Olen viime aikoina törmännyt usein vastaanotolla nuorten välinpitämättömään asenteeseen suun omahoitoa kohtaan. Omahoidolla tarkoitetaan tässä tekstissä hampaiden harjausta ja hammasvälien puhdistusta. Osaa nuorista ei tunnu kiinnostavan suun omahoito. Harjaus on satunnaista ja hammasvälejä ei puhdisteta lainkaan. Lisäksi on paljon muita suun terveydelle haitallisia elintapoja, joita en tässä blogissa käy läpi. Mistä välinpitämätön asenne suun omahoitoa kohtaan johtuu? Nuori voi perustella harjaamattomuutta kiireellä, laiskuudella tai ei pysty selittämään, miksi harjaaminen ei kiinnosta.
Välinpitämättömyys näkyy Kouluterveyskyselyssä
Harjaussuositusten laiminlyönnistä kertovat myös 2019 vuoden Kouluterveyskyselyn tulokset. Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista tytöistä ja pojista hampaita harjailee useammin kuin kerran päivässä 46 prosenttia kun vastaava luku 1. ja 2. vuoden lukiolaisilla on 68 prosenttia. Myös sukupuolen vaikutus näkyy harjausmäärissä. Pojat harjailevat tyttöjä laiskemmin hampaita. (Kouluterveyskysely 2017 ja 20192.) Harjausta fluorihammastahnalla kahdesti päivässä pidetään yhtenä tärkeänä keinona hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä (Karies (hallinta)3). Myös ientulehduksen ehkäisyn kannalta harjaaminen on oleellista hammasvälien puhdistuksen ohella.
Hampaiden harjaus tavaksi jo lapsena
Karieksen eli hampaiden reikiintymisen hallinnan (2014) Käypä hoito -suosituksessa painotetaan, että hyvät suun terveydenhoitotottumukset tulisi opettaa jo lapsena, jolloin niiden omaksuminen olisi helpointa. Huoltajien tulisi valvoa hampaiden puhdistamista yläkouluikään saakka. (Karies (hallinta)3). FinSote 2018- tutkimuksessa korkeakoulutettujen äitien lapset harjasivat useammin hampaita kuin vähemmän koulutettujen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos4).
Suunterveysongelmien kasaantuminen
Suunterveyden yhteys koko kehon terveyteen on saanut viime vuosina huomiota mediassa. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä on näkynyt lisääntyvänä kiinnostuksena kohentaa omaa suunterveyttä mutta edelleen polarisoitumisen voi tunnistaa suuhygienistin työssä koska suun sairaudet ovat kasautuneet osalle väestöä. Toisilla suunterveyden ollessa erittäin hyvällä mallilla.
Verkostoituminen suunterveyden edistäjänä
Suun terveyden edistäminen on perinteisesti kuulunut suun terveydenhuollolle (Hammaslääkärilehti1.) Yhteistyötä suunterveyden edistämiseksi on tehty vuosien ajan neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja ikäihmisten- ja kehitysvammaisten hoitavien tahojen kanssa (Terveyskirjasto5). Tämän vuoden aikana olen enemmän pohtinut, miten yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää koska uskon yhteistyön auttavan tälläkin saralla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen merkitystä suun terveyden edistäjänä tulisi mielestäni nostaa. Monissa päiväkodeissa yhteisistä harjaushetkistä on jouduttu luopumaan hygieniasyistä. Jos harjausta ei opetella kotona eikä päivähoidossa, miten suomalaiset saadaan harjaamaan suositusten mukaisesti?
Kirjoittaja Nea Rajala on suuhygienisti (AMK), joka työskentelee julkisessa ja yksityisessä suun terveydenhuollossa, lisäksi hän toimii suunhoidon tuntiopettajana ammattiopistolla sekä opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähteet
- Hautamäki, Outi 2018. Terveyden edistäminen on edunvalvontaa. Hammaslääkärilehti. Verkkodokumentti. <https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/uutinen/terveyden-edistaminen-edunvalvontaa> Luettu 10.11.2019.
- Kouluterveyskysely 2019. Verkkodokumentti. <https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=199847&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161219#> Luettu 9.11.2019.
- Käypä hoito 2014. Karies (hallinta). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmän julkaisu. Verkkodokumentti. <www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078> Luettu 9.11.2019.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Suun terveys. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/terveys/suunterveys> Luettu 9.11.2019.
- Helinä Keskinen – Heikka, Helena 2015. Suun terveys terveydenhuollon haasteena. Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00161> Luettu 23.11.2019.
Kuvaaja grafikacesky
