Yhä useammin kuulee mediassa ja puheissa, kuinka nuorten mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat ja kaikille tarvitsijoille ei löydy sopivaa hoitoa. Terveydenhuollon perustason resurssit ovat riittämättömät ja erikoissairaanhoito täyttyy ahdistuneista ja aggressiivisista nuorista. Tämä pahoinvointi näkyy myös oppilaitoksissa ja vanhempien uupumisena.
Terveys on voimavara, jonka avulla ihminen pystyy selviämään päivästä toiseen. Tämä pitää sisällään sosiaalisia ja fyysisiä voimavaroja sekä kykyjä. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa kehittyy ihmisen oma vastuu hallita ja parantaa omaa terveyttä. (14.) Selviytyminen tarkoittaa kykyjä, joilla ihminen hallitsee tunteitaan, stressiä sekä kärsimystä, joita elämä tarjoilee matkan varrella. (5.) Matkalla kestävän kehityksen Agenda 2030- tavoitteita on meidän taattavat kaikille mahdollisuus terveyteen, tämä kasvattaa meistä sosiaalisesti kestäviä. Tunnekasvattamalla nuoriamme mahdollistamme heidän osallisuutensa tunnetta yhteiskunnassa ja kavennamme tämän kautta eriarvoisuutta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus omaan terveyteen. Tunnekasvattamalla edistämme erityisesti nuorten tulevaisuutta kohti sosiaalisesti kestävämpään Suomea ja luomme tulevalle sukupolvelle mahdollisuutta yhdenvertaiseen hyvinvointiin. (13.) Jokaisella tulisi olla saman arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään (12). Tämä vaatii hyvää henkistä pääomaa ja itsetuntemusta. Agenda 2030-tavoitteet saavutetaan, kun koko yhteiskunnan eri toimijat ja yksittäiset kansalaiset mukaan lukien sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin (4).
Nuoruus on aikaa, jolloin tunne-elämä on alttiina pyörremyrskyille. Tunteille on vaikeaa painaa jarrua ja riskikäyttäytyminen kasvaa. Muutos nuoressa hämmentää häntä itseään sekä tämän lähipiiriin kuuluvia läheisiä. (2.) Vanhempana voi tuntea voimattomuutta ja toivottomuutta, kuinka toimia vastuullisena aikuisena nuoren rinnalla. Tässä blogissa pohdimme, kuinka tukea nuoren tunnekasvatusta ja tuomme esiin keinoja, jotka auttavat sinua vanhempana tukemaan nuortasi tunnemyrskyjen keskellä.
Aivokemiaa
Nuoren kehossa ja erityisesti aivojen alueella tapahtuu nuoruudessa paljon biologisia sekä hormonaalisia muutoksia ja tunteita käsittelevät alueet ovatkin tuolloin vilkkaimmillaan. Tiesitkö, että aivojen etuotsalohko kehittyy 25-vuotiaaksi asti ja tämä alue aivoista säätelee impulsiivisuutta ja ajattelua tunnepitoisissa tilanteissa? Ei siis ihme, että nuoruusiässä esiintyy usein itsehillinnän ja keskittymisen vaikeutta. (6.) Nuori itse voi olla stressaantunut näistä tunne-elämän muutoksista ja tämä on aikuisen hyvä tietää, jotta pystyy tukemaan häntä tarpeen mukaan. Tervettä kehitystä tukemalla, ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmien syntyä. Avainasemassa on taito vastustaa reaktiivisuutta. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja saada heidät käyttämään aivojaan monipuolisesti. Terve nuoruus vaatii sosiaalisia kontakteja ja taitoja, joilla pitää mieli joustavana. (2.)
Elämään kuuluvat myös erilaiset kielteiset tunteet, kuten aggressio, pelko, häpeä, pettymys tai raivo. Murrosiässä nämä tunteet korostuvat ja nuorella aggression tunne voi ilmetä vihamielisyytenä ja hyökkäävyytenä. Nuoren aggression hallinnassa erilaisten tunteiden kuten pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteiden tunnistaminen ja niiden hallinta ovat keskeisessä asemassa. Tunteiden hallintaan voi kokeilla tunteista puhumista, liikuntaa, musiikin kuuntelua, elokuvien katselua, ulkoilua tai päiväkirjan kirjoittamista. (11.) Tärkeää olisi, että nuori oppisi tunnistamaan ja sanoittamaan erilaisia tunteita. Nuoren on hyvä tiedostaa, että tunteita ei kannata pelätä, vaan enemmänkin tunteiden aikaansaamaa toimintaa kannattaa opetella tietoisesti hallitsemaan. (10.)
Mikä ihmeen tunneäly?
Tunneäly on taito, jota voidaan harjoitella. Ylivilkkaat nuorten aivot tarvitsevat tässä tukea ja koulutusta. (1, 8.) Pystyisitkö sinä vanhempana toimia nuoren tunneälyn mentorina? Mentorina toimiminen vaatii ensin myös oman tontin haltuun ottoa tunnetyössä.
Tunneäly pitää sisällään kyvyn havaita ja ilmaista tarkasti tunteitaan. (1.) Tunnetaidot taas ovat joukko tietoja, valmiuksia, kykyjä ja asenteita, joita tarvitaan tunneilmiöiden ymmärtämiseen, ilmaisemiseen ja säätelyyn. Tarvitsemme tunneosaamista vuorovaikutustilanteissa ja tätä taitoa voidaan vahvistaa tunnekasvatuksella. Nuorena hankitut tunnetaidot ovat erityisen tärkeitä. Tunnekasvatus toimii ennaltaehkäisevästi mielenterveyden haasteisiin. Hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä sosiaalisuuteen, oppimiseen sekä vähäisempään päihteiden käyttöön aikuisuudessa. Tunnekasvatuksella voimme saavuttaa todistetusti parempia terveystuloksia. (8.) Korkeampi tunneäly vahvistaa pro-sosiaalista käyttäytymistä, joka tukee myönteisiä ihmissuhteita sekä vahvistaa osallisuuden tunteita. Alhainen tunneäly on yhteydessä heikompiin vuorovaikutustaitoihin sekä altistaa haitallisiin käytösmalleihin kasvua, kuten itsetuhoisuuteen, päihteidenkäyttöön ja poikkeavaan käytökseen. (1.) Vahvistamalla nuorten tunnekasvatusta hillitsemme nuorten riskikäyttäytymistä. (8.) Tunnekasvattamalla nuoriamme sitoudumme samalla Agenda 2030 terveyttä ja hyvinvointia – tavoitteeseen. Tämä tulee taata kaikenikäisille. Tavoitteen alatavoitteisiin kuuluu myös päihteiden väärinkäytön ehkäiseminen ja hoito. (9.)
Mitä vanhemmat voisivat miettiä ollessaan vuorovaikutustilanteessa nuoren kanssa:
- Olenko nuoren kohtaamisessa läsnä?
- Huomioinko nuoren tarpeet ja otan myös hänen mielipiteensä huomioon?
- Tervehdinkö nuorta hänet tavatessaan?
- Pidänkö nuoren puolia haastavissa tilanteissa?
- Autanko häntä, jos hän tarvitsee apua?
Nämä ovat niitä pieniä arjen asioita, joilla voimme vahvistaa ihmisen tunneälyä ja itsetuntoa. Nuorelle on hyvä tuoda esille, että hän on tärkeä osa omaa yhteisöään. Vanhempana sinä voit olla se turvallinen ja luotettava aikuinen, joka pystyy vahvistamaan tätä viestiä nuorelle.
Työkaluja tunnesäätelyyn
Tunnesäätelyn työkalut auttavat hallitsemaan omaa käyttäytymistä. Tunnesäätelyyn on olemassa monenlaisia työkaluja, joita kokeilemalla voi löytää itselleen sopivia keinoja. Matalan kynnyksen tukea tunnesäätelyyn voi saada kuraattorilta tai koulupsykologilta. On olemassa myös paljon erilaista kirjallisuutta liittyen tunnekasvatukseen ja yksi niistä on Anne-Mari Jääskisen ja Sanna Pelliccionin teos Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Kirjassa lukijaa autetaan ymmärtämään omia ja toisten tunteita sekä autetaan lukijaa hallitsemaan omaa käyttäytymistään, kun jokin tunne ottaa vallan. (3.) Kirja sisältää konkreettisia harjoitteita tunnesäätelyyn ja tässä esimerkki tunnesäätely -harjoituksesta:
“Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä. Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?” (Jääskinen & Pellicioni 2017:128).
Tässä ajatuksena yrittää tunnistaa omia tunteita ja mistä tunnereaktio mahdollisesti johtuu.
”Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään. Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.” (Jääskinen & Pellicioni 2017:128).
Tunteita on mahdollista oppia hallitsemaan esimerkiksi kuvitellut ”säätimen” avulla ja sen jälkeen pyrkiä aistimaan oman kehon tuntemuksia ja miten säätäminen vaikuttaa omaan oloon.
On hyvä muistaa, että tunnetaitoja tulisi kehittää läpi elämän eikä kukaan ole koskaan siinä valmis. Surua, vihaa tai ahdistusta ei pidä kieltää. Nuori tarvitsee pienemmän lapsen tavoin lohdutusta ja tukea haastaviin tilanteisiin. Näin hän oppii empatiasta ja pystyy jatkossa sanoittamaan omia tunteitaan muille.
Ja hei, nuoren elämä ei ole pelkkää alakuloa ja synkistelyä. Nuori usein kokee aikuisia enemmän optimismia ja iloa sekä he nauravat 70% enemmän kuin aikuiset, joten meillä aikuisilla on myös paljon heiltä opittavaa. (7.)
Mitä kaikkia tunteita sinä tunnistat ja pystyt sanoittamaan?
Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK- ohjelmasta opiskelijat; Minna Iivonen – sairaanhoitaja (AMK), Riikka Myller – terveydenhoitaja (AMK) ja Ann-Mari Ojalainen – terveydenhoitaja (AMK).
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntijat Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
- Brackett, Marc A & Mayer, John D & Warner, Rebecca M 2004. Emotional intelligence and its relation to everyday behavior. Personality and Induvidual Differences 36 (6). 1387-1402
- Hermanson, Elina & Sajaniemi, Nina 2018. Nuoruuden kehitys – mitä tapahtuu pinnan alla? Aikakausikirja duodecim. < https://www.duodecimlehti.fi/duo14286> Viitattu 13.11.2023.
- Jääskinen, Anne – Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Helsinki.
- Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 >Viitattu 6.12.2023.
- Mattila, Antti S. 2018. Selviytyminen. Duodecim terveyskirjasto. <https://www.terveyskirjasto.fi/ont00905> Viitattu 13.11.2023.
- Nuoren aivojen kehitys. 2023. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 18.7.2023. <https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/> Viitattu 14.11.2023.
- Nuorten tunteet ja tunnetaidot. Suomen Mielenterveys ry. Päivitetty 23.6.2021. <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-nuorisotyossa/nuorten-tunteet-ja-tunnetaidot/> Viitattu 20.11.2023.
- Pericas, & Clotas, C. & Espelt, A. & Lopez, MJ & Bosque-Prous, M. & Juarez, O. & Bartroli, M. 2022. Effectiviness of school-based emotional education program: a cluster-randomizes controlled trial. Public Health 210. 142-148.
- Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 6.12.2023.
- Tietopaketti murrosiästä. Mielenterveystalo.fi. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta> Viitattu 11.10.2022.
- Tunteiden kuohuja. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 11.10.2023. <https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/> Viitattu 7.11.2023
- Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta agenda 2030:sta. Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020. (7). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 6.12.2023
- Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050/tavoitteet> Viitattu 6.12.2023
- WHO 2023. Health Promotion. The 1st International Conference on Health Promotion, Ottawa, 1986. <https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference> Viitattu 13.11.2023.
Kuvat: Microsoft Kuvapankki
Ei kommentteja