Miksi työuupumusta ei rinnasteta sairauteen? Jos työuupumus olisi sairaus, saisiko työuupunut enemmän tarvitsemaansa tukea työpaikalla ja työterveyshuollossa?
Työuupumus aiheuttaa runsaasti sairaspoissaoloja ja saattaa pahimmillaan johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Tästä aiheutuu kustannuksia sekä työnantajille että koko yhteiskunnalle. (1)
Työuupumus
Työuupumus on häiriötila, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat hupenevat pitkittyneen työstressin seurauksena (2). Työuupumukselle altistaa pitkittynyt epätasapaino työn voimavarojen ja työn kuormitustekijöiden välillä, kuten kuva 1 esittää (3). Työuupumuksen kehittymiseen johtavia tekijöitä on sekä työssä että työntekijässä (2).
Työuupumus aiheuttaa kroonista väsymystä, työstä etääntymistä sekä häiriöitä kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallintaan (3). Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy kohonnut riski sairastua esimerkiksi masennukseen, uni- tai päihdehäiriöön tai stressin aiheuttamiin somaattisiin sairauksiin (2).
Työuupumuksen yleisyys:
- Vuonna 2011 vakavaa työuupumusta koki 2 % miehistä ja 3 % naisista, lievää työuupumusta taas 23 % miehistä ja 24 % naisista. Uudempaa väestötasoista selvitystä ei ole tehty. (2)
- Miten Suomi voi? -tutkimuksessa (2023) työuupumuksen arvioidaan lisääntyneen. Vähintään kohonneesta työuupumusriskistä kärsivien lukumäärä on lisääntynyt noin 100 000 eli noin 4 %-yksiköllä vuosina 2019–2023, kun työllisten suomalaisten lukumääräksi arvioidaan 2,5 miljoonaa henkilöä. (4)
Agenda2030 ja lainsäädäntö Suomessa
Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, asettaa yhteiset tavoitteet YK:n jäsenmaille. Tavoite 8 edistää kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja työpaikkoja. Alatavoite 8.8 keskittyy työelämäoikeuksien suojelemiseen ja turvallisen työympäristön takaamiseen kaikille työntekijöille. Suomi on sitoutunut Agenda2030-ohjelman tavoitteisiin ja hallituksen toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu toteutettavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. (5)
Työturvallisuuslaissa (6) kuvataan työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jonka mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on tunnistettava työstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät. Esimerkiksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät, jotka on esitetty kuvassa 2., voivat kuormittaa työntekijää haitallisella tavalla (7). Työturvallisuuslain päivittyminen kesäkuussa 2023 tarkensi työnantajan huolehtimisvelvoitetta entisestään (8).
ICD-10-luokitus ja työuupumuksen Z-koodi
ICD-10 on kansainvälinen tautiluokitus, jota käytetään diagnoosin kirjaamiseen terveydenhuollossa (9). Työuupumuksen koodi on Z 73.0. Koodin alussa Z viittaa terveydentilaan vaikuttavaan tekijään, ei siis sairauteen. (10)
Kela maksaa työkyvyttömälle sairauspäivärahaetuutta omavastuuajan jälkeen. Sairaspäivärahalla korvataan alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. (11) Sairauspäivärahaoikeutta arvioitaessa työuupumusta ilman lisäselvityksiä ei pidetä kelvollisena osoittamaan sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä (12).
Piiloutuuko työuupumus masennuksen taakse?
Moni työuupunut saa lääkäriltä masennus- tai ahdistusdiagnoosin (1). Työuupumus tulisi kirjata lisäselitteeksi terveysongelmaan, jotta työuupumuksen yleisyyttä voidaan seurata (13). Masennus on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyydelle Suomessa (14).
Tutkimuksissa työuupumuksen on todettu olevan päällekkäinen tai rinnakkainen ilmiö masennuksen kanssa (15, 16, 17). Työn kontekstissa työuupumuksen ja masennuksen samankaltaisuus korostuvat (16), mutta olisiko työuupumuksen tunnustamisella sairaudeksi silti hyötyä?
Stop työuupumukselle
Työuupumuksen hoito vaatii yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja usein myös työterveyshuollon kesken (18, 19) kuvassa esitetyllä tavalla.
Työuupumuksessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Työntekijän viestiessä esihenkilölleen liiallisesta työkuormituksesta, voidaan siihen puuttua varhaisessa vaiheessa, jos esihenkilö reagoi asianmukaisesti ja työkuormituksen vähentämisessä onnistutaan. Näin voidaan välttyä raskaammilta toimenpiteiltä ja työterveyshuollon panokselta. (18) Mitä parempi vuorovaikutus työntekijöiden ja esihenkilön välillä on, sitä helpompaa työuupumuksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on (22).
Ammatillisen kokemuksemme ja työelämähavaintojemme myötä, olemme tunnistaneet ylläkuvatussa prosessissa haasteita. Työntekijä ei itse tunnista olevansa kuormittunut tai ei kykene hakemaan apua. Esihenkilöiltä puuttuu osaamista tai mahdollisuutta tunnistaa työntekijöiden hiljaisia signaaleja ja puuttua kuormitustekijöihin. Organisaation toimintatavat ovat jäykät ja resurssit tiukat, jolloin kuormitustekijöiden vähentäminen on hankalaa. Työterveyshuollon aktivoiminen saattaa viivästyä, jolloin työntekijän kuormittuminen voi pitkittyä tai pahentua.
Voisiko itsenäinen diagnoosi työuupumuksesta saada työnantajat reagoimaan työntekijän haitalliseen kuormittumiseen tehokkaammin?
Lopuksi
Työuupumuksen toteaminen itsenäiseksi sairaudeksi helpottaisi työuupumuksen yleisyyden ja sen kehityksen seurantaa sekä velvoittaisi työnantajat toimimaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa haitallisen kuormituksen hallitsemiseksi. Työuupumuksen yleistyminen uhkaa tehdä siitä seuraavan merkittävän kansantaudin – jos se siis tunnustettaisiin sairaudeksi.
Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelijat Kiia Haapasalo (fysioterapeutti), Oona Hyvönen (fysioterapeutti) ja Anu Pässilä (työterveyshoitaja).
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet
1 Mielenterveyden keskusliitto. Tunnista työuupumus ajoissa. Saatavana osoitteessa: <https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/tunnista-tyouupumus-ajoissa/>. Luettu 23.11.2023.
2 Uusitalo-Arola, L. & Tuisku, K. & Rossi, H. 2022. Työuupumus (Burnout). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681>. Luettu 31.10.2023.
3 Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus>. Luettu 26.10.2023.
4 Suutala, S. & Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2023. Miten Suomi voi – tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2023 välillä. Työterveyslaitos Mediatiedote 13.09.2023. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/suomalaisten-tyohyvinvointi-jamahti-koronan-heikentamalle-tasolle>. Luettu 24.11.2023.
5 kestäväkehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Saatavana osoitteessa: <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Luettu 24.10.2023.
6 Työturvallisuuslaki 738/2002.
7 työsuojelu.fi. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Saatavana osoitteessa: <https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat>. Luettu 24.10.2023.
8 Valtioneuvosto 2023. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteita tarkennetaan. <https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyonantajan-tyoturvallisuusvelvoitteita-tarkennetaan>. Luettu 24.10.2023.
9 Komulainen, J. & Mäkelä, M. 2010. Diagnoosien kirjaaminen potilaskertomukseen on hyvän toiminnan perusta. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2010 126(9):985-6. Saatavana osoitteessa: <https://www.duodecimlehti.fi/duo98777>. Luettu 31.10.2023.
10 Pelkonen, T. 2018. Salaperäinen Z-koodi: Työuupuneen talous saattaa romahtaa. Proliitto. Saatavana osoitteessa: <https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/salaperainen-z-koodi-tyouupuneen-talous-saattaa-romahtaa>. Luettu 31.10.2023.
11 Kela. Sairaspäiväraha. Päivitetty 9.10.2023. <https://www.kela.fi/sairauspaivaraha>. Luettu 21.11.2023.
12 Eronen, M. ym. 2012. ICD-10 luokituksen käyttäminen sosiaalivakuutuksen lääkärinlausunnoissa. Teoksessa Komulainen, J. (toim.). Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
13 Mehiläinen Työterveys. Työuupumus, burn out. Saatavana osoitteessa: <https://www.mehilainen.fi/tyoterveys/tyoterveydessa/tyouupumus>. Luettu 9.11.2023.
14 Mehiläinen. Työkyky ja masennus. Saatavana osoitteessa: <https://www.mehilainen.fi/tyoterveys/tyoterveydessa/tyokyvyttomyyselake/tyokyky-ja-masennus>. Luettu 24.11.2023.
15 Ahola, K. ym. 2005. The relationship between job-related burnout and depressive disorders—results from the Finnish Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 88. 55–62.
16 Ahola, K. & Hakanen, J. & Perhoniemi, R. & Mutanen, P. 2014. Relationship between burnout and depressive symptoms: A study using the person-centered approach. Burnout Research 1 (1). 29-37.
17 Bianchi, R. & Schonfeld, S.I. &Laurent, E. 2015. Is it time to consider the “burnout syndrome” a distinct illness? Frontiers of Public Health 3 (158).
18 Työterveyslaitos. Työuupumuksen hoito. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus/tyouupumuksen-hoito>. Luettu 31.10.2023.
19 työsuojelu.fi. Psykososiaalinen kuormitus. Saatavana osoitteessa: <https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus>. Luettu 11.11.2023.
20 Kansanterveyslaitos. Osasairauspäiväraha. Saatavana osoitteessa: <https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha>. Luettu 11.11.2023.
21 Kemppainen, E. ym. 2018. Osakykyisyys työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä ja kuntaryhmä. Saatavana osoitteessa: <https://ttk.fi/julkaisu/osatyokykyisyys-tyoyhteisossa/>. Luettu 11.11.2023.
22 Ranki, S. 2023. Help- katsaus. Työelämän muutosnäkymät. Työterveyslaitos. 13–15.
Kuvat / kaaviot: Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus).
Ei kommentteja