Ensimmäistä kertaa toisensa tapaaville Omnian valma-opiskelijoille on asetettu selkeä tavoite. Päivän aikana tutustutaan koulun käytäntöihin, lukujärjestykseen, opiskeluvälineisiin ja ehdittäessä myös ruokalan ruokalistaan. Tieto omaksutaan pelitehtävistä seppo.io-alustalla, jonka osoite, salasana ja ohjeet löytyvät taululta. Puhelimet otetaan esiin, opettaja kertaa ohjeet ja valmistavan ammattikoulutuksen orientaatio alkaa sitä varten luodussa pelikokonaisuudessa. Ammattilaisen näkökulmasta herää kysymyksiä: Miten pelaaminen onnistuu? Miten nuorten pelaamiskokemusta voidaan arvioida? Sopiko pelaaminen muualle kuin luokkahuoneeseen – esimerkiksi sosiaalialan asiakastyöhön?

CONNEXT for inclusion -hanke on kehittänyt kahden vuoden ajan pelillistä työotetta hyödynnettäväksi nuorten parissa työskentelevissä järjestöissä ja oppilaitoksissa. Monissa pelitehtävissä käsitellään juuri sosiaalialalle ominaisia teemoja: miten lisätä nuoren uskoa itseensä, tukea heidän hyvinvointiaan ja saada nuoren ääni kuuluviin? Käyttöönottajat odottavat perusteluja ja rahoittaja seurantatietoa pelillisyyden toimivuudesta näiden tavoitteiden edistämisessä. Laadullisten tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja arviointi on haastavaa, mutta mahdollista.

Miten pelaamisen vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida?

Hankkeessa pelillisyyden käytöstä saatuja palautteita hyödynnetään yhteisen mittariston luomisessa ja tuloksia arvioidaan tavoitteita vasten. Onko tietoisuus koulutusmahdollisuuksista lisääntynyt, ovatko osallistujien voimavarat kasvaneet, voiko pelillisyys jäädä vakiintuneiksi työvälineiksi kouluihin ja muihin nuorten kohtaamispaikkoihin? Mistä saamme tietoa pitkäkestoisista vaikutuksista?

Tavoitteena on myös vastata yleisiin pelillisyyteen liittyviin kysymyksiin: Mitä menetelmä mahdollistaa, kenelle se sopii, kuka osaa suunnitella pelillisen kokonaisuuden, voiko sillä luoda uusia yhteisöjä tai vahvistaa jo olemassa olevia yhteisöjä? Voiko pelaamisen avulla oppia mitä vain?

“Mun mielestä ei ole reunaa sillä, mitä peleillä voi tehdä – pelillä voi saada myös vaikeiden asioiden käsittelyyn etäisyyttä, niillä voi ulkoistaa omaa minuutta ja pelata avattaren kautta, käydä läpi henkilökohtaisia kokemuksia tai vaikka vaan esitellä prosessia ja välittää tietoa.”  – CONNEXT-hankkeen projektityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen

CONNEXT-hankkeen kansainvälisyys tarkoittaa rikasta osaamispohjaa ja arvioinnin kannalta herkullista sekä haastavaa arviointitehtävää – seuranta-alustoja ja raportointivaatimuksia on useita, palautteita kerätään kunkin osatoteuttajan päättämällä tavalla ja painotusalueet ovat erilaiset. Yhteinen nimittäjä on pelillisyyden tuoma mentaliteetin muutos – CONNEXTissa halutaan antaa metataitoja kaikille ja mahdollista uutta ajattelua. Pelillisyys on edelleen alikäytetty menetelmä ja tähän hankkeella haetaan pysyvää muutosta.

Moninaista palautetta moninaisista tilanteista

CONNEXT:n suomalaiset kumppanit ovat käyttäneet pelillisyyttä erilaisiin sisältöihin orientaatio-opinnoista matematiikkaan ja pelitapahtumista saatu palaute on ollut myönteistä ja rohkaisevaa. Palaute jäsentyy kahteen ulottuvuuteen: 1) menetelmä ja sen käyttö 2) sisällöllinen tavoite ja toteutuminen.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu pelillisyyttä menetelmänä käyttävien tapahtumien eli ns. pelisessioiden palautetta. Se avaa CONNEXTin “mustaa laatikkoa” palautteiden ja arvioinnin näkökulmasta ja jakaa pelaamisesta saatuja kokemuksia. Toiveena on, että läpinäkyvä käsittely lisää ymmärrystä pelaamisen käyttömahdollisuuksista ja rohkaisee muitakin pelillisen työotteen hyödyntämiseen. Saatujen kokemusten pohjalta kootaan ohjeet ja suositukset pelillisyyden käyttöön oppilaitoksissa ja muissa nuorten ohjausympäristöissä syksyllä 2021.

Alla olevassa taulukossa on jäsennetty neljästä erilaisesta ja eri osatoteuttajan tekemästä pelisessiosta saatu palaute. Palautteita käytetään itsearviointiin ja pelitehtävien kehittämiseen – tavoitteena on, että jokainen pelihetki on edellistä parempi tai ainakin yhtä hyvä!

Alla olevan taulukon palautteet on kerätty pelitapahtumiin osallistuneilta nuorilta, ohjaajilta ja opettajilta kirjallisesti ja suullisesti.

 

SISÄLTÖ JA TAVOITE	ONNISTUMISET	KEHITETTÄVÄÄ	HUOMIOITA
#stadistartti/Poikien Talo: vastikään Helsinkiin muuttaneiden nuorten orientaatio ja kaupunkiympäristöön tutustuminen	Kukaan osallistujista ei jättänyt pelitehtäviä kesken, osa innostui kovastikin	Maantieteelliset etäisyydet suuria ja kulkuvälineiden käyttö haastavaa kaupunkia vähän tunteville – liikkuako tehtävältä toiselle kävellen vai julkisilla? Pelaamiseen varattu aika ei riittänyt, toivottiin kokonaista päivää	Helsingin ydinkeskustan maamerkit tulivat tutuiksi ja tavoite täyttyi tältä osin, lisäksi osallistujille tuli kokemus avoimesta kaupungista ja instituutioista, joiden tarkoituksen he tuntevat ja joihin he ovat tervetulleita (esim. kansalliskirjasto ja kansallismuseo)
Auta Mariaa ja Mohammedia -peli/Omnian valma-opiskelijat: tiedonhaku ja kouluympäristöön tutustuminen	Liikunta ja hauskat tehtävät koettiin positiivisina, samoin vaihtelu opiskelupäivän keskellä	Kielihaasteet ja osallistujien ryhmädynamiikka, videotehtävien tekeminen yhdessä koettiin haastavaksi	Pelitehtävien vaatimustason pitää vastata mahdollisimman hyvin kohderyhmän tarpeita – kohderyhmään tavoitteiden asettaminen helppoja silloin, kun tuntee ryhmän ennalta, haastavaa silloin, kun käyttää peliä esimerkiksi opintojen orientaationa ja tapaa ryhmän ensimmäistä kertaa
Tyttöjen Talo: Tyttöjen Talon synttäripeli	Luovat tehtävät innostivat, purkukeskustelu antoisa ja merkityksellinen	Tehtävänä ollut tilan tutkiminen sukupuolen näkökulmasta osoittautui vaativaksi, päällekkäiset teemat olivat liian haastavat tehtäväksi yhdellä kerralla. Seuraavilla kerroilla yksi teema/peli.	Pelitehtävät mahdollistivat isoista teemoista keskustelun luontevasti – sukupuoli, tasa-arvo, oman ajattelun kehittyminen keskustelussa
CONNEXT Diamonds/Metropolia Ammattikorkeakoulu: Pelillisyyden käyttö oppimisen välineenä, pelillisyyden tietopohja ja keskeiset käsitteet, kansainvälisiin esimerkkeihin tutustuminen	Kiinnostavia puheenvuoroja, paljon uutta tietoa ja luovia tehtäviä, yhdessä tekeminen kivaa, uusi oppimisalusta/ metodi jännittävä ja tervetullut	Pelaavien ammattilaisten tekniset valmiudet vaihtelivat, tehtäviin varattu aika vähäinen, tehtävät niin isoista teemoista, että omaksuminen vaativaa, kiire	Kansainvälinen osallistujaryhmä, kiinnostavia havaintoja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä: matala hierarkia, paljon yhteistyötä, opettajat ja opiskelijat oppivat yhdessä, kokeileva pedagogiikka ja innostuminen

 

“Playing games is fun because it’s different than normal studying. But, for example, Seppo-game doesn’t always work so it’s annoying. Sometimes it’s fun to learn swedish when playing but real studying is important as well. “ -opiskelija

CONNEXT:ssa palautteet käydään läpi taulukon teemojen mukaisesti. Tekniset virheet korjataan, sisällölliset kehityskohteet huomioidaan, onnistumisia mahdollistetaan lisää.

Pelillisyyden merkitykset moninaistuvat ja syvenevät. Kansainvälisen CONNEXT-hankkeen lähtökohtana oli oppilaitoksiin vakiintunut pelillisyyden hyödyntäminen oppimisen tukena (game-based learning). Hankkeen edetessä kuitenkin huomattiin, miten luontevasti pelaamisen avulla voidaan tukea myös esimerkiksi nuorten voimavarojen löytymistä ja oman ympäristön hahmottamista. Siksi hanke ottikin käyttöön ilmaisun pelillisyyden hyödyntäminen voimaantumisen tukemisessa (game-based empowerment). Suomessa pelillistä työotetta on sovellettu sosiaalialalle jo aikaisemmin esimerkiksi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan PRO-SOS-hankkeessa.

Alustavien tulosten mukaan pelaamisen avulla on mahdollista tukea esimerkiksi nuorten voimavarojen löytymistä ja oman ympäristön hahmottamista. Lisää arviointitietoa kootaan ja julkaistaan CONNEXT-hankkeen loppumetreillä vuonna 2021.

Sosiaalialan perustehtävän tukemisessa pelillisyys voi olla tulevaisuuden väline, jonka käyttöön kutsumme kaikki tutustumaan. Tavoitteena on, että seuraavina vuosina pelillinen työote on jo käytössä esimerkiksi kaupungin nuorisotoimessa, järjestöissä ja sosiaalialan koulutuksissa. Tervetuloa mukaan!

Kirjoittaja

Johanna Niemi, lehtori, Kulttuuripalvelut ja musiikki, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kirjoittaja työskentelee CONNEXT-hankkeen ulkopuolisena arvioijana.

CONNEXT for inclusion -hankkeen (ESR 2018 – 21) kohderyhmänä ovat maahan muuttaneet nuoret, heidän vanhempansa ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa kehitetään erilaisia ohjauksen välineitä sekä pelillistä, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jolla tuetaan oikean opintopolun löytymistä ja opintoihin sitoutumista.

Lisätietoa Seppo.io-pelialustasta

Tervetuloa lukemaan CONNEXT-opasta Games – Seriously!? Serious Games as a tool for game-based empowerment (ilmestyy maaliskuussa 2021).

Lähteet

CONNEXT for inclusion -hanke (ESR 2018 – 21)

Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä PRO-SOS-hanke. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca.

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä – Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.

 

Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tapahtunut suuria muutoksia viiden viimeisen vuoden aikana. Varhaiskasvatusta ohjaavat vuonna 2018 voimaan tullut uudistunut varhaiskasvatuslaki sekä 2016 laadittu varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Suurien uudistusten jälkeen on tärkeää tietää, kuinka varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöä toteutetaan tällä hetkellä varhaiskasvatuksen arjessa. Kirkkonummella haluttiin selvittää, kuinka varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpano on toteutunut paikallisella tasolla.

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) korostaa lapsen edun ensisijaisuutta, lapsen oikeutta hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen oikeutta kulttuuriin, leikkiin ja taiteisiin, lapsen mielipiteen huomioon ottamista sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimusta ja kieltoa syrjiä lasta. Kaikkien näiden lasta koskevien oikeuksien tulee toteutua varhaiskasvatuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen edellytyksenä on arviointi ja kehittäminen.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen perustan määrittelee varhaiskasvatuslaki 540/2018. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja tuottajia arvioimaan antamaansa varhaiskasvatusta ja osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallituksen laatima ja päättämä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen määräys, joka ohjaa varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä.

Suomalainen laadun arviointimalli

Suomessa laatutyö oli aiemmin hajallaan erilaisissa hankkeissa eikä meillä ollut pitkään aikaan toimivaa varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen järjestelmää (Portell & Malin 2007: 45–47, Alila 2013: 284–285). Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi aloitti toimintansa 2014. Karvin tehtävä on vastata opetuksen ja kasvatuksen kansallisesta arvioinnista sekä osallistua kansainväliseen arviointitoimintaan ja yhteistyöhön.

Suomalainen varhaiskasvatuksen laadun arviointimalli perustuu yhteiseurooppalaisessa CARE-hankkeessa laadittuun varhaiskasvatuksen laadun viitekehykseen (European Quality Framework for Early Childhood and Care 2014: 10–12, 65–67). Laadun arviointimallissa varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä kutsutaan laadun rakennetekijöiksi ja laadun prosessitekijöillä tarkoitetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria. Laadun rakenne- ja prosessitekijät ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään todentuen kansallisella, paikallisella ja pedagogisen toiminnan tasolla. Indikaattoreiden avulla voidaan arvioida varhaiskasvatukselle asettuja tavoitteita helpommin hallittavassa ja ymmärrettävässä muodossa. (Vlasov ym. 2018: 39, 51, 67–68.)

Kirkkonummella toteutettu kysely

Opinnäytetyönäni selvitin varhaiskasvatuksen laatua Kirkkonummen kunnan alueella toteutetun varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanon arviointia koskevan kyselyn avulla Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen johtotiimin toimeksiannon mukaisesti. Kirkkonummella toteutettuun kasvattajien kyselyyn vastasi 267 kasvattajaa (varhaiskasvatuksen opettajaa, varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa), 21 päiväkodinjohtajaa ja 18 perhepäivähoitajaa. Opinnäytetyön kyselyjen aineiston käsittelyssä hyödynsin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä.

Kyselyn aineistosta nousi esiin kirkkonummelaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksina ohjauksen ja tuen saaminen pedagogisessa dokumentoinnissa, saatavilla oleva varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssi kasvatushenkilöstön tukena sekä tietotekniikan edistäminen ja tukeminen vasun mukaisen työn toteuttamisessa. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen vahvuuksina opinnäytetyön tulosten mukaan olivat sellaisia varhaiskasvatussuunnitelmien sisällöllisiä tavoitteita, joihin on paikallisella tasolla panostettu koulutusten ja investointien avulla.

Kyselyn tulosten mukaan lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa selkeänä erona oli, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat lastenhoitajia paremmin tuntevansa eri varhaiskasvatussuunnitelmien tasot ja opettajat toivat arvioissaan vahvemmin esille, että varhaiskasvatussuunnitelmat tukevat heidän työtään. Lastenhoitajien kertoivat osallistuneensa pedagogisiin koulutuksiin huomattavasti varhaiskasvatuksen opettajia harvemmin. Lastenhoitajien koulutukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmien tuntemiseen tulee kiinnittää huomiota Kirkkonummella.

Kyselyn tulosten mukaan kaikki Karvin raportissaan (PDF) antamat varhaiskasvatuksen kehittämissuositukset vaativat kehittämistä myös Kirkkonummella. Kyselyn runsasta aineistoa tullaan hyödyntämään Kirkkonummella varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisessä paikallisella tasolla arviointityöryhmän työskentelyssä ja yksikkökohtaisella tasolla päiväkotikohtaisten tulosten avulla. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on vielä uusi asiakirja, jonka sisällöllisten tavoitteiden toteutuminen vaatii panostamista varhaiskasvatuksen kaikilla tasoilla.

Kirjoittaja

Kaisa Kaarre, sosionomi (ylempi AMK)

Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhöni Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Kirkkonummella.

Lähteet

Alila, Kirsi 2013. Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu. Laatupuhe varhaiskasvatuksessa valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/68120/978-951-44-9115-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

European Quality Framework for Early Childhood and Care 2014. Proposal for key principles of a Quality. Framework for Early Childhood Education and Care. Report of the Working Group on Early Childhood.

Kaarre, Kaisa 2020. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Kirkkonummella. Opinnäytetyö. Metropolia. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/353043/Kaarre.Kaisa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Portell, Tuija & Malin, Maili 2007. Taustaa varhaiskasvatuksen laatukatsaukselle. Stakesin työpapereita 9/2007. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76638/T9-2007-VERKKO.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vlasov, Janniina & Salminen, Jenni & Repo, Laura & Karila, Kirsti & Kinnunen, Susanna & Mattila, Virpi & Nukarinen, Thomas & Parrila, Sanna & Sulonen, Hanna 2018. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 24:2018. Saatavana osoitteessa: https://karvi.fi/app/uploads/2018/10/KARVI_vaka_laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset.pdf