina kun ihminen ei tee mitään erityisen vaativaa. Aktiviteetti otsalohkossa on siis aivojen normaalitila, kun taas Flow on tietoisuuden harvinainen tila. Itsensä tiedostamisen hermoverkoston aktiviteetti heikkenee merkittävästi, kun teemme tavoiteorientoitunutta ja taitoa vaativaa tehtävää. Tällöin energia ohjautuu pois otsalohkosta ja siirtyy aivojen motorisille ja sensorisille alueille. Kun ihminen lopettaa tekemästä tehtävää, itsensä tiedostamisen hermoverkosto aktivoituu uudelleen. [2]

Helpotusta stressiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen

Flow-kokemuksen aikana tietoisuus itsestä pienenee. Ihmisen luontainen taipumus täyttää aikansa erilaisilla kiinnostavilla toiminnoilla liittynee siis pyrkimykseen lieventää stressiä. Esimerkiksi pianistin soittaessa monimutkaista ja vaikeaa Mozartin konserttoa, hän ei voi ajatella itseään tai henkilökohtaisia ongelmiaan. Flow-kokemukset voivat tuoda helpotusta ahdistuneisuuteen, mielialaongelmiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin liitettävään uhkaan ja stressiin. Flow-kokemuksen aikana stressi lievenee ja ihminen rentoutuu.

Me ihmiset olemme kaikista lajeista kaikkein tietoisimpia itsestämme. Kehitymme sosiaalisesti yhä älykkäämmiksi. Otsalohko on kehittynyt siten että pärjäämme yhä monimutkaisemmissa sosiaalisissa tilanteissa. Lepotilassa aivomme ikään kuin harjoittelevat, monitoroivat ja suunnittelevat sosiaalisia tilanteita varten ja mukautuvat sosiaalisiin kanssakäymisiin.

Itsensä tiedostaminen voi olla aikamoinen taakka. Yhteiskunnassa lisääntyvä individualismi, sosiaalinen media ja huoli omasta imagosta korostavat itsekeskeisyyttä. Jos otsalohkon itseään tiedostava alue on kovin aktiivinen, se voi lisätä ahdistuneisuutta. Masentuneilla ja ahdistuneilla tämä aivoalue näyttäytyy yliaktiivisena.

Voisivatko Flow-kokemukset toimia vaihtoehtona heille, jotka eivät löydä helpotusta ahdistukseen terapiaistunnoista, joissa keskitytään itsensä käsittelyyn? Itsensä unohtaminen tilapäisesti vaikuttaa nimittäin olevan nautinnollista. Flow vapauttaa ajattelemasta omaa elämäntilannetta. Näin se voi tuoda helpotusta huoliin sekä iloisemman ja nautittavamman tilan. [2,3]

Terveyttä edistävää iloa vapaa-aikaan

Vaikka fyysisellä aktiivisuudella ja kunnolla on selvä ja tärkeä yhteys ihmisen terveyteen, ne eivät saisi ottaa liian isoa roolia. Meidän tulee ymmärtää laajasti millainen merkitys erilaisilla toiminnoilla ja tekemisellä on ihmisen terveydelle. Jos fokusoimme liikaa fyysiseen kuntoon, liian vähälle huomiolle jäävät muiden ei-fyysistä ponnistelua vaativien toimintojen terveyshyödyt. [4]

Luonnollinen tapa ylläpitää terveyttä on keksiä mielellemme tekemistä, jolloin saamme huomion pois itsestä, ihmissuhteista ja ongelmista. Vai miltä nämä tokaisut kuulostavat: ”Kiipeilyn aikana pää tyhjenee kaikesta muusta.” ”Viulua soittaessa kadotan itseni ja unohdan murheeni.”

Ihmiset kokevat todennäköisemmin Flow-kokemuksia vapaa-ajallaan. Myös työpäivän aikana tai kotitaloustöissä voi saavuttaa Flow-tilan, mutta parhaimmat kokemukset syntyvät vapaa-ajan taitoa vaativissa harrastuksissa. [1, 2]

Uskallan veikata, että tulevaisuudessa puhutaan enemmän vapaa-ajan tietoisesta jäsentämisestä kohti Flow-kokemuksia. On tärkeää, että vapaa-aika tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä edistävää iloa. Monelle meistä työelämä tarjoaa tavoitteita, sääntöjä ja haasteita, jotka synnyttävät Flow-kokemuksia. Erityisen tärkeää onkin kiinnittää huomiota työelämän ulkopuolella olevien, huonosta työelämän laadusta kärsivien ja eläkeläisten vapaa-ajan laatuun, sillä he eivät tavoita työelämän terveyttä edistäviä Flow-kokemuksia.

Miten saavuttaa Flow-kokemus?

Kaikenlaiset vaativat toiminnot kuten työtehtävät, urheilu, soittaminen, kalastus ja sisustaminen sekä mukaansatempaavat viihde-elämykset kuten teatterit, konsertit, taide ja pelit voivat synnyttää Flow-kokemuksia. [2] Se millaisia kokemuksia eri toiminnot synnyttävät, on hyvin yksilöllistä. Koska toimintaan osallistuminen ja toimintojen merkitys koetaan yksilöllisesti, myös niiden terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä.

Flow-kokemus ei synny helposti tv:tä katsellessa. Usein se vaatii syntyäkseen selkeän rakenteen omaavaa ja taitoa vaativaa toimintaa. Sosiologi Robert Park sanoi jo 75 vuotta sitten, että elämän suurin tuhlaus tapahtuu ajattelemattomasta vapaa-ajan käytöstä. [1] Näin käy, jos vapaa-ajallamme tyydymme vain ei-haastaviin toimintoihin, kuten pötköttelemään sohvalla ja selaamaan sosiaalista mediaa.

Lepuuta otsalohkoasi. Tee jotain mukaansatempaavaa!

Saavutatko sinä Flow-kokemuksia vapaa-ajalla vai työtehtävissä? Mikä on sellaista tekemistä, joka itsessään tuottaa sinulle iloa? Minkä äärelle keskityt niin intensiivisesti, että tietoisuus itsestä katoaa?

Älä anna vapaa-ajasta iloitsemisen epäonnistua, vaan hakeudu harrastuksiin, jotka vaativat taitoa! Käytä fyysisiä ja henkisiä voimavaroja Flown kokemiseen. Unohda itsesi ja anna Flown viedä kohti elämäniloa!

Kirjoitin tämän blogitekstin oodina mielekkäälle ja merkitykselliselle vapaa-ajalle. Arvostakaamme kaikenlaisia harrastuksia tärkeinä terveytemme tukijoina!

Kirjoittaja Jenni Heinäharju on toimintaterapeutti (AMK), joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Lähteet:

1) Csikszentmihalyi, Mihaly 2005. Flow elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Hellsten, Ritva (suom.). Helsinki: Rasalas Kustannus.

2) Sadlo, Gaynor 2016. Towards a Neurobiological Understanding of Reduced Self-Awareness During Flow: An Occupational Science Perspective. Teoksessa Harmat, Lászlò – Andersen, Frans Orsted – Ullén, Fredrik – Wright, Jon – Sadlo, Gaynor (toim.): Flow Experience Empirical Research and Applilcations. Springer International Publishing Switzerland. 375-385.

3) Sadlo, Gaynor 2019. Konferenssiesitys. ”Bring origami back to hospital“. Occupation: A Medium for Stress Reduction in a Changing World? Occupational Science Europe Conference 2019. Amsterdam University of Applied Sciences.

4) Wilcock, Ann A.  – Hocking Clare 2015. An Occupational Perspective of Health. 3. painos. New Jersey: SLACK Incorporated. 118.

kaikki kuvat: unsplash.com