Varhaiskasvatuksen työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa palautua työn kuormituksesta työpäivän aikana
Mitä on palautuminen?
Kun työntekijä on kohdannut työssään kuormittavia tilanteita, hän tarvitsee aikaa ja lepoa ainakin hengähdystauon verran palautuakseen tilanteesta ja kerätäkseen uudelleen energiaa seuraaviin työtilanteisiin.
Palautuminen tapahtuu kun kuormittavan stressitilanne tai stressitekijä on ohi. Palautuminen korjaa kuormituksen eli stressin aiheuttamat kielteiset vaikutukset yksilöön ja hänen elimistöönsä. Olennaista palautumisessa on, miten yksilö itse kokee palautuneensa kuormituksesta lepotilaan ja onko hän valmis uusiin haasteisiin. (Kinnunen – Feldt 2009: 7.)
Työskentely Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa
Työskentely päiväkodissa on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, jatkuvaa vuorovaikutusta ja usein itsensä ”likoon pistämistä” täysillä. Tässä työssä luovuudella, huumorilla, kärsivällisyydellä ja oveluudella pystyy luovimaan tilanteista toiseen, mutta onnistumistenkin jälkeen on tarve hengähtää, jos edellinen tilanne on syönyt energiaa tai ollut fyysisesti kuormittava.
Tiimipalaverit ja työyhteisön palaverit ovat tärkeitä palautumisen kannalta, niissä aikuiset voivat keskustella ja purkaa haastavia ja kuormittavia työtilanteita. Tavallinen arki, jolloin kaikki aikuiset ovat läsnä lapsiryhmässä, koetaan ihanteellisiksi ja sellaisia päiviä odotetaan. Työn ohessa päivähoidon työntekijät osallistuvat kuitenkin koulutuksiin, kursseille ja erilaisiin kokouksiin, niin etteivät he kaikki ole koko työpäivää tai työviikkoa läsnä lapsiryhmässä. Kun työntekijä puuttuu ryhmästä, ei taukojen pitäminen ole helppoa. Välillä tuntuu, etteivät kaikki koulutukset ja kokoukset ole välttämättömiä. Osa kokouksista tai koulutuksista voidaan kokea turhiksi, kun tietää että työkaveri raataa sillä aikaa mahdollisesti ilman sijaista.
Työstä palautuminen päiväkodissa
Päiväkotityö on ajoittain hektistä ja nopeasti tilanteesta toiseen siirtymistä, niin ettei edellisen tilanteen jälkeen ehdi palautua tai edes ajattelemaan mitä äsken oikeasti tapahtui. Kun päiväkodissa on oikein kiireinen tilanne esimerkiksi ulospukeutumisen aikaan, ei ehdi muuta kuin suorittaa mekaanisesti erilaisia toimenpiteitä lasten auttamiseksi. Tällöin palautumiselle ei ole riittävästi aikaa ja se siirtyy eteenpäin.
Keskittyminen ja aito läsnäolo lapselle eivät mahdollistu, jos on monta lasta yhtä aikaa yhdellä aikuisella samassa tilanteessa. Vaikka työntekijä olisi kuinka ammattitaitoinen ja osaava, on hänelläkin vain kaksi kättä ja yksi pää. Yksi lapsi kerrallaan rauhallisesti, keskittyen juuri häneen, jota autat – ajattelu ei aina auta, jos on tarve reagoida nopeasti useampaan lapseen. Tässä työssä ollaan usein koko päivä kiinni lapsiryhmässä, kun pieniä lapsia ei voi jättää yksin ilman valvontaa. Työn fyysisestä kuormituksesta on mahdollisesti helpompi hengähtää pukemis- tai riisuutumistilanteiden jälkeen, mutta henkisestä kuormituksesta palautumiseen tarvitaan purkamista keskustellen ja lepoa.
Palautumista ei voi kokonaan jättää vapaa-ajalle työpäivän jälkeen tai viikonloppuun, monilla työntekijöillä on työpäivän jälkeen muuta ohjelmaa tai koti ja perhe huollettavana. Kaikilla ei ole mahdollisuutta purkaa haastavien ja kuormittavien tilanteita keskustelemalla jonkun kanssa.
Seuraavassa palautumista koskevan opinnäytetyöni kyselyn vastauksia: Mitä haluat sanoa palautumisestasi?
”Tällä hetkellä kuormitus ja palautumisaika ei ole tasapainossa”
”Palautuminen tapahtuu aina vasta työpäivän jälkeen. Ei ole aikaa hengähtää tai pysähtyä. Tarvitsen omaa aikaa.”
”Tällä hetkellä ei aika riitä palautumiseen.”
Mitä palautumisen eteen tulisi tehdä?
Työpäivä pitää organisoida niin, että kaikki saavat pitää hengähdystauon päivän aikana. Työyhteisössä arvostetaan ja huolehditaan toinen toistensa hyvinvoinnista suomalla riittävästi taukoja ja mahdollisuuksia keskusteluun ja kuormittavien tilanteiden purkuun. Myös Tiimipalaverit ovat palautumisen kannalta välttämättömiä, niissä voidaan käydä läpi hankalia tai kuormittavia tilanteita, joita työntekijät ovat kohdanneet työssä. Näin ollen tiimipalavereista täytyy pitää kiinni ja suoda ne jokaiselle tiimille.
Päivittäiset tauot ovat tärkeitä jokaisen työntekijän hyvinvoinnille ja kuormituksesta palautumiselle ja työyhteisön esimiehen tulee olla organisoimassa työtä työntekijöiden kanssa ja pitää huolta että jokainen saa tauon päivän aikana. Kun työntekijä hengähtää hetken tai on kahvitauolla, on osattava rentoutua ja olla vaikka tekemättä mitään, ilman että siitä tuntee olevansa huono työntekijä.
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palautumiseen työn kuormituksesta tulee kiinnittää huomiota, jos palautuminen jää toistuvasti tapahtumatta työpäivän aikana tai sen jälkeen on vaarana lopulta loppuun palaminen. Epäsuhta kuormituksen ja siitä palautumisen välillä voi altistaa psyykkisille tai fyysisille oireille ja sairauksille. (Manka 2015: 189 – 197.)
Esimiehellä on päävastuu työhyvinvoinnista, työterveyslaki velvoittaa hänet siihen, mutta jokaisella työntekijällä on myös henkilökohtainen vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnista puhutaan ja sitä mitataankin Helsingin kaupungin toimesta vuosittain erilaisin kyselyin (Kunta 10), mutta kuormituksesta palautumisen näkökulma ei tutkimuksissa juuri näy. Hyvinvoiva työntekijä on lasten, perheiden, työnantajan ja koko työyhteisön etu.
Johanna Henriksson, sosionomi (ylempi AMK)
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhöni ”Varhaiskasvatuksen työntekijöiden keinoja työstä palautumiseen” 2017. Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaalialan ylempi AMK – tutkinto-ohjelma.
Lähteet:
Kinnunen, Ulla – Feldt, Taru 2009. Työkuormituksesta palautuminen: Psykologinen näkökulma. Teoksessa Kinnunen, Ulla – Mauno, Saija 2009. Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. 7 – 27
Manka, Marja-Liisa 2015. Stressikirja, Mistä virtaa?. Helsinki, Talentum Media Oy.
Työturvallisuuslaki 738/2002
Ei kommentteja