Koulukuraattori tukee tunne- ja kaveritaitojen harjoittelua

Katja Tallgren · 16.9.2021

Tunne- ja kaveritaitojen harjoittelu on tärkeää tämän päivän alakouluissa. Koulukuraattori voi tukea oppilaita taitojen harjoittelussa luokassa ja pienryhmissä erilaisten menetelmien keinoin, esimerkiksi korttien, pelien ja erilaisten hankkeiden työstämän materiaalin avulla. Koulukuraattorin yhteisöllinen työ helsinkiläisissä alakouluissa koetaan tärkeäksi mutta haasteena ovat suuri oppilasmäärä ja resurssien puute.

Monissa tutkimuksissa sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013) painotetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon ensisijaisuutta ja sen lisäämistä ja kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön LAPE-hankkeen (2019) kehittämistyöstä odottamat tulokset vuonna 2025 ovat lasten ja nuorten kiusaamisen ja yksinäisyyden vähentyminen, varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten ja harrastustoiminnan yhteisöllisyyden vahvistuminen, tasa-arvoisten ja yksilöllisten oppimispolkujen järjestäminen lapsille ja nuorille, oppimista, kasvua ja kehitystä tukevan monialaisen yhteistyön vahvistuminen, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksien turvaaminen sekä oikea-aikaisen, tarpeenmukaisen tuen saavuttaminen, jolloin kustannuksia voitaisiin hillitä. (Lapsi- ja perhepalvelujen monialainen kehittäminen LAPE 2019.)

Koulukuraattorin työssä yhteiskunnallisesti merkittävää on, että lasten ja nuorten kohtaamiin haasteisiin pyritään puuttumaan heidän omassa kasvuympäristössään, paikassa, jossa lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivistään. Kuraattorin työn painopisteen muuttuminen ennaltaehkäisevään suuntaan on erittäin tärkeää, sillä näin voidaan vähentää ongelmien syntyä. Myös yksilötyö kuuluu edelleen olennaisena osana koulukuraattorin työhön. Yhteisöllinen työ voi nostaa esiin oppilaiden yksilöllisiä tarpeita, joihin yksilötyöllä voidaan vastata.

Koulusovittelussa kuunnellaan kaikkia osapuolia

Yksi aikaa vievimmistä yhteisöllisen työn muodoista on oppilashuoltoryhmään osallistuminen. Siihen myös valtaosa koulukuraattoreista osallistuu säännöllisesti. Toinen suuri kokonaisuus on luokkatyö. Sen muoto hieman vaihtelee riippuen koulusta, opettajista ja kuraattorista. Usein kuitenkin luokkatyöskentely aloitetaan opettajan pyynnöstä. Hän saattaa keskustella kuraattorin kanssa opettajanhuoneessa ja yhteisellä päätöksellä lähdetään kokeilemaan työskentelyä luokan kanssa esimerkiksi tunnekorttien avulla. Luokasta voidaan myös koota pienempiä ryhmiä, mikäli katsotaan oppilaiden hyötyvän enemmän siitä.

Kiusaamisen vastainen ohjelma eli KVO13 on Helsingin kaupungin toimenpideohjelma. Kyse on 13-kohtaisesta ohjelmasta, joka sisältää keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Siinä on kolmetoista osa-aluetta, joista osa keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan ja osa toimenpiteisiin, joihin kouluissa ja oppilaitoksissa ryhdytään, kun kiusaamista on havaittu. Kouluilla tulee olla jokin kiusaamista ehkäisevä menetelmä, jota koko koulu käyttää ja sen seurauksena on alettu miettiä esimerkiksi eri luokka-asteille tiettyjen menetelmien käyttöä suunnitelmallisemmin. Yksi tällainen menetelmä on restoratiivinen sovittelu.

Koulusovittelun eli restoratiivisen työskentelyn avulla voidaan harjoittaa muun muassa tunne- ja kaveritaitoja puuttumalla koulukiusaamiseen niin, että kaikkia konfliktin osapuolia kuunnellaan ja kuullaan. Rangaistuksia ei ole tarkoitus jakaa, vaan yhdessä sopia, miten ristiriidat voitaisiin jatkossa välttää tai miten niistä voitaisiin päästä eteenpäin konfliktin kärjistymättä. Vertaissovittelussa sovittelijoina toimivat hieman konfliktin osapuolia vanhemmat oppilaat ja aikuisjohtoisessa sovittelussa koulun henkilökunta auttaa oppilaita sovittelemaan ristiriitansa. Restoratiivisuuden voi ottaa hyvin kokonaisvaltaisesti osaksi omaa työskentelyään.

Etäkoulu heikensi oppilaiden saamaa tukea

Koulukuraattoreiden tekemä ennalta ehkäisevä työ voi vähentää yksilötyön tarvetta, jos esimerkiksi kiusaamiseen pystytään puuttumaan jo ennen kuin sitä tapahtuu. Harjoittelemalla tunne- ja kaveritaitoja lapset oppivat, miten ristiriitatilanteissa tulisi toimia, jolloin on mahdollista irrottautua negatiivisuuden kierteestä ja päästä positiiviseen kierteeseen.

Ison haasteen koulukuraattorien yhteisölliseen työhön on tuonut tullessaan koronaviruspandemia. Keväältä 2020 on tehty muun muassa THL:n (2020) tutkimusta, jossa selviää, että etäkoulu heikensi avun ja tuen saantia opiskeluhuollosta (Hietanen-Peltola & Vaara & Laitinen & Jahnukainen 2020: 4). Lisäksi eri alueilla ongelmat ovat vähän erilaisia, esimerkiksi joillakin alueilla tarvitaan enemmän yhteistyötä esimerkiksi lastensuojelun kanssa.

Oppilasmäärät vaihtelevat paljon ympäri Suomen. Jossain päin Suomea saattaa kuraattorilla olla yli tuhat oppilasta, kun Helsingissä määrä on huomattavasti pienempi, ja kouluja voi olla monia, minkä lisäksi koulut ovat kaukana toisistaan. Pienemmät oppilasmäärät mahdollistaisivat paremmin yhteisöllisen työn lisäämisen.

Koulukuraattorin työ on moniammatillista ja yhteistyötä tehdään muun muassa lastensuojelun, sosiaalipalveluiden, neuvolan ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Olisikin hyvä, ettei oppilaiden saama tuki pääty samaan aikaan koulupäivän kanssa, vaan se voisi jatkua esimerkiksi seurakunnassa tai nuorisotyössä. Yhteistyön tulisi olla vahvaa, jotta tunne- ja kaveritaitojen tukeminen voisi jatkua myös vapaa-ajalla. Parhaimmillaan koulukuraattorin työskentelymalli yhdistää oppilaan yksilölliset tarpeet ja yhteisöllisyyden.

Kirjoittaja

Katja Tallgren, sosionomi (ylempi AMK)

Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhöni: Tallgren, Katja 2021. Yhteisöllinen koulukuraattorityö helsinkiläisissä alakouluissa. Opinnäytetyö. Metropolia (Theseus).

Lähteet

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013/1287. Annettu 30.12.2013. <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287>. Luettu 11.10.2019.

Lapsi- ja perhepalvelujen monialainen kehittäminen LAPE 2019. Opetushallitus. <https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/lapsi-ja-perhepalvelujen-monialainen-kehittaminen-lape>. Luettu 11.10.2019.

Helsingin kaupunki n.d. Kiusaamisen vastainen ohjelma. <https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/kiusaamisen-vastainen-ohjelma/>. Luettu 11.2.2021.

Hietanen-Peltola, Marke & Vaara, Sarianna & Laitinen, Kristiina & Jahnukainen, Johanna 2020. Etäkoulu heikensi avun ja tuen saantia opiskeluhuollosta – myös kuraattori- ja psykologipalveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 40/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140833/URN_ISBN_978-952-343-605-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 24.2.2021.

1 Kommentti

Esko says: 22.11.2021 at 5.33

Hyvä artikkeli. Haluaisin, että tehtävä työssä kiinnitetään myös huomiota koulussa tapahtuvaan laajaan kiusaamiseen. Mitä tehdä, jos oppilasta kiusaa opettajat ja oppilaat ja eniten koulukuraattori? Lapsen kannalta se on hengen vaarallista toimintaa. Tällaista olen havainnut tapahtuvan lastenlasteni kohdalla. nimim. pappa

Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

Helsinki panostaa lasten ja nuorten osallisuuteen 6.7.2022
Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on… 30.6.2022
Seitsemän syytä pelata - Pelien hyöty sosiaali- ja… 2.12.2021

Koulukuraattori tukee tunne- ja kaveritaitojen harjoittelua

Koulusovittelussa kuunnellaan kaikkia osapuolia

Etäkoulu heikensi oppilaiden saamaa tukea

Kirjoittaja

Lähteet

1 Kommentti

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

Sosiaalialan bloggaajat

Blogin toimituskunta

Arkistot

avainsanat