Hyppää pääsisaltöön
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tartu terveyteen ja hyvinvointiin
Pystyt vaikuttamaan omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi; me tarjoamme luotettavia reseptejä siihen.
0

Terveyserot meillä ja muualla

Terveyden edistämisen bloggaajat · 21.10.2020

Terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat maailmanlaajuinen ongelma. Terveyserot aiheuttavat niin epätasa-arvoa, inhimillistä kärsimystä kuin ylimääräisiä kustannuksia ja myös elin- ja työvuosien menetyksiä sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti arvioiden edistyksellinen hyvinvointivaltio, ovat terveyserot silti Suomessa Euroopan tasolla arvioiden suuret ja terveyseroja ei olla saatu kaventumaan viime vuosina. Meillä Suomessa eliniän odotteen ero alimpien ja ylimpien tuloryhmien on miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta.

Taustalla sosiaaliset taustatekijät ja eriarvoisuus

Maailman terveysjärjestö WHO pyrkii omilla toimillaan vähentämään terveyseroja maailmanlaajuisesti. Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa ovat eturintamassa tutkimassa ja kehittämässä toimia terveyserojen kaventamiseksi. Terveyseroihin liittyvää tutkimusta ja seurantaa on tehty pitkään niin maailmalla kuin Suomessakin. Yleisesti on tiedossa, että jos hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on pyrittävä vaikuttamaan terveyserojen taustalla oleviin sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitseviin eriarvoisuuksiin. Väestöryhmien välisten terveyserojen syyt ovat monitasoisia ja ne kytkeytyvät ammatti- ja koulutusryhmien erilaisiin elin- ja työoloihin, erilaiseen fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen ja sukupolvienkin yli ulottuviin kulttuurisidonnaisiin käyttäytymismalleihin. Jo tehtyjen selvitysten perusteella tiedetään, että huono-osaisuus kasaantuu tietyille väestöryhmille ja tämä lisää sosioekonomisia terveyseroja.

 

Liian ilkeä ongelma ratkaistavaksi?

Terveyserot ovat monisyinen ongelma. Aihetta kartoittaneissa tutkimuksissa ja artikkeleissa todetaan, että terveyserot johtuvat monesta tekijästä ja helppoa tai nopeaa tapaa ratkaista ongelmaa ei ole. Tällaisia monisyisiä ongelmia kutsutaan termillä ilkeä ongelma, englanniksi wicked problem. Ilkeille ongelmille on ominaista, että mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan terveyseroihin liittyvää problematiikkaa, tarvitaan siis monitieteistä yhteistyötä. Tämä voi kuulostaa lannistavalta, mutta vaikka mitään yhtä yksittäistä, selkeää toimenpidettä tai toimintamallia terveyserojen kaventamiseksi ei ole löydetty, on kuitenkin kehitetty monia interventioita ja hankkeita, joilla pyritään kaventamaan sosioekonomisia terveyseroja. Suomessakin on viimeisen 20 vuoden aikana tehty paljon työtä terveyserojen kaventamiseksi. Näistä toimista huolimatta sosioekonomiset erot ovat edelleen kasvaneet.

Terveyserot kasautuvat heikompiosaisiin väestöryhmiin

Terveyseroille on tyypillistä, että ne toteutuvat säännönmukaisesti. Tämä tarkoittaa kärjistettynä sitä, että mitä alempi sosioekonominen asema ihmisellä on, sitä huonompi on hänen terveytensä. Sosioekonomisen aseman vaikutusta terveydentilaan kutsutaan termillä sosiaalinen gradientti. Gradientti tarkoittaa säännönmukaista tai asteittaista muutosta. Sosiaalinen gradientti näyttäytyy samanlaisena kaikkialla, myös hyvin erilaisten tulotasojen maissa.

Sosioekonomisesti heikompiosaisiin väestöryhmiin kuuluu esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, pienituloisia eläkeläisiä, päihteiden käyttäjiä, mielenterveysongelmaisia ja työttömiä maahanmuuttajia. Ryhmän monimuotoisuuden takia terveyden edistämiseen suunnatut toimet eivät aina saavuta heitä kovin tehokkaasti. Yhdeksi tärkeimmistä terveyseroja selittävistä tekijöistä nousee aineelliset elinolot, jotka vaikuttavat epäsuorasti myös psykososiaalisten altisteiden ja terveyskäyttäytymisen kautta. Suurin osa ihmisistä tiedostaa mitä terveellisyys tai terveyttä edistävät elintavat tarkoittavat, mutta koska näitä terveyttä edistäviä toimintatapoja on sosioekonomisesti heikompiosaisissa väestöryhmissä pidetty vain keskiluokkaisen, valtaväestöön kuuluvien ihmisten normeina, ne eivät ole koskettaneet niitä, jotka ovat kokeneet kuuluvansa johonkin toiseen väestöryhmään. Tietyissä väestöryhmissä epäterveellisiksikin tiedetyt elintavat ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä ja osoitus ryhmään kuulumisesta. Tämä voi olla yksi syy siihen, kun erilaisia terveyden edistämisen interventioita arvioitaessa on huomattu, että usein interventioista hyötyvät eniten ne, jotka jo muutenkin kuuluvat korkeampaan sosioekonomiseen ryhmään. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei siis tavoiteta edelleenkään yhtä hyvin. On jopa esitetty väitteitä, että terveyden edistämistoimet voivat lisätä terveyseroja tästä syystä.  Nykyiset toimintatavat eivät ole siis toimineet toivotusti, terveyserot ja koetun terveyden erot ovat edelleen säilyneet korkeina erilaisista toimista huolimatta.

 

Millä keinoilla terveyseroja voidaan torjua?

Tutkijat ovat ehdottaneet erilaisia keinoja terveyserojen kaventamiseksi. Näitä voisi olla vaikuttaminen köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen sekä epäterveellisiin elintapoihin. Erityisesti vaikuttamalla tupakoinnin ja alkoholin käytön vähenemiseen vaikutetaan myös terveyseroihin. Takaamalla tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille voidaan vähentää terveyseroja. Myös päivittäisen toimeentulon turvaaminen näyttää lisäävän heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia. Osallisuuden lisääminen, sosiaalisten suhteiden merkityksen tiedostaminen ja luottamuksen parantaminen niin yhteiskuntaa kohtaan kuin ihmisten kesken voidaan nähdä yhtenä keinona kaventaa terveyseroja.  Yksilöiden osallisuuden ja yhteiskunnan rakenteiden välisen vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle on erityisen merkityksellinen ja olisi tärkeä mahdollistaa kaikille väestöryhmille. Olennaista on, että ihmisten kykyä ylläpitää ja edistää omaa terveyttään pitää tarkastella siitä kontekstista käsin, jossa ihminen elää. Aiemmin ei olla osattu ottaa huomioon sitä, miten paljon terveyteen ja terveyskäsitykseen sekä identiteettiin vaikuttaa sekä sosioekonominen asema että se, mihin ryhmään ihminen itse kokee kuuluvansa. Eri väestöryhmien edustajia tulisikin kuunnella tarkasti terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunniteltaessa.

 

Miksi terveyseroja pitäisi kaventaa?

Terveyseroja pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisina. Inhimillisesti ajatellen olisi oikeudenmukaista, että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet elää hyvää ja tervettä elämää. Huono-osaisuus kuitenkin kasaantuu ja terveyserot heikentävät entisestään alempien sosioekonomisten ryhmien asemaa. Terveyserot aiheuttavat myös kansanterveydellisiä menetyksiä ja huomattavia taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Mitään joka tilanteessa toimivaa konseptia tai toimintatapaa vähentää sosioekonomisia terveyseroja ei ole löydetty. Edelleen tarvitaan lisää tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat terveyseroja ylläpitäviin taustatekijöihin. Myös uusia toimintamalleja ja interventioita tarvitaan, jotta terveyserot niin Suomessa kuin muualla maailmassa saataisiin kapenemaan. On selvää, että poliitikot ja päätöksentekijät tarvitsevat entistä ajantasaisempaa, tutkittua tietoa sekä toteutuneista toimenpiteistä, että niiden vaikuttavuudesta päätöksenteon tueksi. Myös koordinoitua yhteistyötä eri ministeriöiden ja kuntien eri hallintokuntien kesken pitäisi edelleen vahvistaa. Tarvitaan laajemmin yhteiskuntapolitiikkaa, joka vahvistaa erityisesti huono-osaisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia, voimavaroja ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Terveyseroihin voidaan ja pitää puuttua yhteiskuntapolitiikan keinoin niin meillä kuin maailmalla, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä ja seurantaa.

 

Kirjoittaja Katariina Ijäs on avoterveydenhuollossa terveysasemalla työskentelevä terveydenhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

 

 

Lähteet:

Allen, Jessica J. – Marmot, Michael. 2014. Social Determinants of Health Equity. American Journal of Public Health. https://ajph.aphapublications.org/doi/abs/10.2105/AJPH.2014.302200.

Berg, Noora. 2017. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti. No 54, sivut 159 – 164. <file:///C:/Users/katar/Downloads/63657-Artikkelin%20teksti-72100-1-10-20170511.pdf>.

Dorling, H. – Ollerhead, L. – Kidgell, C. 2016. The NIHR public health research programme: intervention approaches to tackle health inequalities. Journal of Public Health. Vol 39, No. 4. 856 – 862. <https://academic.oup.com/jpubhealth/article-abstract/39/4/856/2631017>.

Koponen, Päivikki – Borodulin, Katja – Lundqvist, Annamari – Sääksjärvi, Katri – Koskinen, Seppo, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).  <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y>.

Lahelma, Eero. 2017. Sosioekonomiset terveyserot 100-vuotiaassa Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. No 54. 3 – 5. <file:///C:/Users/katar/Downloads/60619-Artikkelin%20teksti-65502-1-10-20170203.pdf>.

Lahelma, Eero – Pentala, Oona – Helldán, Anni – Helakorpi, Satu – Rahkonen, Ossi. 2017. Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina. Lääkärilehti 25 – 32. Vsk 72. 1629 – 1634. <https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.metropolia.fi/pdf/2017/SLL252017-1629.pdf>.

Larivaara, Meri. 2016. Kärkihanke Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Hankesuunnitelma. Sosiaali- ja Terveysministeriö. < http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3832-8>.

Maunu, Antti – Katainen, Anu –  Perälä, Riikka – Ojajärvi, Anni. 2016. Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia? Sosiaalilääketieteen aikakausilehti. No. 53. 189 – 201. < https://journal.fi/sla/article/view/59163>.

Rotko, Tuulia – Aho, Timo – Mustonen, Niina – Linnanmäki, Eila. 2011. Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa 2007 – 2010. THL. < http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085122>.

Rotko, Tuulia – Kauppinen, Tapani – Mustonen, Niina – Linnanmäki, Eila. 2012. Kuilun kaventajat, Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008–2011 loppuraportti. THL. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-671-7>.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Terveyserojen kaventaminen, verkkosivut. <http://stm.fi/terveyserot>

Teroka-hanke, verkkosivut. 2006. <http://www.teroka.fi/teroka/index_option_content_pcontent_1_task_view_id_38_Itemid_69.html>.

THL (a). 2019. Hyvinvointi- ja terveyserot, keskeisiä käsitteitä. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita>.

THL (b). 2019. Hyvinvointi- ja terveyserot, verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/keinot>.

THL. 2015. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa on poliittinen valinta. Terve Kunta-esite. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015111217152>.

Tilles-Tirkkonen, Tanja – Mäki-Opas, Tomi – Vaarama, Marja – Lögren, Aija – Pentikäinen, Saara – Tiitinen, Sanni – Ilomäki, Sakari – Pihlajamäki, Jussi – Laitinen, Jaana. 2018. Uudet toimintamallit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti. No 55. 364 – 369.  < https://doi.org/10.23990/sa.76541>.

Varpio, Lara – Aschenbrener, Carol – Bates, Joanna. 2017. Tackling wicked problems: how theories of agency can provide new insights. Medical Education 51. 353 – 365. <http://dx.doi.org.ezproxy.metropolia.fi/10.1111/medu.13160>.

Kuvat: Kuvapankki Pixabay. <www.pixabay.com>

EriarvoisuusSosiaaliset taustatekijätTerveyserojen torjuminenTerveyserot

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Nuorten suun terveyskäyttäytyminen huolestuttaa
      Nuorten suun terveyskäyttäytyminen huolestuttaa
      14.9.2020
    • Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
      Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
      26.1.2021
    • Liiku ja pysy terveenä!
      Liiku ja pysy terveenä!
      18.11.2021

    Terveyden edistämisen bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita. Aiheet liittyvät yksilön ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen terveysviestinnän avulla.

    Uusimmat jutut

    • Saako vanhanakin tuntea tuulen?

      18.1.2023
    • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta

      23.5.2022
    • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?

      29.3.2022

    Arkisto

    • ▼ 2023 (1)
      • ▼ tammikuu (1)
        • Saako vanhanakin tuntea tuulen?
    • ► 2022 (2)
      • ► toukokuu (1)
        • Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta
      • ► maaliskuu (1)
        • “Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?
    • ► 2021 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • KUMI KUNNIAAN!
      • ► marraskuu (2)
        • Liiku ja pysy terveenä!
        • Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista
      • ► lokakuu (2)
        • Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
        • Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
      • ► syyskuu (2)
        • Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
        • Eikö enää edes saa istua?
      • ► elokuu (1)
        • Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
      • ► kesäkuu (1)
        • Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
      • ► toukokuu (2)
        • Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
        • Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
      • ► huhtikuu (2)
        • Elämäntapamuutoksella kestävämpää hyvinvointia muotidieettien sijaan!
        • Ehkäisy ei ole vain tyttöjen juttu - tehdään ehkäisystä meidän kaikkien yhteinen asia!
      • ► maaliskuu (2)
        • Lapsen suun terveys on vanhemman juttu
        • Työkyvyn arvioinnilla vaikuttavuutta työterveyshuollon käytäntöön
      • ► helmikuu (1)
        • Aivojen terveydeksi
      • ► tammikuu (3)
        • Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
        • Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!
        • Olisiko sinulla tauon paikka? -Työhyvinvointia mikrotauoilla
    • ▼ 2020 (12)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
      • ▼ marraskuu (2)
        • Lihavuuden vaikutus mieleen
        • Määrittääkö perheesi sinut ja elämäsi suunnan?
      • ▼ lokakuu (2)
        • Terveyserot meillä ja muualla
        • Raskausdiabetes, mitä sitten?
      • ▼ syyskuu (1)
        • Nuorten suun terveyskäyttäytyminen huolestuttaa
      • ▼ elokuu (1)
        • Monialainen yhteistyö terveyden edistämisessä
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kielletäänkö jatkossakin vai kokeillaanko uutta?
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Uni – kaikkien kaveri
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Hengähdä hetki luonnossa
      • ▼ helmikuu (1)
        • Palleahengityksen terveysvaikutukset
      • ▼ tammikuu (1)
        • Muuttuiko liikunnan käsite uuden liikkumisen suosituksen myötä?
    • ► 2019 (2)
      • ► joulukuu (1)
        • Liikunta lisää terveyttä myös iäkkäänä
      • ► marraskuu (1)
        • HPV-rokote, tyttöjen ja poikien yhteinen juttu!

    Avainsanat

    Agenda 2030 aivojen hyvinvointi elämäntapamuutos flow-kokemus hengitys hyötyliikunta hyvinvointi Kannabis Kansalaisaloite Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 Koettu työkyky Kohderyhmälähtöiset toimenpiteet lapsen terve kasvu lihavuus liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta Liikuntapoliittiset päätökset luonto Monianaisuusjohtaminen nukkuminen onnistunut omahoito painonhallinta palautuminen Poikien rokotusohjelma raskaus ravitsemussuositukset seksuaali- ja lisääntymisterveys Sosiaaliala suun terveyden edistäminen syrjäytymisvaara Tekoäly terveyden edistäminen Terveydenhuolto terveys Terveyserot terveysvaikutus Työ- ja toimintakyky työhyvinvointi Työkyvyn edistäminen Ulkoilu uni univaikeudet Varhainen tunnistaminen ympäristövastuullinen ruokavalinta

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!