On arvioitu, että maailmassa on noin 200 miljoona naista, joille sukuelinten silpominen on jo tehty ja arviolta noin 4 miljoonaa tyttöjä on joka vuosi riskissä joutua silpomisen uhriksi. Esiintyvyyttä on osassa Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian maista. (1) Kansainvälisen muuttoliikkeen vuoksi asiaan tulee kiinnittää huomiota myös Suomessa. (2) Suomessa elää arviolta noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä naista ja muutamat sadat tai tuhannet tytöt ovat silpomisuhan alla olevassa riskissä. (3).
YHTEINEN AGENDA
Kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman – Agenda 2030 – yhtenä tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen. Tavoitteena on lopettaa haitalliset käytännöt, kuten naisten sukuelinten silpominen. (5)
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksella toteutettu toimintaohjelma tyttöjen ja naisten silpomisen estämiseksi kehottaa kaikkia asiaa kohtaavia eri alan ammattilaisia toimiin silpomisen ehkäisemiseksi sekä silpomisen läpikäyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeisiä avainhenkilöitä puheeksi ottamisessa ja silpomisen ehkäisyssä ovat erityisesti työssään kohderyhmään kuuluvia kohtaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten henkilöstö, poliisit ja toimittajat sekä uskonnollisten yhteisöjen johtajat ja muut mielipidevaikuttajat sekä järjestöt. (3)
Tytön sukuelinten silpomisen suunnittelu täyttää rikoksena lapsen törkeän pahoinpitelyn suunnittelun tunnusmerkit. (6) Mikäli epäilet tytön joutuneen Suomessa asuessaan sukuelinten silpomisen kohteeksi tai silpomista suunnitellaan, tulee asiasta keskustella lapsen ja vanhempien kanssa. Jos epäily silpomisen uhasta tai tehdystä silpomisesta jatkuu, tulee tehdä viipymättä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun. Epäselvissä tilanteissa voi ja kannattaa aina konsultoida edellä mainittuja tahoja. (7)
SENSITIIVISYYS PUHEEKSI OTTAMISESSA
Aiheen arkaluonteisuudesta huolimatta tyttöjen sukuelinten silpomisesta tulee keskustella perheen kanssa varhain, sillä asian puheeksi ottaminen voi ehkäistä silpomisen tai sen uhan. Keskustelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuurisensitiivisyyteen. (2,7)
Alue- ja kaupunginvaltuutettu Eva Tawasoli on työurallaan terveydenhuollossa kohdannut silpomisen uhriksi joutuneita naisia. Silpomisen vastaisessa työssä Eva nostaa tärkeimmäksi tekijäksi puheeksi ottamisen niissä palveluissa, joiden piiriin nämä lapset kuuluvat, kuten neuvoloissa ja kouluissa.
”…silpomisen vastaisessa työssä ammattilaisen tärkein työväline on puheeksi ottamisen taito. Silpomisen vastainen työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa sitoutumista kaikilla tasoilla, koska kyse on tärkeästä ihmisoikeustyöstä ja tyttöjen aseman vahvistamisesta.” – Tawasoli (2023).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut ohjeita keskustelun tueksi. Luottamuksellisuus, yksityisyys sekä tulkin käyttö tulee varmistaa aina, kun sukuelinten silpominen otetaan puheeksi (5). Tärkeintä ammattilaisena on rohkeus ottaa asia puheeksi. Ammattilaisen avaama keskustelu madaltaa kynnystä pyytää apua silpomisen uhatessa sekä tarjoaa mahdollisuuden päästä käsittelemään silpomisen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. Lisäksi puheeksi ottaminen voi helpottaa silpomisen uhrin hakeutumista avausleikkaukseen. Ammattilaisen tuleekin keskustella asiasta avoimesti ja empaattisesti. (3)
TUNNISTA RISKIMERKIT
Sukuelinten silpomisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon tilanteissa, joissa lapsen neuvola- tai kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia on jäänyt väliin tai jos tyttö kertoo tulevasta seremoniasta tai juhlasta. Huoli saattaa olla aiheellinen, mikäli perheessä tai suvussa on ympärileikattuja naisia, perhe suunnittelee pidempää lomamatkaa tai lapsi on matkustamassa silpomisperinnettä harjoittavaan maahan, on sopeutunut huonosti suomalaiseen kulttuuriin ja on erillään myös omasta kulttuuriyhteisöstään. (3,6)
”…työurallani olen kohdannut silpomisen uhriksi joutuneita naisia. Monet heistä olivat kärsineet jo vuosia silpomisen aiheuttamien seurausten vuoksi ja vaivojensa takia asioineet terveydenhuollossa. Vaikka naiset olivatkin saaneet apua infektioiden hoitoon, eivät he omien kertomustensa mukaan päässeet puhumaan ammattilaisen kanssa vaivojensa juurisyystä: sukuelinten silpomisesta!” – Tawasoli 2023.
Silpominen vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Silvotut tytöt ja naiset kärsivät usein kovista kivuista ja verenvuodosta, virtsaamisvaikeuksista, hedelmättömyydestä, heikentyneestä seksuaalisesta nautinnosta, synnytyskomplikaatioista ja se lisää myös vastasyntyneen kuoleman riskiä. Epäpuhtaat silpomisvälineet voivat aiheuttaa tulehduksia, yleisinfektion, HIV:n sekä B- ja C-hepatiitin. Seurauksena voi olla virtsaumpi, muiden elinten vaurioituminen ja kiinnipitämisen vuoksi jäsenten murtumia tai sijoiltaanmenoja. Psyykkisinä vaikutuksina on todettu post-traumaattista stressiä, painajaisia, itsetunto-ongelmia, masennusta sekä vaikeuksia oman seksuaalisuuden suhteen. (3)
#LoppuSilpomiselle #TyttöjenPuolella #silpomisenvastainenpäivä #fgm #endfgm
Lisätietoa:
- Tyttöjen ympärileikkauksen puheeksi otto (VIDEO).
- THL – Ehkäisevä työ ja silpomisen läpikäyneen auttaminen. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo
- Valtioneuvosto – Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162904
Kirjoittajat:
Terveyden edistämisen YAMK koulutusohjelman opiskelijat Jonna Jäsberg (terveydenhoitaja), Hanna-Riikka Luttinen (terveydenhoitaja), Susanna Mata (suuhygienisti), Jonna Sandén (terveydenhoitaja).
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
LÄHTEET
- THL a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tyttöjen ja naisten silpominen eli ympärileikkaus. Päivitetty 17.1.2023. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpominen-eli-ymparileikkaus>. Viitattu 16.10.2023.
- THL b. Tiedä & Toimi. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen. <https://thl.fi/documents/920447/4576122/TT_Silpominen_2019_2versio_.pdf/d88c43fd-e835-12b8-3d1f-245b96c0fb30?t=1579509924273>. Viitattu 24.10.2023.
- Koukkula, Mimmi & Klemetti, Raija 2021. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162904/STM_2021_16_J.pdf>. Viitattu 26.10.2023. 10–44.
- UNICEF Global Database 2022. Female genital mutilation (FGM). <https://data.unicef.org/topic/child-protection/female-genital-mutilation/>. Viitattu 20.11.2023.
- Kestavakehitys.fi Tavoite 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-5>. Viitattu 24.10.2023.
- THL 2019. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen uhan arviointi. <https://thl.fi/documents/920447/4576122/Lomake_uhan_arviointiin.pdf/ed529478-7af7-4b2f-806e-6c6c75acf134>. Viitattu 24.10.2023.
- THL c. Ehkäisevä työ ja silpomisen läpikäyneen auttaminen. Päivitetty 26.10.2022.
<https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo>. Viitattu 24.10.2023.
- Tawasoli, Eva 2023. Alue- ja kunnanvaltuutettu, sairaanhoitaja- terveydenhoitaja. Henkilökohtainen tiedonanto 1.11.2023.
- THL d. Äitiys- ja lastenneuvolassa. Päivitetty 16.3.2023. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo/aitiys-ja-lastenneuvolassa>. Viitattu 24.10.2023.
- Jäsberg, Jonna. Kotialbumi Meksiko 2018.
Ei kommentteja