Hyppää pääsisaltöön
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin
Pystyt vaikuttamaan omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi; me tarjoamme luotettavia reseptejä siihen.
0

Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista

Terveyden edistämisen bloggaajat · 5.11.2021

Mikä on Flow-kokemus?

Aivotutkijat ovat tehneet käänteentekevän löydön, joka auttaa ymmärtämään entistä paremmin Flow-kokemuksia. Kehittyneiden kuvantamismenetelmien ansiosta ihmisen otsalohkosta on tunnistettu hermoverkosto, joka näyttelee merkittävää roolia Flow-kokemuksessa. Tämä levossakin aktiivinen aivoalue on nimetty itsensä tiedostamisen hermoverkostoksi (self-awareness network). Kyseisen hermoverkoston tunnistamisen myötä tiedämme aiempaa enemmän siitä, miksi Flow-kokemukset edistävät terveyttämme. [2]

Professori Mihaly Csikszentmihalyi määritteli Flow-tilan optimaaliseksi kokemukseksi, jolle on tyypillistä intensiivinen keskittyminen tehtävään. Tekemiseen uppoutuessa kaikki muu ympäriltä unohtuu. Flow-teorian mukaan parhaat hetket elämässä eivät ole passiivisia ja rentoja. Eniten iloa tuottavat sellaiset hetket, joissa olemme virittäytyneitä vapaaehtoisesti suorittamaan jotain haastavaa ja arvokasta. Flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot ja kiinnostus vastaavat käsillä olevaa haastetta. Tällaisina hetkinä ihminen on Flow-teorian mukaan onnellisimmillaan. [1]

Flow-kokemus on yhtä aikaa innostava ja rauhoittava. Kun tutkittiin huippupianistia, joka soitti itselleen vaikeaa kappaletta, hän oli stressaantunut, mutta samalla hänen parasympaattinen hermostonsa aktivoitui. Kova vaativa suoritus voi siis myös rentouttaa. Vaativien toimintojen rentouttavan vaikutuksen ajatellaan perustuvan siihen, että toiminnan aikana itsensä tiedostamisen hermoverkosto vaimenee. Lisäksi Flow-tilan tuoma ekstaasin tai ilon tunne aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka rauhoittaa. [2]

 

Flow on tietoisuuden harvinainen tila

Aivomme tiedostavat olemassaoloamme ja itseämme myös levätessämme. Pääasiassa etuotsalohkossa sijaitseva itsensä tiedostamisen hermoverkosto on aktiivinen aina kun ihminen ei tee mitään erityisen vaativaa. Aktiviteetti otsalohkossa on siis aivojen normaalitila, kun taas Flow on tietoisuuden harvinainen tila. Itsensä tiedostamisen hermoverkoston aktiviteetti heikkenee merkittävästi, kun teemme tavoiteorientoitunutta ja taitoa vaativaa tehtävää. Tällöin energia ohjautuu pois otsalohkosta ja siirtyy aivojen motorisille ja sensorisille alueille. Kun ihminen lopettaa tekemästä tehtävää, itsensä tiedostamisen hermoverkosto aktivoituu uudelleen. [2]

 

Helpotusta stressiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen

Flow-kokemuksen aikana tietoisuus itsestä pienenee. Ihmisen luontainen taipumus täyttää aikansa erilaisilla kiinnostavilla toiminnoilla liittynee siis pyrkimykseen lieventää stressiä. Esimerkiksi pianistin soittaessa monimutkaista ja vaikeaa Mozartin konserttoa, hän ei voi ajatella itseään tai henkilökohtaisia ongelmiaan. Flow-kokemukset voivat tuoda helpotusta ahdistuneisuuteen, mielialaongelmiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin liitettävään uhkaan ja stressiin. Flow-kokemuksen aikana stressi lievenee ja ihminen rentoutuu.

Me ihmiset olemme kaikista lajeista kaikkein tietoisimpia itsestämme. Kehitymme sosiaalisesti yhä älykkäämmiksi. Otsalohko on kehittynyt siten että pärjäämme yhä monimutkaisemmissa sosiaalisissa tilanteissa. Lepotilassa aivomme ikään kuin harjoittelevat, monitoroivat ja suunnittelevat sosiaalisia tilanteita varten ja mukautuvat sosiaalisiin kanssakäymisiin.

Itsensä tiedostaminen voi olla aikamoinen taakka. Yhteiskunnassa lisääntyvä individualismi, sosiaalinen media ja huoli omasta imagosta korostavat itsekeskeisyyttä. Jos otsalohkon itseään tiedostava alue on kovin aktiivinen, se voi lisätä ahdistuneisuutta. Masentuneilla ja ahdistuneilla tämä aivoalue näyttäytyy yliaktiivisena.

Voisivatko Flow-kokemukset toimia vaihtoehtona heille, jotka eivät löydä helpotusta ahdistukseen terapiaistunnoista, joissa keskitytään itsensä käsittelyyn? Itsensä unohtaminen tilapäisesti vaikuttaa nimittäin olevan nautinnollista. Flow vapauttaa ajattelemasta omaa elämäntilannetta. Näin se voi tuoda helpotusta huoliin sekä iloisemman ja nautittavamman tilan. [2,3]

 

Terveyttä edistävää iloa vapaa-aikaan

Vaikka fyysisellä aktiivisuudella ja kunnolla on selvä ja tärkeä yhteys ihmisen terveyteen, ne eivät saisi ottaa liian isoa roolia. Meidän tulee ymmärtää laajasti millainen merkitys erilaisilla toiminnoilla ja tekemisellä on ihmisen terveydelle. Jos fokusoimme liikaa fyysiseen kuntoon, liian vähälle huomiolle jäävät muiden ei-fyysistä ponnistelua vaativien toimintojen terveyshyödyt. [4]

Luonnollinen tapa ylläpitää terveyttä on keksiä mielellemme tekemistä, jolloin saamme huomion pois itsestä, ihmissuhteista ja ongelmista. Vai miltä nämä tokaisut kuulostavat: ”Kiipeilyn aikana pää tyhjenee kaikesta muusta.” ”Viulua soittaessa kadotan itseni ja unohdan murheeni.”

Ihmiset kokevat todennäköisemmin Flow-kokemuksia vapaa-ajallaan. Myös työpäivän aikana tai kotitaloustöissä voi saavuttaa Flow-tilan, mutta parhaimmat kokemukset syntyvät vapaa-ajan taitoa vaativissa harrastuksissa. [1, 2]

Uskallan veikata, että tulevaisuudessa puhutaan enemmän vapaa-ajan tietoisesta jäsentämisestä kohti Flow-kokemuksia. On tärkeää, että vapaa-aika tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä edistävää iloa. Monelle meistä työelämä tarjoaa tavoitteita, sääntöjä ja haasteita, jotka synnyttävät Flow-kokemuksia. Erityisen tärkeää onkin kiinnittää huomiota työelämän ulkopuolella olevien, huonosta työelämän laadusta kärsivien ja eläkeläisten vapaa-ajan laatuun, sillä he eivät tavoita työelämän terveyttä edistäviä Flow-kokemuksia.

 

Miten saavuttaa Flow-kokemus?

Kaikenlaiset vaativat toiminnot kuten työtehtävät, urheilu, soittaminen, kalastus ja sisustaminen sekä mukaansatempaavat viihde-elämykset kuten teatterit, konsertit, taide ja pelit voivat synnyttää Flow-kokemuksia. [2] Se millaisia kokemuksia eri toiminnot synnyttävät, on hyvin yksilöllistä. Koska toimintaan osallistuminen ja toimintojen merkitys koetaan yksilöllisesti, myös niiden terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä.

Flow-kokemus ei synny helposti tv:tä katsellessa. Usein se vaatii syntyäkseen selkeän rakenteen omaavaa ja taitoa vaativaa toimintaa. Sosiologi Robert Park sanoi jo 75 vuotta sitten, että elämän suurin tuhlaus tapahtuu ajattelemattomasta vapaa-ajan käytöstä. [1] Näin käy, jos vapaa-ajallamme tyydymme vain ei-haastaviin toimintoihin, kuten pötköttelemään sohvalla ja selaamaan sosiaalista mediaa.

 

Lepuuta otsalohkoasi. Tee jotain mukaansatempaavaa!

Saavutatko sinä Flow-kokemuksia vapaa-ajalla vai työtehtävissä? Mikä on sellaista tekemistä, joka itsessään tuottaa sinulle iloa? Minkä äärelle keskityt niin intensiivisesti, että tietoisuus itsestä katoaa?

Älä anna vapaa-ajasta iloitsemisen epäonnistua, vaan hakeudu harrastuksiin, jotka vaativat taitoa! Käytä fyysisiä ja henkisiä voimavaroja Flown kokemiseen. Unohda itsesi ja anna Flown viedä kohti elämäniloa!

 

 

 

Kirjoitin tämän blogitekstin oodina mielekkäälle ja merkitykselliselle vapaa-ajalle. Arvostakaamme kaikenlaisia harrastuksia tärkeinä terveytemme tukijoina!

Kirjoittaja Jenni Heinäharju on toimintaterapeutti (AMK), joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

 

 

 

 

 

Lähteet:

1) Csikszentmihalyi, Mihaly 2005. Flow elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Hellsten, Ritva (suom.). Helsinki: Rasalas Kustannus.

2) Sadlo, Gaynor 2016. Towards a Neurobiological Understanding of Reduced Self-Awareness During Flow: An Occupational Science Perspective. Teoksessa Harmat, Lászlò – Andersen, Frans Orsted – Ullén, Fredrik – Wright, Jon – Sadlo, Gaynor (toim.): Flow Experience Empirical Research and Applilcations. Springer International Publishing Switzerland. 375-385.

3) Sadlo, Gaynor 2019. Konferenssiesitys. ”Bring origami back to hospital“. Occupation: A Medium for Stress Reduction in a Changing World? Occupational Science Europe Conference 2019. Amsterdam University of Applied Sciences.

4) Wilcock, Ann A.  – Hocking Clare 2015. An Occupational Perspective of Health. 3. painos. New Jersey: SLACK Incorporated. 118.

kaikki kuvat: unsplash.com

 

flow-kokemusitsensä unohtaminenonnellisuusterveysvaikutus

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
      Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
      23.8.2021
    • Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
      Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
      7.5.2021
    • Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
      Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
      17.12.2020

    Terveyden edistämisen bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita. Aiheet liittyvät yksilön ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen terveysviestinnän avulla.

    Uusimmat jutut

    • Saako vanhanakin tuntea tuulen?

      18.1.2023
    • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta

      23.5.2022
    • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?

      29.3.2022

    Arkisto

    • ▼ 2023 (1)
      • ▼ tammikuu (1)
        • Saako vanhanakin tuntea tuulen?
    • ► 2022 (2)
      • ► toukokuu (1)
        • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta
      • ► maaliskuu (1)
        • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?
    • ▼ 2021 (19)
      • ▼ joulukuu (1)
        • KUMI KUNNIAAN!
      • ▼ marraskuu (2)
        • Liiku ja pysy terveenä!
        • Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista
      • ▼ lokakuu (2)
        • Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
        • Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
      • ▼ syyskuu (2)
        • Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
        • Eikö enää edes saa istua?
      • ▼ elokuu (1)
        • Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      • ▼ toukokuu (2)
        • Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
        • Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Elämäntapamuutoksella kestävämpää hyvinvointia muotidieettien sijaan!
        • Ehkäisy ei ole vain tyttöjen juttu - tehdään ehkäisystä meidän kaikkien yhteinen asia!
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Lapsen suun terveys on vanhemman juttu
        • Työkyvyn arvioinnilla vaikuttavuutta työterveyshuollon käytäntöön
      • ▼ helmikuu (1)
        • Aivojen terveydeksi
      • ▼ tammikuu (3)
        • Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
        • Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!
        • Olisiko sinulla tauon paikka? -Työhyvinvointia mikrotauoilla
    • ► 2020 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
      • ► marraskuu (2)
        • Lihavuuden vaikutus mieleen
        • Määrittääkö perheesi sinut ja elämäsi suunnan?
      • ► lokakuu (2)
        • Terveyserot meillä ja muualla
        • Raskausdiabetes, mitä sitten?
      • ► syyskuu (1)
        • Nuorten suun terveyskäyttäytyminen huolestuttaa
      • ► elokuu (1)
        • Monialainen yhteistyö terveyden edistämisessä
      • ► kesäkuu (1)
        • Kielletäänkö jatkossakin vai kokeillaanko uutta?
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni – kaikkien kaveri
      • ► maaliskuu (1)
        • Hengähdä hetki luonnossa
      • ► helmikuu (1)
        • Palleahengityksen terveysvaikutukset
      • ► tammikuu (1)
        • Muuttuiko liikunnan käsite uuden liikkumisen suosituksen myötä?
    • ► 2019 (2)
      • ► joulukuu (1)
        • Liikunta lisää terveyttä myös iäkkäänä
      • ► marraskuu (1)
        • HPV-rokote, tyttöjen ja poikien yhteinen juttu!

    Avainsanat

    Agenda 2030 aivojen hyvinvointi Elämänlaatu elämäntapamuutos flow-kokemus hengitys hyötyliikunta hyvinvointi Kansalaisaloite Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 Koettu työkyky Kohderyhmälähtöiset toimenpiteet lihavuus Liikkumissuositukset Liikunta Liikuntapoliittiset päätökset luonto luontokokemus Monianaisuusjohtaminen nukkuminen palautuminen Poikien rokotusohjelma raskaus ravitsemussuositukset sauna Seksitaudit seksuaali- ja lisääntymisterveys Sosiaaliala Sosiaaliset taustatekijät suun terveyden edistäminen terveelliset valinnat terveyden edistäminen terveydenhuollon kustannukset terveys Terveyserot terveysvaikutus Työ- ja toimintakyky Työelämä työhyvinvointi Työkyvyn edistäminen Ulkoilu uni univaikeudet Varhainen tunnistaminen ympäristövastuullinen ruokavalinta

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!