Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?

Nuori on nuorisolain (27.1.2006/72, 2§) mukaan alle 29-vuotias. Te-palveluissa nuori on alle 25-vuotias. Riihimäellä aloitti 1.4.2015 Lasten, nuorten ja perheiden (LNP) palvelukokonaisuus (Sote-lautakunta 13.01.2015, 7§), jossa nuorena on pidetty alle 25-vuotiasta. Koska organisaatio on uusi ja kehittäminen ollut lastensuojelupainotteista, haluan muistuttaa etenkin 18–25-vuotiaiden nuorten palvelutarpeista. Myös sosiaalihuoltolain soveltamisessa on olennaista huomioida nuoret.

Uuteen sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) sisältyy Nuorisopalvelutakuu. Takuuseen kuuluu moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nuorisotakuuta tehostetaan vahvistamalla nuorten sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteena on varmistaa, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät nuorisotakuusta; eivät putoa projektien väliin eivätkä jää ilman tarvittavaa tukea. (STM 2015.)

Etsivä nuorisotyö on nuorisotoimen ja sosiaalitoimen välimaastossa olevaa erityisnuorisotyötä, jonka osaaminen on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota nuorelle mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Työllä tarjotaan nuorelle varhaista tukea, mikäli nuori sitä itse haluaa. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut.

Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (27.1.2006/72). Laissa todetaan, että kunta toteuttaa tarvittaessa etsivää nuorisotyötä. Kunta voi myös hankkia palvelun. Riihimäellä kaupunginhallitus on päättänyt (KH:19.1.2015), että 1.1.2012 alkanut ostopalvelusopimus Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön kanssa etsivän nuorisotyön osalta päättyy. Asiaa on valmistellut monialainen työryhmä ja etsivää nuorisotyö järjestetään 1.1.2016 alkaen kaupungin omana toimintana. Riihimäellä toimii lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Notus, jonka tehtäviin kuuluu mm. nuorisotakuun seuranta kunnassa.

Nuorisopalvelutakuu käytännössä

Miten uutta nuorisopalvelutakuuta olisi käytännössä hyvä ja tarkoituksenmukaista toteuttaa? Miten yhdistetään sosiaalihuoltolain nuorisopalvelutakuu ja 17 § sosiaaliohjaus sekä nuorisolain 7b § mukainen etsivä nuorisotyö?

Palvelut tulisi kuvata asiakasnäkökulmasta. Sekava palvelujärjestelmä, tiukat raja-aidat tai ns. luukuttaminen voisi tarkoittaa, että nuori jää vaille tarvitsemaansa palvelua. Palveluiden ja asiakasprosessien tulisi muodostaa asiakkaalle selkeitä kokonaisuuksia huolimatta siitä, minkä yksikön tai organisaation alla kukin palveluntuottaja työskentelee. Toimijoiden välinen yhteistyö tulisi järjestää toisiaan täydentävästi ja sujuvaksi niin työntekijöiden kuin nuorten näkökulmasta.

Nuorten palvelutarpeet voivat liittyä opiskeluun, työllistymiseen, itsenäistymiseen, asumiseen, raha-asioihin, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, talouteen, elämänhallintaan, ihmissuhteisiin, päihteidenkäyttöön tai useaan näistä. Mitä hyötyä siitä olisi, että apua tarvitseva nuori tai hänen läheisensä voisi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä yhteen paikkaan?

Riihimäen kaupungin Nuorten palvelupiste Nupin toimintamalli

Nuppi on moniammatillinen ohjaus-, arviointi- ja neuvontapalvelu 13–25-vuotiaille nuorille. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat palveluohjaaja (sosiaaliohjaaja), ehkäisevä päihdetyöntekijä ja puolipäiväisenä terveydenhoitaja. Psykiatrinen sairaanhoitaja oli tiimissä määräaikaisena vuoden 2014 loppuun saakka. Mikäli tiimi täydentyy psykiatrisella sairaanhoitajalla, on nuorelle nyt käytännössä tarjolla yhdessä paikassa tuki sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Kokonaisvaltaiseen työotteeseemme kuuluu elämän eri osa-alueiden samanaikainen huomioiminen, arvioiminen ja asiakaslähtöinen ohjaaminen. Yhteistyötä Nupissa tehdään nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan vanhempien, muiden läheisten sekä laajan verkoston kanssa, mm. oppilaitosten, sosiaalikeskuksen, Riihimäen seudun nuorisoasuntojen, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja A-klinikan kanssa.

Yksi vastuutyöntekijä, joka kulkee nuoren rinnalla, ja kiinnipitävä työote kuuluvat myös Nupin työotteeseen. Sosiaalihuoltolain tulkinnan mukaan ”Useita palveluja tarvitseva nuori voi puolestaan tarvita omatyöntekijää, joka aktiivisesti seuraa tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa saattaa nuoren palveluihin” (STM 2015). Kun moniammatillinen palvelutarpeen arviointi on tehty, olisi tärkeää, että nuoren tarvitsemia palveluja, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja, olisi aidosti saatavilla.

Matalan kynnyksen palvelun tavoitteena nuorten palvelupisteessä on asiakaslähtöinen, monipuolinen hyvinvoinnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Matala kynnys tarkoittaa Nupissa mm. sitä, että kuka tahansa voi ottaa yhteyttä puhelimitse soitolla tai tekstiviestillä (vastaam-me aina kun voimme, yleensä soitamme takaisin, myös ns. piippauksiin), sähköpostilla tai työprofiilin Facebook-viestillä. Päivystysaikaan voi poiketa käymään. Kun nuori tulee ovesta sisälle, hän voi luottaa siihen, että työntekijä tukee häntä riittävästi ja tarpeellisen ajan. Koska yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille, tarvitaan asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja joustavaa palvelua, jotta nuori pääsee omaan tavoitteeseensa.

Riihimäen kaupunginhallitus: tarvitaan tiivistä yhteistyötä nuorten parissa

Kaupunginhallituksen päätöksessä (KH:19.1.2015) todetaan, että ”Nuoren kanssa työtä tekevien tahojen, kuten esim. kaupungin nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä etsivän nuorisotyön tiivis yhteistyö pienentää riskiä ns. nivelvaiheiden syrjäytymiseen. Etsivä on usein ensimmäinen aikuinen, joka ottaa hoitaakseen nuoren asioita hänen keskeytettyä esim. ammatillisen koulutuksen.” Miten yhdistetään uusi sosiaalihuoltolaki nuorten osalta ja nuorisolain etsivä nuorisotyö käytännössä Riihimäellä?

Nuoren asiakkaan etu on, että hän saa tarvitsemansa palvelut matalalla kynnyksellä. Rakenteet työlle tulisi suunnitella ja organisoida tiiviiksi ja toimivaksi. Etsivän nuorisotyön saumaton yhteistyö nuorten moniammatillisen palvelupisteen ja muiden nuorten (käyttämien) palvelujen kanssa on olennaista. Yksi tapa kehittää moniammatillista yhteistyötä on Benchmark-menetelmä, jota voisi hyödyntää etsivässä nuorisotyössä sekä nuorten palvelupisteessä. Verkostoyhteistyön hyödyt sekä asiakas- että työntekijänäkökulmasta näyttäytyvät ilmeisinä – ainakin nuorten palveluohjaajalle. Esimerkkinä nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, joka on toteutettu laajan verkoston yhteistyönä, työskentelytapoja yhdistäen, oppien toisilta ja yhdessä, yhteisten nuorten parhaaksi.

Kun LNP-palvelukokonaisuutta kehitetään sekä uutta sosiaalihuoltolakia viedään käytäntöön, palvelun tavoitteena tulisi pitää asiakaslähtöistä hyvinvoinnin tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorten palvelukokonaisuuteen tulee sisältyä myös ennalta ehkäiseviä ja varhaista tukea antavia mielenterveyspalveluita. Moniammatillista työskentelytapaa tulee vahvistaa ja yhteistyön olla saumatonta ja selkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Yleinen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyön ja sen koordinoinnin tulisi sisältyä nuorten palvelukokonaisuuteen ja siihen olla tarpeenmukaiset resurssit. Ehkäisevän työn asiantuntijuutta tulisi turvata koulutuksen ja verkostoitumisen keinoin.

Iida Engqvist, sosionomi ylempi AMK-opiskelija

Lisätietoa

Nuorisolaki. Verkossa.

Nuorisotakuu. Verkossa.

Sosiaalihuoltolaki.  Verkossa.

Kuntoutussäätiön laatima tutkimus: Nuorten syrjäytyminen – tietoa, toimintaa ja tuloksia?  Verkossa.

Alanen Olli, Kainulainen Sakari, Saari Juho 2014: Vamos tekee vaikutuksen – Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL – Helsingin diakonissalaitos.  Verkossa.

Kuva: BMiz