Hyppää pääsisaltöön
Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi

Selaile Arkistoa elokuu, 2015

0

Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin

Sosiaalialan bloggaajat · 31.8.2015

Itä-Helsingin musiikinopetuksesta vastaavat koulut ovat hakeneet Helsingin kaupunginvaltuustolta mahdollisuutta yhdistyä saman katon alle tarkoituksena synnyttää lasten ja nuorten taiteiden talon. Tähän mennessä kasvaneesta Itä-Helsingistä ei ole löytynyt sopivia tiloja toimimiseen ja opetukseen. Taloudelliset seikat ovat myös ajaneet toimijat yhdistämään toimintojaan. Taiteiden talon perusajatuksena olisi toimia niin musiikinopetuksen kuin matalan kynnyksen paikkana sekä hyödyntää kolmen toimijan tuottamaa synergiaa.

Hakijoiden perusteluna aikeelleen on muun muassa se, että Helsingin kulttuuristrategian arvoihin on kirjattuna taiteen perusopetuksen avustusperusteiden kehittäminen tukemalla alueellisia aloitteita ja mahdollistamalla sopivia tiloja toiminnalle.

Kaupunki vastasi hakijoille nojaten kulttuurikeskukselta saamaansa lausuntoon. Vastauksessa todettiin, että kaupunkiin ei ole tarkoituksenmukaista lisätä enää kulttuurikeskuksia, vaan palvelut tuotetaan verkostojen avulla. Hakijat ohjattiin itse selvittämään yksityisen ja julkisen rahoituksen mahdollisuudet sekä hallinnoimaan mahdollisia investointeja. Lausunnossa suositeltiin jo valmiiden toimitilojen etsimiseen ja sen suhteen ohjattiin yhteistyöhön kiinteistöviraston kanssa. Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tulisi selvittää omien toimintojensa kautta keinoja joilla alueen lasten osallisuutta kulttuuritoimintaan voidaan lisätä.

Itä-Helsinki kaipaa taiteiden taloa

Vuosaaressa asuu 10% koko kaupungin lapsiväestöstä. Alue on myös hyvin maahanmuuttajapainotteinen. Tämän hetkinen tilanne on se, että Itä-Helsingissä, etenkin Vuosaaressa, osallistuminen opetukseen on vähäistä. Vain noin 4% lapsista on tuetun opetuksen piirissä. Muualla kaupungissa sen ollessa 24% lapsiväestöstä. Tämän lisäksi toimijoiden rahoitus on ahtaalla ja osallistumismaksuihin kohdistuu korotuspaineita. Tämä tarkoittaa sitä että vain pieni joukko alueen lapsista harrastaa ja nekin jotka tekevät niin, maksavat siitä enenevissä määrin

Pop & Jazz Konservatorio, Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Vuosaaren musiikkikoulu ovat sopineet vuonna 2007 yhteistyösopimuksen jonka avulla on ollut tarkoitus nostaa Itä-Helsingin lasten ja nuorten osallistuminen taiteen perusopetukseen muuta kaupunkia vastaavalle tasolle.

Pop & Jazz Konservatorio vastaa laajasta musiikin oppimäärästä. Tilaongelmien vuoksi konservatorio on joutunut supistamaan toimintaansa ja luonut bändipaja-projektin jonka avulla opetusta on kyetty jalkauttamaan kouluihin. Projektista on saatu hyviä kokemuksia ja sen kautta osallistujat ovat päässeet osaksi alueen toimintaa. Itä-Helsingin musiikkiopisto on ainoa Itä-Helsingin laajaa musiikkiopetusta tuottava opetustaho joka tarjoaa myös musiikkileikkitoimintaa. Vuosaaren musiikkikoulu vastaa musiikin yleisestä oppimäärästä. Musiikkikoulu on panostanut kansanmusiikkiin sillä se on koettu eritaustoista tuleville ihmisille parhaimmaksi muodoksi. Koulu on kehittänyt erilaisia matalan kynnyksen musiikkikasvatuspalveluja, muun muassa musiikillista koulujen iltapäivätoimintaa..

Itä-Helsingin alueen monimuotoisuus huomioiden, taiteiden talo olisi ideaali tapa yhdistää ja lähentää eri ihmisryhmiä toisiinsa. Taide, ja musiikki erityisesti, ovat universaaleja kieliä joiden avulla voidaan ilmaista itseään ja olla yhteydessä toisiin vaikka ei jaettaisikaan samaa arvo- tai kulttuurinäkemystä. Maahanmuuttajien kohdalla olisi ensiarvoisen tärkeää saada heidät kiinnittyneeksi ympäristöön ja toimintoihin joiden avulla on helpompi oppia kieltä ja yhteisön tapoja. Toisaalta, yhtä tärkeää on vaalia myös heidän omaa taustaansa. Alueella on myös paljon vähävaraisia, niin maahanmuuttajia kuin kantaväestöä, ketkä muuten eivät olisi kykeneviä osallistumaan tarjottaviin palveluihin. Matalan kynnyksen palvelut sekä saman katon alla toimimisen taloudelliset edut toimisivat myös tämän ihmisryhmän eduksi.

Uusi sosiaalihuoltolaki ohjaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja asiakaslähtöisiin työmuotoihin. Musiikkikoulut tuntevat alueen tarpeet ja asiakaskunnan. Usean toimijan sijaitessa lähekkäin, mahdollistaa se kattavamman palvelujen tarjonnan ja toiminnan kehittämisen. Lasten ja nuorten taiteiden talo olisi juuri tällainen lain hengen mukainen palvelu joka tuottaisi alueen väestölle henkistä hyvinvointia ja osallisuutta. Kaupungin olisi yksiselitteisesti järkevää tukea toimintaa joka on jo valmiiksi olemassa, tarve tunnustettu ja tuloksia toiminnasta jo saatu.

Jenni Kivinen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija

Lisätietoa Helsingin päätöksestä. Verkossa. 

Photo by juliejordanscott

0
itä-helsinkiJenni Kivinentaiteiden talo
Kommentoi (0)
0

Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja

Sosiaalialan bloggaajat · 30.8.2015

Paperittomalla ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleilee suomessa ilman laillista oikeutta maassa oleskeluun. Paperittomia henkilöitä voivat olla ihmiset joiden oleskelulupa on vanhentunut, tai he ovat saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat valituksensa käsittelyä. Ihmisen oleskelulupa on voinut myös umpeutua heidän tietämättään. Paperittomia henkilöitä ovat myös sellaiset ihmiset, jotka eivät turvallisuuden vuoksi halua olla omassa maassaan, mutta heillä ei ole laillista oikeutta oleilla suomessa. Paperiton henkilö voi myös olla ulkomaalainen opiskelija, jonka sairasvakuutus on vanhentunut tai ei kata hoitoa, tai opiskelun päätytyttä on jäänyt suomeen etsimään töitä.

Paperittomilla henkilöillä on oikeus ihmisoikeuksien toteutumiseen. Heillä on kuitenkin käytännössä erittäin heikko asema yhteiskunnassa ja heidän voi olla mahdotonta puolustaa omia oikeuksiaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia paperittomia ovat alaikäiset lapset, jotka vanhempansa mukana oleilevat suomessa ilman laillista oikeutta. Lisäksi myös raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lisäksi ihmiskaupan uhrit ovat voineet joutua suomeen ja heillä ei ole oikeutta ajaa omia oikeuksiaan yhteiskunnassa tai saada terveydenhoitopalveluita. (www.paperittomat.fi)

Tällä hetkellä suomessa paperittomat ovat oikeutettuja ainoastaan välttämättömään äkilliseen, akuuttiin terveydenhoitoon, joka sekin voi maksaa heille suuria summia, koska he kustantavat hoidon kustannukset kokonaisuudessaan. Raskaana olevat eivät ole oikeutettuja äitiysneuvola palveluihin ja näin ollen raskauden seurantaan. Synnytykset hoidetaan akuuttina hoitona, mutta hoito maksaa henkilölle. Paperittomat lapset eivät ole oikeutettuja kaikkiin rokotuksiin, eivätkä perusopetukseen suomessa.

Hoitoa paperittomille tarjotaan riippuen siitä missä kunnassa tai kaupungissa hän oleilee ja kuinka kyseisessä kaupungissa hoito on järjestetty. Helsingissä, Oulussa ja Turussa toimii vapaaehtoistoimin pyörivä klinikka paperittomille, Global clinic. Tämä klinikka tarjoaa terveydenhoitoa vapaaehtoistoiminnalla joten toiminta on kovin pienimuotoista, auki kerran viikossa kahden tunnin ajan.

Ruotsi ja Norja järjestävät paperittomille terveyspalvelut

Ruotsissa on astunut voimaan laki 2013, jolla on pyritty takaamaan paperittomille pa-rempi ja laajempi pääsy terveydenhuoltoon, erityisesti turvataan lasten ja raskaana olevien terveydenhuolto. Ruotsissa paperittomat lapset ovat oikeutettuja samaan ter-veydenhuoltoon kuin Ruotsissa luvallisesti asuvat lapset. Täysi-ikäiset paperittomat ovat oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhoitoon. Paperittomat lapset ovat myös oikeutettuja perusopetukseen. Norjalla taas paperittomien terveydenhuolto on pääosin järjestetty vapaaehtoisten lääkärien ja hoitajien toimesta. Paperittomilla lapsilla on oikeus perusopetukseen, kun he ovat asuneet maassa kolme kuukautta.

Tilanne on siis Ruotsissa ja Norjassa parempi kuin suomessa, vaikka Norjassakin vielä terveydenhuollon osalta kampanjoidaan paljon ja pyritään terveydenhuolto palveluiden asemaa parantamaan paperittomille.

Suomessa paperittomien terveyspalveluiden parantamisen eteen työskentelee pakolaisavun paperittomat hanke, joka on tehnyt paljon vaikuttamistyötä, sekä tiedottamista asian eteen. Lisäksi THL on tehnyt paperittomien terveyspalveluista selvityksen. Toistaiseksi asiasta ei ole tehty vielä kuitenkaan lakimuutosta. Lakiesityksen käsittelyä on siirretty uuden hallituksen käsiteltäväksi – aiempi lakiesitys ehti raueta viime eduskunnassa.

Oikeus terveyteen on osa ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista elämää

Tällä hetkellä Suomi ei noudata ihmisoikeuksien toteumista, koska paperittomat ihmiset eivät ole oikeutettuja kuin hyvin suppeaan akuuttiin terveydenhoitoon ja siitäkin he joutuvat maksamaan täyden summan. Paperittomien ihmisten tulisi saada laajemmat terveyspalvelut, jolla turvattaisiin heidän terveytensä ja niin että he maksaisivat saman summan palveluista kuin sosiaaliturvan piiriin kuuluvat suomessa asuvat. Lisäksi raskaana olevien tulisi saada äitiysneuvola palvelut, sekä lasten tulisi saada täydet terveydenhuolto palvelut sekä oikeus perusopetukseen.

Syyt miksi ihmiset ovat suomessa laittomasti voivat olla hyvin moninaiset, mutta se ei saisi estää ihmisoikeuksien toteutumista Suomen kaltaisessa hyvinvointi valtiossa. Paperittomien ihmisten kokiessa traumaattisia kokemuksia suomessa ollessaan, esimerkiksi joutuessaan väkivallan uhriksi, ei suppea, akuutti terveydenhuolto ole mitenkään riittävä. Ihmiskaupan uhrit tarvitsevat hyvin monenkaltaista tukea elämäntilanteessaan, jolloin akuutti terveydenhuolto ei ole läheskään riittävä.

Alaikäiset lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan, ja heidän päätöksistään elämässään. Heidän ei tulisi kuitenkaan joutua elämään ilman perusopetusta tai riittävää terveydenhuoltoa sen johdosta.

Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion tulisi huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta kaikkien suomessa oleilevien ja asuvien ihmisten kohdalla. Me emme voi ummistaa silmiä siltä, että suomessa asuu tuntematon määrä ihmisiä erinäisistä syistä laittomasti, jotka kuitenkin tarvitsevat samanlaiset oikeudet terveyden ylläpitoon ja hyvinvointiin. Näiden ihmisten terveydenhuolto ei voi olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa, pienin resurssein, vaan asian eteen on saatava muutoksia tehtyä.

Heidi Saukkonen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija

0
ihmisoikeuspaperittomien terveyspalvelutyhteiskunta
Kommentoi (0)
0

Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi

Sosiaalialan bloggaajat · 29.8.2015

Helsingin kaupungin kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2015 ottaa työjärjestykseen uuden pykälän, koskien nuorten aloitteita. Päätös tehtiin kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uudessa pykälässä 25 a määritellään, että kaupungin hallituksen tulee kerran vuodessa esittää valtuuston tietoon kaupungin toimivaltaan kuuluvissa asioissa 13-17 -vuotiaiden nuorten aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä Ruuti nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmän lausunto asiassa.

Ruuti on Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2011 perustama nuorten vaikuttamisjärjestelmä. Sen tavoitteena on mahdollistaa nuorten osallistuminen kaupungin päätöksentekoprosessiin jo asioiden valmisteluvaiheessa sekä aktivoida nuoria mukaan vaikuttamistoimintaan. Ruuti.net sivuston kautta kenen tahansa 13–17-vuotiaan helsinkiläisnuoren on mahdollisuus tehdä aloitteita sekä seurata niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa.

Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä halutaan tukea helsinkiläisten nuorten vaikuttamismahdollisuuksia itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa sekä vahvistaa Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän roolia osana kunnallista päätöksentekoa. Kaupunginvaltuustolle esiteltävät nuorten aloitteet voivat koskea paikallisia, oman lähialueen julkisia palveluita, ajankohtaisia nuorten elämään liittyviä aiheita tai koko kaupunkia koskevia asioita.

Vaikuttamista lisäävä asenneilmapiiri

Nuorten osallistuminen ja aidot vaikuttamismahdollisuudet edellyttävät asenneilmapiiriä, joka tukee nuorten kuulemista ja kuuntelua.  Vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on myös kirjattu Nuorisolakiin (72/2006). Vaikuttamismahdollisuuksien luominen on kuntien vastuulla yhtä lailla kuin kunnille kuuluu vastuu nuorisotyöstä sekä nuorten asuin- ja elinolojen parantamisesta. Kaupunginvaltuuston päätös ottaa nuorten aloitteet käsittelyyn ainakin kerran vuodessa, on askel kohti kannustavaa ja osallistumiseen rohkaisevaa ilmapiiriä, jossa nuoret nähdään omien asioidensa asiantuntijoina.

Kun tavoitellaan nuorten hyvinvoinnin parantamista, aivan ensiarvoisen tärkeätä olisikin kysyä nuorilta itseltään: mitä heidän asioiden hyväksi voitaisiin tehdä? Mitkä asiat tai tekijät nuorten ympäristössä sekä palveluissa hankaloittavat heidän elämäänsä ja mitkä puolestaan tukevat sekä vahvistavat nuoria oman elämänsä toimijoina? Se, miten nuoret itse kokevat oman elinympäristönsä, saattaa poiketa päättäjien näkemyksistä. Ottamalla nuorten aloitteet säännönmukaisesti käsittelyyn myös kaupunginvaltuustossa, luodaan asenneilmapiiriä, jossa nuorten ääni tulee kuuluviin sekä varmistetaan nuorten aloitteiden käsittely kaupungin virastoissa. Nuorten osallistumisesta tehdään näin osa virastojen vakiintunutta toimintaa.

Aloitteiden johdosta käynnistyneet toimenpiteet tiedoksi valtuustolle

Nuorten äänestysinnokkuus ja osallistuminen järjestötoimintaan on nuorten ikäluokissa Nuorisobarometrin 2013 mukaan vähäistä, vaikka nuoret nimesivät nämä keinot itse tehokkaimmiksi vaikuttamisen muodoiksi. Kunnat voivat omalla toiminnallaan ja päätöksenteollaan tukea nuorten osallistumista. Helsingin kaupunginvaltuuston päätös nuorten aloitteista luo kaupungin päätöstentekoon rakenteen, joka osaltaan velvoittaa virastoja nuorten aloitteiden aktiiviseen käsittelyyn. Pidän päätöksessä erityisen hyvänä asiana sitä, että aloitteita esiteltäessä valtuustolle hallituksen tulee myös esitellä aloitteiden pohjalta suoritetut toimenpiteet. Oletuksena tällöin on, että nuorten aloitteet myös käynnistävät toimenpiteitä ja niillä on todellisia vaikutuksia nuorten ympäristöön.

Uskoisin, että nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa nimenomaan tällaisten vaikuttamisrakenteiden luomisen ja vakiinnuttamisen myötä. Kun osallistuminen ja vaikuttaminen tehdään nuorille helpoksi, sekä osallisuuteen kasvattaminen aloitetaan varhain perusopetuksen puolella, varmistetaan että meillä on tulevaisuudessakin aktiivisia kansalaisia, jotka osallistuvat demokratian ylläpitämiseen. Jokainen meistä varmasti kokee asiat enemmän omikseen, silloin kun ovat itse päässeet vaikuttamaan asioiden toteutumiseen. Näin on varmasti myös nuorten kohdalla, jotka kaipaavat vastuuta ja aitoja osallistumismahdollisuuksia.

Aino Hiltunen, sosionomi ylempi AMK opiskelija

Helsingin kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Pöytäkirja 6/2015. verkossa.

Myllyniemi, Sami (toim.) 2014. Vaikuttava osa – Nuorisobarometri 2013. Helsinki: Nuorisotutkimusseura

Nuorisolaki 72/2006

0
Helsingin kaupunginvaltuustoNuorten aloitteetRuuti vaikuttamisjärjestelmäUudet osallistumistavat
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.


Blogin toimituskunta

  • Katriina Rantala-Nenonen, päätoimittaja
    Lehtori, YTM
    ,
    p. 040 641 8303
  • Ninni Kurko-SeppänenNinni Kurko-Seppänen,
    koulutussuunnittelija,
    ,
    p. 040 194 8805
  • Eveliina Korpela
    Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
    ,
    p. 040 641 8336

Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje

Löydät meidät myös Twitteristä: Uudistuva sosiaaliala.

Uusimmat postaukset

  • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa

    19.2.2021
  • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti – Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta

    15.2.2021

Arkistot

  • ▼2021 (2)
    • ►helmikuu(2)
      • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa
      • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti - Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta
  • ►2020 (25)
    • ►joulukuu(4)
      • Lähituen merkitys sosiaalihuollon palveluissa
      • Sosiaalihuollon asiakkaiden lähitukitoiminnan kehittämistarpeet
      • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
      • Hyvinvointi kuuluu kaikille - palvelut kuntoon
    • ►marraskuu(1)
      • ”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
    • ►lokakuu(2)
      • Työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin suhde
      • Ajatuksia johtajille – eväitä osaamista arvostavaan toimintakulttuuriin
    • ►syyskuu(2)
      • Hotellialalta mallia sosiaalialan johtamiseen
      • Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
    • ►kesäkuu(2)
      • Verkkoja punotaan tulevaisuuden työhön – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke
      • Lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä saa puhua hyvää!
    • ►toukokuu(2)
      • Kiusaaminen on saatava nollaan
      • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
    • ►huhtikuu(3)
      • Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä
      • Motivoiko lähikoulun piha liikkumaan?
      • Toteutuuko viimein maksuton toisen asteen koulutus?
    • ►maaliskuu(2)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
    • ►helmikuu(2)
      • Empathy – Is it too often taken for granted?
      • Itseohjautuvuudesta tuli trendi – mutta miten sitä edistetään Helsingin leikkipuistotoiminnassa?
    • ►tammikuu(5)
      • Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla
      • Arviointi varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana
      • Kohtaamisen voimaannuttavat vaikutukset asumissosiaalisessa työssä
      • Isät osalliseksi myös digitaalisesti
      • Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa
  • ►2019 (22)
    • ►joulukuu(5)
      • Hyvät tunnetaidot ovat hyvinvoivan työyhteisön avaintekijä
      • Vahvemmin mukana lapsen arjessa - Lapsen hyvän mielen työkalu
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
      • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
      • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
    • ►marraskuu(1)
      • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
    • ►lokakuu(2)
      • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
      • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
    • ►kesäkuu(4)
      • Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
      • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
      • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
      • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
    • ►huhtikuu(4)
      • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
      • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
      • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
      • Lisää laatua itsearvioinnilla
    • ►maaliskuu(1)
      • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
    • ►helmikuu(3)
      • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
      • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
      • Tunteet (sosiaalialan) työssä
    • ►tammikuu(2)
      • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
      • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
  • ►2018 (13)
    • ►joulukuu(1)
      • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
    • ►marraskuu(2)
      • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
      • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
    • ►elokuu(1)
      • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(2)
      • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
      • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
    • ►toukokuu(2)
      • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
      • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
    • ►helmikuu(2)
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
      • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
    • ►tammikuu(2)
      • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
      • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
  • ►2017 (28)
    • ►joulukuu(4)
      • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
      • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
      • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
      • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
    • ►marraskuu(2)
      • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
      • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
    • ►lokakuu(5)
      • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
      • Pienten lasten tunteiden käsittely
      • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
      • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
      • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
    • ►syyskuu(2)
      • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
      • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
    • ►elokuu(1)
      • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
    • ►heinäkuu(1)
      • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
    • ►toukokuu(3)
      • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
      • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
      • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
    • ►huhtikuu(1)
      • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
    • ►maaliskuu(3)
      • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
      • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
    • ►helmikuu(2)
      • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
      • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
    • ►tammikuu(3)
      • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
      • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
      • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
  • ►2016 (41)
    • ►joulukuu(2)
      • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
      • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
    • ►marraskuu(3)
      • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
      • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
      • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
    • ►lokakuu(2)
      • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
      • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
    • ►syyskuu(5)
      • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
      • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
      • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
      • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
      • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
    • ►elokuu(3)
      • Näin nuoria oikeasti palvellaan
      • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
      • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
    • ►heinäkuu(2)
      • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
      • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
    • ►kesäkuu(3)
      • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
      • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
      • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
    • ►toukokuu(7)
      • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
      • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
      • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
      • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
      • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
      • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
      • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
    • ►huhtikuu(3)
      • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
      • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
      • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
    • ►maaliskuu(3)
      • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
      • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
    • ►helmikuu(4)
      • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
      • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
      • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
      • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
    • ►tammikuu(4)
      • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
      • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
      • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
      • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
  • ▼2015 (42)
    • ►joulukuu(6)
      • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
      • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
      • Sovittelija oppii sovittelemalla
      • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
      • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
      • Digiä asiakastyöhön
    • ►marraskuu(3)
      • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
      • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
      • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
    • ►lokakuu(3)
      • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
      • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
      • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
    • ►syyskuu(6)
      • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
      • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
      • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
      • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
      • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
      • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
    • ▼elokuu(4)
      • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
      • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
      • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
      • Imatran mallia myös Helsinkiin
    • ►heinäkuu(2)
      • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
      • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
    • ►toukokuu(5)
      • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
      • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
      • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
      • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
      • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
    • ►huhtikuu(4)
      • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
      • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
      • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
      • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
    • ►maaliskuu(3)
      • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
      • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
    • ►helmikuu(2)
      • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
      • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
    • ►tammikuu(3)
      • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
      • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
      • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
  • ►2014 (60)
    • ►joulukuu(4)
      • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
      • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
      • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
      • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
    • ►marraskuu(4)
      • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
      • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
      • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
      • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
    • ►lokakuu(5)
      • Hyvä, paha lastensuojelu?
      • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
      • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
      • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
      • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
    • ►syyskuu(3)
      • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
      • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
      • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
    • ►elokuu(5)
      • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
      • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
      • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
      • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
      • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
    • ►kesäkuu(6)
      • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
      • Auttaja ensin?
      • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
      • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
      • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
      • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
    • ►toukokuu(6)
      • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
      • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
      • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
      • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
      • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
      • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
    • ►huhtikuu(12)
      • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
      • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
      • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
      • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
      • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
      • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
      • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
      • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
      • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
      • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
      • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
      • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
      • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
      • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
      • Saattaen tukisuhteeseen
      • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
      • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
      • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
    • ►helmikuu(5)
      • Oman elämänsä päähenkilöksi
      • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
      • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
      • HUUMEHOITOA TARVITAAN
      • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
    • ►tammikuu(3)
      • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
      • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
      • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
  • ►2013 (58)
    • ►joulukuu(2)
      • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
      • Womenton työuramentorointi
    • ►marraskuu(4)
      • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
      • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
      • Osattomat pojat ja nuoret miehet
      • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
    • ►lokakuu(7)
      • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
      • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
      • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
      • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
      • CV-sukupolven työttömyys
      • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
      • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
    • ►syyskuu(5)
      • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
      • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
      • Huono-osaisuuden vähentäminen
      • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
      • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
    • ►elokuu(4)
      • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
      • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
      • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
      • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
    • ►heinäkuu(2)
      • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
      • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
    • ►kesäkuu(8)
      • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
      • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
      • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
      • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
      • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
      • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
      • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
      • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
    • ►toukokuu(7)
      • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
      • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
      • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
      • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
      • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
      • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
      • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
    • ►huhtikuu(12)
      • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
      • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
      • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
      • Kuka välittää?
      • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
      • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
      • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
      • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
      • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
      • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
      • Lastensuojelu kriisissä?
      • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
    • ►maaliskuu(6)
      • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
      • Syrjäytymisen stereotypiaa
      • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
      • Arki lapsenkengissä?
      • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
      • Hyvä lapsuus
    • ►helmikuu(1)
      • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

avainsanat

Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Päihdepolitiikka Päivähoito Perhepolitiikka Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus varhaiskasvatussuunnitelma vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

Lue lisää ja kysy yhteistyömahdollisuuksista

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.