WHO:n ⁽¹⁾ määritelmän mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveys on merkittävä osa terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella tulisi olisi mahdollisuus asialliseen ja näyttöön perustuvaan tietoon oman seksuaalisuutensa edistämiseksi ja suojelemiseksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014 ̶ 2020 ⁽²⁾ tavoitteena onkin ollut kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen ja sen painopistealueina on ollut lapset ja nuoret, monikulttuurisuus ja miesten seksuaaliterveys.

Yksi keskeinen osa-alue seksuaaliterveyden edistämisessä on raskauden ja seksitautien ehkäisy. Seksuaalikasvatus on yksi keino, millä voidaan vaikuttaa raskauden ja seksitautien ehkäisyyn.

 

Seksuaalikasvatus on kuitenkin aloitettava ajoissa

Yläkoulussa ollaan jo nimittäin osin myöhässä. THL:n Kouluterveyskyselyn ⁽³⁾ tulosten mukaan erityisesti peruskoululaisilta ehkäisy unohtuu liian usein. Noin 15 prosenttia seksiä harrastaneista peruskoululaisista kertoi, ettei ollut edellisessä yhdynnässä käyttänyt mitään ehkäisyä, pojista jopa joka viides. Sama trendi on nähtävissä myös toisen asteen opiskelijoiden vastauksissa. Jälkiehkäisyä käytetään paljon, mikä on raskauden keskeytyksiä ajatellen hyvä asia, mutta ehkäisykeinona jälkiehkäisyä ei tule käyttää.

Hyvä uutinen on, että alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytysten määrä on viime vuosina laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Vähiten 15 ̶ 19-vuotiaiden keskeytyksiä tehdään Norjassa ja Suomessa ⁽⁴⁾.

Lähde Pohjoismaiset raskauden keskeytykset vuonna 2017

Huolenaiheitakin löytyy. Usean vuoden yhtäjaksoisen laskun jälkeen keskeytysten määrä pysyi Suomessa viime vuonna ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Ja alle 20-vuotiaista 10 prosentille oli tehty vähintään yksi aikaisempi keskeytys ⁽⁵⁾.

 

 

Muistetaanhan myös pojat

Suunnittelematon raskaus koskee aina kahta osapuolta. Poikien näkökulma olisi tärkeä muistaa niissä tilanteissa, missä kohdataan raskauden keskeytystä harkitsevia tyttöjä. Väestöliiton PoikaS–hankkeessa ⁽⁶⁾ vuonna 2012 koottiin Poikien puhelimessa esiin tulleita poikien kokemia kriisejä seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyen. Yksi esiin tulleista kriiseistä oli, että pojat eivät voineet luottaa tyttöihin ehkäisyasioissa. Tytöt olivat saattaneet yllättäen kertoa lopettaneensa tai unohtaneensa ehkäisyn ja epäilevänsä olevansa raskaana. Mikäli raskaus oli alkanut, osa pojista ei saanut päättää isyydestään. Moni koki jopa vihantunteita siitä, että heidät jätettiin ulkopuolelle raskautta koskevista päätöksistä – sekä sen keskeyttämisestä että jatkamisesta.

Kondomi on pojan ainoa ehkäisykeino ja ainut väline, joka suojaa myös seksitaudeilta. Nuorta onkin hyvä kannustaa tuplaehkäisyyn etenkin, jos seksiä harrastaa muun kuin vakituisen kumppanin kanssa.

Seksitautitilastoissakin on mietittävää

Suojaamattoman seksin jälkeinen pelko seksitaudista, testeihin hakeutuminen ja todettu tauti aiheuttavat huolta, jopa pelkoa. Seksitautien Käypä hoito ⁽⁷⁾ suosituksen mukaan klamydia on yleisin seksitauti. Vuoden 2017 ilmoitetuista klamydiatartunnoista suurin osa oli nuorilla 15–29-vuotiailla ja n. 60 % tartunnoista esiintyi naisilla, ja heistä joka kolmas oli alle 20-vuotias.

Klamydian aiheuttama infektio on useimmiten oireeton: noin 70 % naisista ja puolet miehistä on oireettomia ja voivat näin olleen tartuttaa tautia tietämättään. Hoitamattomana klamydia voi aiheuttaa sisäsynnytintulehduksen, jonka seurauksena saattaa seurata muun muassa lapsettomuutta. Myös herpes on lisääntynyt nuorilla ⁽⁷⁾.

 Jokainen estetty suunnittelemattoman raskaus  ja seksitauti on tärkeää terveyden edistämistyötä.

 

Miksi ehkäisy sitten unohtuu?

Syitä on varmasti monia. Väestöliitto toteutti vuonna 2017 nuorten netin sivuilla kyselyn, jonka mukaan tavallisimpia syitä ehkäisyn käyttämättä jättämiselle olivat humala, ehkäisystä ei kehdattu jutella kumppanin kanssa tai ehkäisy oli unohtunut hankkia etukäteen. Myös hyvään onneen luottaminen oli osalla nuorista syy ehkäisyn käyttämättä jättämiselle ⁽⁸⁾.  Osaa nuorista ehkäisyn aloittaminen arveluttaa. Muun muassa pelko sivuvaikutuksista (esimerkiksi painon nousu ja epäsäännölliset vuodot) sekä huoli pitkäaikaisemmista terveysvaikutuksista mietityttää osaa nuorista. Pelätään myös, että vanhemmille paljastuu ehkäisyn käyttö ⁽⁹⁾.

Hintakin voi olla kynnyskysymys osalle nuorista. Vanhempi saattaa arvioida nuorensa käytettävissä olevan rahamäärän väärin. Ehkäisy nähdään aikuisen näkökulmasta niin halpana, että uskotaan nuorella olevan siihen varaa. Kondomit maksavat kuitenkin vähintään 50 senttiä kappale, ja ehkäisypillerit noin 5–15 euroa kuukaudessa. Rohkeneeko nuori pyytää lisärahaa ehkäisyyn vanhemmiltaan?

Miten voimme vaikuttaa?

Suunnittelemattomia raskauksia ja seksitauteja voidaan ehkäistä tarjoamalla maksuttomia ehkäisyvalmisteita- ja välineitä. Ehkäisypillerit, -laastarit, ja -renkaat sekä pitkäaikaiset ehkäisykeinot, kuten hormonikapselit tai kierukat, ovat naisten ehkäisykeinoja. Maksuttoman ehkäisyn tulee kuulua kaikille, joten näiden lisäksi sekä miesten että naisten kondomeja on tärkeää jakaa maksutta. Pelkkien ehkäisyvälineiden jakaminen ei kuitenkaan riitä. Nuoret tarvitsevat lisäksi ohjausta ehkäisyn aloitukseen ja käyttöön sekä neuvontaa seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. Osa nuorista voi kaivata myös mahdollisuutta päästä peilaamaan ajatuksiaan ihmissuhteiden iloista ja suruista sekä aikuiseksi kasvamisen haasteista.

Tarjolla tulee olla helposti saavutettavia, matalan kynnyksen seksuaaliterveyspalveluja, jota kautta nuori pääsee tarvittaessa nopeasti myös seksitautitesteihin.

Seksuaaliterveyspalvelujen lisäksi tarvitaan seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatus onkin Suomessa integroituna peruskoulussa opetussuunnitelmiin sekä yläkoulussa ja toisella asteella terveystieto oppiaineeseen. Kulttuurisensitiivisesti toteutettuna seksuaalikasvatus on kaikille sopivaa ⁽¹⁰⁾. Vanhempien myönteinen suhtautuminen ehkäisyasioihin parantaa luottamusta nuoren ja vanhemman välillä ⁽⁸⁾.  Olisi tärkeää, ettei nuoren tarvitsisi salata ehkäisyn käyttöään eikä jäädä yksin ja ilman aikuisen tukea tilanteissa, jotka ovat aikuisellekin vaikeita.

Kun nuori saa sopivaan aikaan iänmukaista ja oikeanlaista tietoa, pystyy hän tekemään valintoja seksuaaliterveytensä edistämiseksi.

 

Hyviä tuloksia nähtävissä jo monissa kunnissa

Vantaalla ⁽¹¹⁾ on tarjottu vuodesta 2013 kaikille naisille mahdollisuutta saada ensimmäinen pitkävaikutteinen ehkäisymenetelmä maksutta. Vantaan ehkäisyohjelma on nelinkertaistanut maksuttoman pitkävaikutteisen ehkäisyn käytön 15–19-vuotiailla ja tämän myötä ikäryhmän raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet yli kolmanneksella. Lisäksi on nähty, että alle 25-vuotiailla pitkävaikutteisten menetelmien tarjoaminen ilmaiseksi on myös kustannustehokasta. Raumalla ⁽¹²⁾ on samoin saatu hyviä tuloksia raskauden keskeytysten ja todettujen klamydioiden vähenemisenä ehkäisyn oltua maksutonta alle 20-vuotiaille jo vuodesta 2011.

Maksuton ehkäisy ei ole vain keino säästää raskaudenkeskeytyskustannuksissa. Maksuton ehkäisy on aina myös inhimillisesti ajateltuna merkityksellinen ja tärkeä asia.                      

Pääministeri Sanna Marinin ⁽¹²⁾ hallitusohjelmaan on kirjattu valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Tulosten perusteella on tarkoitus päättää kokeilun vakinaistamisesta vaalikauden lopulla. Palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille sote-uudistuksen myötä on tärkeää, että valtakunnallisesti saataisiin riittävät ja laadultaan tasa-arvoiset seksuaaliterveyspalvelut kaikille. Nuorilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen seksuaaliterveyteen!

 

 

 

Kirjoittaja Tiina Koskela on opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja, joka opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (YAMK).

Kuvat Tiina Koskela ja Pixabay

Lähteet

⁽¹⁾ WHO 2020. Seksuaali- ja lisääntymisterveys. Verkkodokumentti. https://www.who.int/reproductivehealth/en/. Luettu 11.11.2020.

⁽²⁾ Klemetti, Reija – Raussi-Lehto, Eija (toim.) 2014. Edistä, ehkäise ja vaikuta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 ̶ 2020. Verkkodokumentti. THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf (julkari.fi). Luettu 12.11.2020.

(3) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Kouluterveyskysely. Verkkodokumentti. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=402969&vuosi_0=v20. Luettu 11.11.2020.

⁽⁴⁾ Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019. Tilastoraportti 4/2019. Pohjoismaiset raskauden keskeytykset. Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2017 (julkari.fi).Verkkodokumentti. Luettu

⁽⁵⁾ Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020. Tilastoraportti 26/2020. Raskauden keskeytykset 2019. Verkkodokumentti.  Raskaudenkeskeytykset 2019 (julkari.fi). Luettu 11.11.2020.

⁽⁶⁾ Väestöliitto 2012. Tehoa poikien seksuaalikasvatukseen (PoikaS-hanke). Verkkodokumentti. https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/9ffadd6e6b3f2a01d9b2dc496d80592f/1605553791/application/pdf/3335068/PoikaS-raportti_web.pdf. Luettu 10.11.2020.

⁽⁷⁾ Käypä hoito 2018. Seksitaudit. Verkkodokumentti. https://www.kaypahoito.fi/hoi50087#readmore. Luettu 11.11.2020.

⁽⁸⁾ Väestöliitto 2020. Ehkäisykysely. Verkkodokumentti. Pienen ehkäisykyselyn tulokset – Väestöliitto (vaestoliitto.fi). Luettu 12.11.2020.

 ⁽⁹⁾ Clare, Camille – Squire, Mary-Beatrice, Alvarez, Karem – Meisler, Julia – Fraser, Candice. 2018. Barriers to adolescent contraception use and adherence. International Journal of Adolescent Medicine and Health; Berlin Vol. 30 (4) 2018. Luettu 17.11.2020.

⁽¹⁰⁾ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b. Kulttuurisensitiivinen seksuaalikasvatus. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/kulttuurisensitiivinen-seksuaalikasvatus. Luettu 11.11.2020.

⁽¹¹⁾ Gyllenberg, Frida, 2020. Long-Acting Reversible Contraception Free of Charge: Initiations, User Characteristics, and Induced Abortions. Verkkodokumentti. Long-acting reversible contraception free of charge: Initiations, user characteristics, and induced abortions. (helsinki.fi). Luettu 17.11.2020.

⁽¹²⁾ Yle 2015. Ilmainen ehkäisy käänsi Rauman aborttiluvut laskuun. Verkkodokumentti. https://yle.fi/uutiset/3-7811041. Luettu 10.11.2020.

⁽¹³⁾ Sanna Marinin hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi. Verkkodokumentti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 13.11.2020.

 

 

 

”Minullako raskausdiabetes? Eihän minulla ole mitään oireitakaan eikä minusta tunnu, että olisin sairas. Kenties ruokailun jälkeen saattaa väsyttää enemmän kuin ennen ja toisinaan ateriavälin venyessä liian pitkäksi päänsärky alkaa jäytää ohimoissa. Ei tämä kuitenkaan diabetekselta tunnu”. Tällaisia ajatuksia saattaa pyöriä mielessä, kun odottava äiti saa neuvolasta tiedon raskausdiabeteksestaan. Raskausdiabetes seuraa mukana läpi koko odotusajan, mutta sen lisäksi raskausdiabeteksen vaikutukset naisen elämään voivat näkyä vasta vuosia myöhemmin, kun itse raskaus on enää vain haalea muisto valokuvina albumissa.

Faktaa raskausdiabeteksesta

Raskausdiabetekseen sairastuu noin joka viides suomalainen raskaana oleva nainen. Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tähän on syynä riittämätön insuliinintuotanto raskauden mukanaan tuomaan lisääntyneeseen tarpeeseen nähden. Tällöin äidin verensokeritaso nousee korkeammalle aiheuttaen samalla sikiön verensokeritason nousun.Sikiö saattaa kasvaa kohdussa suureksi äidin liian korkean verensokeritason vuoksi ja tästä voi aiheutua ongelmia synnytyksessä tai sen jälkeen niin äidille kuin sikiöllekin. Raskausdiabetekselle altistavia tekijöitä ovat mm. äidin korkea ikä, ylipaino tai genettinen alttius kakkostyypin diabetekselle. Raskausdiabetesta hoidetaan ensisijaisesti ruokavalion ja liikunnan avulla ja tarvittaessa lisäksi insuliinihoidolla. Raskausaikana raskausdiabeteksen hoito toteutuu pääsääntöisesti hyvin ja odottavat äidit saavat riittävästi tukea ja ohjausta neuvolasta tai erikoissairaanhoidosta.[i]

Raskauden ja synnytyksen jälkeen

Mitä tapahtuu raskausdiabeetikon omahoidolle ja seurannalle vauvan syntymän jälkeen? Raskausaikana monen odottavan äidin tavoitteena on hoitaa itseään mahdollisimman hyvin, jotta vatsassa kasvava vauva saisi mahdollisimman hyvät eväät elämään. Raskausdiabeteksen jälkeinen jatkoseuranta ohjataan neuvolan kautta. Käypä hoito- suosituksen mukaisesti sokerirasituskoe tulisi uusia vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua synnytyksestä. Mikäli äidillä on ollut insuliinihoitoinen raskausdiabetes niin koe uusitaan jo 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä.[i]

Vauvan syntymän jälkeen äidin arjen täyttävät hormonihuuruinen onni vauvasta, vastuu uudesta perheenjäsenestä, loputon vaippavuori, päänlaelleen kääntynyt päivärytmi valvottuine öineen ja pätkissä nukuttuine päiväunineen imetysten lomassa. Tämän kaiken keskellä raskausdiabetes unohtuu helposti. Sohvan nurkassa vietetty äidin oma somehetki houkuttelee enemmän kuin vaunulenkki räntäsateessa ja näin päivittäinen liikunta saattaa jäädä vähäiseksi vauva-arjen pyörteissä.

Pari palaa suklaata auttaa hetkellisesti jaksamaan arjessa, nyt kun ei enää tarvitse vahtia jokaista suupalaa peläten verensokerin nousuja. Mieliteko voittaa ja äiti valitsee terveellisen omenan sijaan herkullisen ja houkuttelevan korvapuustin.

 

 

 

 

 

 

Valitse terveys!

Raskausdiabetekseen sairastuneen naisen olisi tärkeää muistaa tuijottaa omaan napaansa senkin jälkeen, kun napanuora on jo katkennut. Raskausdiabetes on merkittävä riski äidin myöhemmälle sairastumiselle kakkostyypin diabetekseen. Käypä hoito-potilasversion mukaan joka kolmas raskausdiabeetikko sairastuu uudelleen raskausdiabetekseen myöhemmissä raskauksissa.

Laboratorioarvojen seuraaminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää ovat äidin onnistuneet ja pysyvät elämäntapamuutokset. Raskauden aikana opeteltua ruokarytmiä ja -valiota kannattaa jatkaa niin äidin kuin lapsenkin terveyden edistäjänä. Lapsi omaksuu ruokailutavat, ruokavalion ja ruokarytmin kotoaan vanhempiensa esimerkistä.

Raskausdiabeteksen myötä tehtävät elämäntapamuutokset voivat parhaimmillaan säästää äidin myöhemmiltä elintapasairauksilta. Turun yliopiston sisätautiopin professori Risto Kaajan mukaan 4-5 kilon painon pudotuksella on jo merkittävä vaikutus äidin terveydelle, sillä se vähentää 60% äidin riskiä sairastua II tyypin diabetekseen. Näin ollen raskauden jälkeisillä elintavoilla on kauaskantoisia seurauksia äidin myöhemmälle terveydentilalle. [ii]

Työssäni neuvolaterveydenhoitajana ohjaan asiakkaita tekemään päivittäin terveellisiä valintoja oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Raskausdiabeteksen jälkeisiin elämän-tapamuutoksiin hyvänä tukena voivat toimia Diabetesliiton ilmainen Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennus [iii]. Koko perheen terveellisiin elämäntapoihin niin ravinnon kuin liikunnankin osalta saa hyviä vinkkejä Sydänliiton Neuvokas Perhe-hankkeen sivuilta [iv]. Oman painonhallinnan tueksi löytyy paljon tietoa Terveyskylän Painonhallintatalosta [v].   Terveytesi sinulle on timantti, joten pidä siitä huolta ja arvosta sitä!

 

Kirjoittaja Terhi Vaittinen on terveydenhoitaja (AMK), joka työskentelee neuvolassa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa

 

Lähteet

kuvat Terhi Vaittinen

[1] https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes

[2] https://www.kaypahoito.fi/khp00076

Tarnanen K, Kaaja R, Kinnunen T & Vuorela P. Raskausdiabeteksen huolellinen hoito edistää sekä odottavan äidin että syntyvän lapsen hyvinvointia. Käyvän hoidon potilasversiot. Julkaistu: 21.08.2013.

[3] https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/2017/11/13/seuranta-on-tarkeaa-myos-raskausdiabeteksen-jalkeen/

[4] https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Raskausdiabetesta-sairastavien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-on-kaksinkertaistunut-kymmeness%C3%A4-vuodessa/1345744

[5] https://www.diabetes.fi/kurssit/verkkokurssit/raskausdiabeteksen_jalkeen_-verkkovalmennus

[6] https://neuvokasperhe.fi/

[7] https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta