Olisiko sinulla tauon paikka? -Työhyvinvointia mikrotauoilla

Koetko ajatuksen tökkivän töissä, asioiden katoavan mielestä tai työn kuormittavuuden näkyvän kotona vielä työpäivän jälkeenkin? Ei ihme, sillä nykyinen elämäntyylimme jatkuvassa tietotulvassa vaatii aivoiltamme paljon. Työterveyslaitoksen mukaan noin joka neljäs suomalaisista kokee työstressiä työssään. ¹

Työelämän muutos osana palautusongelmia

Monien töiden vähentynyt fyysisyys viimeisten vuosikymmenien aikana on yhdessä työelämän muutoksen kanssa tuonut uusia haasteita hyvinvoinnille. Terveydentilan ja fyysisen kunnon heikkeneminen ovatkin yhteydessä henkisten tekijöiden lisäksi työntekijän jaksamiseen työssä sekä työssä palautumiseen.² Kun siihen päälle lisätään työelämän lisääntynyt tarve usean asian yhtäaikaiselle tekemiselle, ongelmanratkaisulle ja uuden oppimiselle jatkuvan tietotulvan, häiriöiden ja aikapaineen lomassa, jää mielen toipumiselle entistä vähemmän aikaa.³ Helpotuksena aivojen kuormittavuudelle voivat olla niin sanotut mikrotauot päivän aikana.

Miten ottaa mikrotauot osaksi työpäivää?

 Parasta mikrotauoissa on se, että niitä voi toteuttaa missä vain ja milloin vain.  – eikä sen toteuttamiseen tarvita ihmeitä. Oma mikrotaukosi voi olla siis pieni hetki katsellen miellyttävää maisemaa, positiivisiin ajatuksiin uppoaminen ja tietoisesti hetkeksi omaan hengitykseen keskittyminen. Työpisteeltä hetkeksi ylös nousu ja muutama hartioiden pyöräytys tai kahvikupin hakeminen keittiöstä kesken työpäivän lasketaan sekin mikrotauoksi, mikäli saat sillä ajatuksesi hetkeksi pois työasioista ja rauhoittumaan.⁴

 Parhaan keinon itsellesi löydät kuitenkin vain kokeilemalla, joten testaa rohkeasti erilaisia tapoja tauottaa työpäivääsi mikrotaukojen avulla. Älä myöskään unohda jakaa toimivia vinkkejä työyhteisössäsi.

 Mikrotaukojen hyötyjä

Mikrotauoilla tarkoitetaan siis nimensä mukaisesti muutaman minuutin mittaisia taukoja päivän aikana. Mikrotaukojen tarkoituksena on auttaa jaksamaan, antaa intuitiiviselle prosessoinnille tilaa ja virikkeitä, selkeyttää ajatuksia sekä tarjota mielelle mahdollisuus pieneen levähdystaukoon.⁴

Taukojen hyötyjä ovat muun muassa parantunut keskittymis- ja asioiden ratkaisukyky sekä parantunut selviytymiskyky vaativissa työtehtävissä.⁴ Lisäksi jo pienellä tauolla istumisesta työpäivän aikana on katsottu olevan terveyshyötyjä uusien liikuntasuositusten mukaan.⁵Työn rytmittämisen taukojen avulla, vastapainona intensiivisiin ja keskittymistä vaativiin hetkiin, on myös katsottu edistävän palautumista jo työpäivän aikana. Tämä mahdollistaa sen, että mikrotaukojen avulla on mahdollista saada kokonaisuudessaan päivään riittävästi palautumista ja sen, että energiaa on myös työpäivän jälkeenkin.⁶

Kirjoittaja Jonna Eronen Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelija Metropoliasta, työhyvinvoinnin ja tauotuksen puolestapuhuja.

Lähteet

¹Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Verkkodokumentti. < https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/>. Luettu 11.11.2019.

²Tarnanen, P. & Tuomi, J. (toim.) Työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi -kuusi tulokulmaa. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 104 &106.

³Työterveyslaitos. Aivotyö. Verkkodokumentti.<https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/>. Luettu 11.11.2019.

⁴Salonen, Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Alma Talent, Helsinki.

⁵ UKK-instituutti, 2019 . Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikottainen liikkumissuositus 18-64-vuotiaille. Verkkodokumnetti.<https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus>. Luettu 11.11.2019.

⁶ Virolainen, H. & Virolainen, I. Mielen voima työssä. 2019.Viisas elämä Oy. Helsinki.