Viime aikoina on puhuttu paljon oman kehon häpeästä, jota moni ihminen kokee. Helsingin sanomat kirjoittaa artikkelissaan (26.8.2020) niin naisia kuin miehiäkin koskettavasta vatsainhosta. Kehopositiivisuus -liikkeellä onkin tärkeä sanoma: jokainen keho on arvokas riippumatta siitä minkä kokoinen tai muotoinen se on. Kenenkään ei tulisi joutua häpeämään omaa vartaloaan minkään asian vuoksi.
Kehopositiivisuuden varjoon ei saa kuitenkaan jäädä se tosiasia, että ylipaino ja lihavuus ovat valtavan suuri terveysriski. Ylimääräiset kilot voivat vaikuttaa haitallisesti niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen ja kasvattavat kroonisten sairauksien riskiä. Suomessa kuten maailmallakin ylipaino ja lihavuus ovat suuri ongelma. Fin Terveys 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa 63% yli 30-vuotiaista naisista on vähintään ylipainoisia, heistä 28% on lihavia. Saman ikäryhmän miehistä 72% on ylipainoisia ja heistä 26% lihavia. Lasten ja nuorten kohdalla tulokset ovat myös hälyttäviä. Onkin muistettava, että samalla kun jokaisen kehoa tulee arvostaa, lihavuus on iso terveysriski sekä kansanterveydellinen uhka.
Terveydenhuollon ammattilaisen vastuu ja velvollisuus
Jokaisella ihmisellä on oikeus kehorauhaan. Terveydenhuollon ammattilaisilla on myös velvollisuus edistää jokaisen potilaansa terveyttä. Harva ihminen on lihava omasta tahdostaan. Moni haluaisi pudottaa painoa, mutta ei ole löytänyt keinoja tai voimia siihen. Ylipainosta syyllistämällä ei päästä toivottuun lopputulokseen, päinvastoin. Tutkimusten mukaan lihavuudesta syyllistäminen vaikeuttaa painon pudottamista. Ylipainon esiin ottaminen on usein hankalaa, aihe on niin henkilökohtainen. Duodecim Käypä hoito -sivuston ohjeet auttavat terveydenhuollon ammattilaisia alkuun painon puheeksi ottamisessa.
Kun potilaan ylipaino otetaan terveydenhuollossa puheeksi, täytyisi olla resursseja myös auttaa. Täytyisi selvittää painon kertymisen syitä, ohjata, tukea, kannustaa sekä kertoa painon pudottamisen keinoista. On tärkeää, että painon kanssa kamppaileva ohjataan turvallisen painonhallinnan tielle. Esimerkiksi Mielenterveystalon painonhallinnan opas on helposti saavutettava palvelu, josta potilas voi saada apua painonhallintaan. Meillä terveydenhuollon ammattilaisilla on vastuullinen ja tärkeä rooli ihmisten terveyden ylläpitäjinä ja myös mahdollisuus auttaa. Tehdään se rohkeasti, kunnioittavasti, syyllistämättä ja keinoja tarjoten.
Kirjoittaja Heta Siranko on sairaanhoitaja AMK ja taitava syöpäsairaanhoitaja EmCaN®, joka toimii terveyden edistämisen konsulttina ja opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (YAMK).
Lähteet
Anglé Susanna 2020. Painon puheeksi ottaminen lihavan potilaan hoidossa. Duodecim Käypä Hoito. Verkkojulkaisu. <https://www.kaypahoito.fi/nix02722>. Luettu 3.10.2020
Fin Terveys 2017. Saatavilla <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y>
Kangasniemi, Jenni 2020. Ihana maha. Helsingin Sanomat.
Mielenterveystalo N.d. Hallitse painoasi. Verkkojulkaisu. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/irtiahminnasta/Pages/Askel-8.aspx>. Luettu 24.11.2020.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Lihavuuden yleisyys. Verkkojulkaisu. <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-yleisyys> Luettu 3.10.2020
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Lihavuuden terveysvaikutukset. Verkkodokumentti <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-terveysvaikutukset.>. Luettu 12.11.2020.
World Health Organization 2020. <Obesity and overweight. Verkkojulkaisu. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/obesity-and-overweight>. Luettu 24.11.2020.
World Health Organization N.d. Data and Statistics. Verkkojulkaisu. <https://www.euro.who.int/en/health-topics/noncommunicable-diseases/obesity/data-and-statistics>. Luettu 3.10.2020
Kuvat: Pixabay
Ei kommentteja